| Löytyykö jostain sanat Kauko Käyhkön KURJET SAAPUVAT -lauluun? |
2388 |
|
7.4.2014 |
|
Näyttäisi siltä, ettei sanoja ole valitettavasti julkaistu missään, mutta ne löytyvät Viola-tietokannan mukaan valokopiona Suomen Jazz & Pop Arkiston kokoelmista. Suomen Jazz & Pop Arkisto sijaitsee Helsingissä, ja sen yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.jazzpoparkisto.net/yhteystiedot.php.
|
| Löytyisikö lainattavaksi nuottia/sanoitusta Miguel Cejas,n lauluun Shalom, shalom, shalom? |
913 |
|
25.3.2014 |
|
Kappaleesta ei ilmeisestikään ole julkaistu nuottia tai muuta sanoitusta. Se löytyy laulettuna Via-yhtyeen cd-levyltä Luotan Herraan. Tätä levyä ei ole Turun kaupunginkirjastossa, mutta halutessasi voit pyytää levyn kaukolainaan lähikirjastosi kautta.
|
| Löytyykö kirjastosta Sam Sihvon Kevätlaulun nuotteja ja sanoja? Laulu on hänen säveltämästään oopperasta, jonka nimeä en nyt muista. Sanoissa on kohta "kerran… |
1849 |
|
24.3.2014 |
|
Oliskohan kyseessä kuitenkin Martti Nisosen säveltämä ja sanoittama ”Kevätlaulu”? Sen alkusanat ovat ”Vain kerran nuoruus ihmisen on”, ja se on osa operettia ”Meidän on nuoruus”. Kyseisen laulun sanat ja nuotit löytyvät esimerkiksi ”Suuren toivelaulukirjan” osasta 6. Sovitus on Ilkka Kuusiston.
|
| Liidellyt oon leivon lailla, säv. Klemetti. Tiettävästi lauluun on muitakin säkeistöjä, kuin tavanomaiset kaksi. Löytyyköhän lisää säkeistöjä? |
1539 |
|
22.3.2014 |
|
Lauluun löytyy kolmaskin säkeistö ainakin nuottijulkaisuista Hengellisiä lauluja ja Ylistäkää Herraa : kotimaisia hartaita lauluja. Voit tarkastaa näiden nuottien saatavuuden omasta kirjastostasi.
|
| Haluaisin löytää koko version (kaikki säkeistöt) alkuperäisestä Jooseppi Riipan tekemästä laulusta Kotimaani ompi Suomi. Entä kuka sen on säveltänyt? (Kaj… |
5035 |
|
18.3.2014 |
|
Kotimaani ompi Suomi -laulun vaiheista löytyy tietoa Terttu Kaivolan artikkelista "Kotimaani ompi Spanja" (Hiidenkivi 1/2012, http://www.hiidenkivi-lehti.fi/Digipaper/OldNews.aspx?id=3467). Siinä on julkaistu myös ilmeisesti laulun alkuperäisin Jooseppi Riipan sanoitus:
Kotimaani ompi Suomi,
Suomi on mun kotimaa,
siellä valkolatva tuomi,
järven rannalla tuoksuva.
Ahon laidat armahimmat
mansikoista punertuu.
Ruusut siell’ on kaunihimmat
siell’ on kirkkahampi kuu.
Siellä äiti hymyhuulin
tuuti pientä kehdossa,
Siellä ensi kerran kuulin
lintuin laulun lehdossa.
Siellä myöskin ensikerran
lempi syttyi sydämeen.
Liekö ollut tahto Herran,
kun se päättyi kyyneliin.
Synnyinmaani heitin silloin
huolissani huokaillen.
Milloin taasen näen oi milloin... |
| Löytyisikö vanhaa laulua, jossa säkeistö: " Ei vartiossa seiso enää sekään ukko yks, hän paikaltansa lopultakin tuli siirretyks, Jäi Tellervot ja Kaarinat jo… |
1463 |
|
17.2.2014 |
|
Laulun sanat löytyvät nimellä "Menneet laulut" laulukirjasta Laulu-Matti, josta on julkaistu useita painoksia. Laulun numero tässä laulukirjassa on 276 (tarkistin vuosien 1945, 1947 ja 1955 painokset).
Laulu alkaa: "Kai Rosvo-Roopen annetaan jo olla leskineen." Toinen säkeistö alkaa: "Ei vartiossa seiso enää sekään ukko yks'." "Jäi Tellervot ja Kaarinat" -säe kuuluu ensimmäiseen säkeistöön. Sanoittajan nimeä ei mainita.
Sanojen perässä lukee, että laulua esitetään Rosvo-Roopen sävelellä. Rosvo-Roopen nuotti löytyy esim. Suuren toivelaulukirjan osasta 2.
|
| Mistä löytyy laulun (runon) sanat Kainuun lapsi "Kainuun lapsi sinulle maailma anna ei parhaintaan, lienet saanut kummeiksi nälkää ja puutetta yksin vaan..."… |
976 |
|
12.2.2014 |
|
Kyseinen kappale on nimeltään ”Kainuun kasvatti”. Sen sanat (ilman nuotteja) löytyvät teoksesta ”Toivelauluja : kokoelma suosittujen laulujen ja iskelmien tekstejä. 13” (Fazerin musiikkikauppa, 1955). Sen on sanoittanut Rauni Kouta eli Reino Helismaa ja säveltänyt Martti Ounamo eli Toivo Kärki.
|
| Onko olemassa joku laulukirja, mistä löytyy Wizex-yhtyeen Det gör detsamma -kappaleen sanat? |
1032 |
|
18.1.2014 |
|
Kappaleen ovat säveltäneet ja sanoittaneet Rosemarie Gröning ja Bert Österlund. Ruotsinkieliset sanat nuotteineen löytyvät ainakin nuottikirjasta Humpattaa (Fazer, 1977), esittäjänä Merja Rantamäki. Kappale on nuottikirjassa nimellä "Det gör det samma".
|
| Mistä löytäisin nuotit ja sanat Laila Kinnusen 1960-luvulla laulamaan kauniiseen lauluun "Yöllä, yöllä"? Suomalaiset sanat ovat ilmeisesti Saukin, sävelmä on… |
2305 |
|
9.1.2014 |
|
Pahasti näyttää siltä, ettei tätä laulua ole koskaan julkaistu nuottina. Sanat lauluun on tehnyt Kari Tuomisaari, säveltäjää ei tiedetä, vaan laulua pidetään ainakin toistaiseksi perinnesävelmänä.
Jos pelkät sanat riittävät, kannattaa joko ottaa levyltä ylös tai laittaa viestiä suoraan Loviisassa nykyään asuvalle Kari Tuomisaarelle, josko ne vaikka häneltä saisi suoraan. Minulta saa tarvittaessa sähköpostiosoitteen.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
|
| Mistä sanat lauluun Islanti kaukainen satujen saari (foxtrot)? |
1362 |
|
2.1.2014 |
|
Kyseessä on Usko Kempin säveltämä ja sanoittama foxtrot "Islanti, satujen saari", joka siis alkaa "Islanti, kaukainen satujen saari...".
Laulun sanat löytyvät seuraavista teoksista:
Kemppi, Usko: Valkohankien maasta (Levytuottajat, 1980)
Kemppi, Usko: Usko Kempin laulelmia. 2 (Musiikki Fazer, 1981)
Kemppi, Usko: Laulelmia 2 : Lauluni sinulle (Musiikki Fazer, 1994)
Lähteet:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/Record/fikka…
|
| Etsin Oklahoma-musikaalin suomennosta kappaleesta I can't say no. Kappaleen on ilmeisesti suomentanut Esko Elstelä? |
823 |
|
6.11.2013 |
|
Richard Rodgersin Oklahoma!-musikaalin suomenkielinen libretto (näytelmämoniste, Työväen Näyttämöiden Liitto, 1973, 95 s.) löytyy Teatterikorkeakoulun kirjastosta. Suomenkielisen tekstin on tehnyt Esko Elstelä. Myös laulun "I can't say no" suomennos sisältyy tähän librettoon, jonka voit tilata kaukolainaksi omaan kirjastoosi.
|
| Onko totta, että Souvarien kappaleen "Kylmän kukkia" sanat kertovat ainakin jollain tasolla lapsen kuolemasta ja/tai lapsen menettämisestä? |
9955 |
|
29.10.2013 |
|
”Kylmän kukkia” –laulun on säveltänyt kittiläläinen Leo Siirtola (http://populappi.rovaniemi.fi/artists/view/759) ja sanoittanut hänen vaimonsa Leena Siirtola.
”Kylmän kukkia” –laulun sävel syntyi vuonna 1976 ja sanat muutamaa viikkoa myöhemmin alkuvuodesta 1977. Uusi kansanmusiikki -lehden haastattelussa Leo Siirtola kertoo laulun synnystä näin: ”Kaksi osaa olin tehnyt, mutta tunsin, että kolmaskin siinä pitää olla. Pyörin sängyssä yökaudet, kunnes se lopulta syntyi. Olin niin onnellinen, kun se oli valmis.”
Samassa haastattelussa Leena Siirtolan sanoituksista kerrotaan näin: ”Kun sanoitukset lähtevät sisäisistä mielikuvista, tulee niistä luonnostaan monitulkintaisia. Niiden selittäminen on kuitenkin yleensä keinotekoista. Usein... |
| Kenen kappaleessa lauletaan, että harvan dorkan nimi on Morgan? |
953 |
|
14.10.2013 |
|
Olisikohan tässä kenties kyse niin sanotusti väärin kuulluista laulun sanoista? Siinä määrin kaivattu katkelma muistuttaa Organ-yhtyeen samannimisen kappaleen tekstiä, jossa sanotaan "Argon-orkan nimi on Organ". Dorkista lauletaan sekä edeltävässä että seuraavassa säkeessä.
|
| Mistä löytyisi mm. Olavi Virran esittämän Kaunein iltamme kappaleen suomenkieliset sanat ja nuotit, kyseessähän on kaiketi käännöskappaleesta? |
2676 |
|
11.10.2013 |
|
Hei!
Kysymyksessä on meksikolaisen Juventino Rosasin kappale Sobre las Olas, jonka Mario Lanza levytti englanniksi nimellä The loveliest night of the year. Suomeksi valssista tehtiin kaksikin käännösversiota, toisen, kyselemänne Kaunein iltamme -version, käänsi Sauvo Puhtila ja toisen Rainer Kisko nimellä Yli aaltojen. Jälkimmäisen version nuotit löytyvät mm. Suuri toivelaulukirja -sarjan osasta 8, mutta Kaunein iltamme -version sanoilla nuottiä löytyy vain Kansalliskirjaston ei-lainattavasta vapaakappalekokoelmasta. Voitte siis joko tutkia nuottia paikan päällä Helsingissä tai kaukolainata sen johonkin muuhun vapaakappalekirjastoon tutkittavaksi. Ehkä kätevämpi vaihtoehto on kirjoittaa sanat itse ylös äänitteen pohjalta ja käyttää Yli... |
| Tarvitsisi saada selville, kuka on säveltänyt Wien on aina Wien nimisen kappaleen ja mistä nuottijulkaisusta se löytyisi. Samannimisiä suomenkielisiä… |
2392 |
|
2.10.2013 |
|
Mainitut tekstirivit ovat peräisin valssin 'Wien, du Stadt meiner Träume' suomennoksesta 'Wien, unelmieni kaupunki'. Valssin sävelsi itävaltalainen Rudolf Sieczynski; suomentaja on Kerttu Mustonen. Nuotit sekä suomen- ja saksankieliset sanat löytyvät ainakin Suuren toivelaulukirjan osasta 5.
Mustosen suomennoksen levytti v. 1942 Anneli eli sopraano Aune Antti. Levyllä laulun nimeksi oli merkitty kertosäkeen alkusanat 'Wien on aina Wien'.
Sama sävellys levytettiin suomeksi jo v. 1929 nimellä 'Wien, satukaupunki unten maan'. Tämän version suomentajaa ei tiedetä, joten sanat ovat varmaan erilaiset.
On olemassa myös aivan eri sävelmä, joka myös tunnetaan nimellä 'Wien on aina Wien' (Wien bleibt Wien). Se on Johann Schrammelin marssi 1800-... |
| Haluaisin unkarilaisen kansanlaulun Esti dal sanat Sinikka Larjovaaran suomentamana. Metsän laitaan ilta ehtii. Reijo Norion suomentaman olen löytänyt mutta… |
1480 |
|
23.9.2013 |
|
Sinikka Larjovaaran suomennos Esti dal -laulusta löytyy esim. nuotista Nuori kuoro 2 : 20 kuorosävellystä kuudelta vuosisadalta sopraano- ja alttoäänille / toim. Paavo Kiiski ja Erkki Pohjola (Fazer, 1974). Laulun nimi on suomeksi Iltalaulu. Nuotissa on laulusta kaksi eri suomennosta: Sole Kallioniemen ja Sinikka Larjovaaran.
|
| Mistä löytyisi "ei elämästä selviä hengissä" laulun Englanninkieliset sanat, "you never get out this life alive". Juicen sanoitus kai? |
1804 |
|
2.7.2013 |
|
Laulun englanninkielinen nimi on You never get out of this life alive. Sanoitus on Juice Leskisen, joka on myös säveltänyt tämän laulun. Laulun englanninkieliset sanat löytyvät esim. nuotista Leskinen, Juice: Maamme lauluja 2.
|
| Tiedustelisin, onko suomeksi levytetty alunperin Marlene Dietrichin esittämää Ich bin die Fesche Lola -kappaletta? Tarvitsin sen sanoitusta elokuvan… |
1654 |
|
1.7.2013 |
|
Suomen kansallisdiskografiasta ei löydy merkintää suomenkielisestä levytyksestä, ei myöskään Yleisradion levystön Fono-tietokannasta. Dietrich on levyttänyt tämän Friedrich Hollaenderin säveltämän ja Robert Liebmannin sanoittaman laulun myös englanniksi, ja se esiintyy nimillä They call me Naughty Lola / I am the naughty Lola / Naughty Lola / Lola - eri julkaisuissa. Laulu on alun perin Joseph von Sternbergin ohjaamasta elokuvasta Der blaue Engel (Sininen enkeli) vuodelta 1930, jossa Marlene Dietrich näyttelee Lola-nimistä viihdyttäjää.
Laulun nuotinnos ja sanat löytyvät HelMet-tietokannan mukaan Marlene Dietrich Songbookista nimellä "Lola": http://luettelo.helmet.fi/record=b1217979~S3*fin
Elokuvan Suomen ensi-ilta oli elokuvateatteri... |
| Toivo Kärjen Liljankukka-kappaleeseen on ilmeisesti italiankieliset sanat, mutta olen kuullut että kappaleeseen olisi myös englanninkieliset sanat? En ole… |
1544 |
|
24.6.2013 |
|
Liljankukan italiankielinen versio on nimeltään Restera. Italiankieliset sanat on tehnyt Umberto Marcato.
Liljankukan englanninkielisiä versioita on ainakin kaksi: nimellä Lilywhite (englanninkieliset sanat Kari Karikallio) ja nimellä Lily blossom (englanninkieliset sanat Jim Pembroke).
Lilywhite-niminen versio löytyy Jartse Tuomisen cd-levyltä Black & blue, jolla sen laulaa Clyneese Folsom. Cd-levyn tekstilipukkeessa on laulujen sanat.
Lily blossom -niminen versio löytyy esim. Pedro's Heavy Gentlemen -yhtyeen cd-levyltä Reggae. Laulajana on Peps Persson.
|
| Muistan kun ala-asteella laulettiin laulua Takapihan Gibraltar. Mutta mieleen jäi pyörimään kysymys, mikä se Takapihan Gibraltar oikein on? Ja muutenkin… |
2751 |
|
25.2.2013 |
|
Takapihan Gibraltar on marssilaulu, sen on säveltänyt jorma Panula ja sanoittanut Sauvo Puhtila ja laulu alkaa "Hei hei sinä takapihan Gibraltar".
Kappale on levytetty 1960-luvulla, esittäjänä levytyksessä on Tapiolan yhteiskoulun kuoro. Levyn nimi on Sininen ja valkoinen, se löytyy kuunneltavaksi ja lainattavaksi useasta kirjastosta (napsauta linkkiä)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1541812__Stakapihan%20gibr…
|
Kysy kirjastonhoitajalta
