| Mitä tarkoittaa sana kesä? Vanha kansa sanoi, että kesä loppuu juhannukseen. Kyllähän kesä jatkuu mielestäni siitä vielä pitkään. Onko sanayhteyttä kesä,… |
3910 |
|
|
|
Sana kesä tarkoittaa Nykysuomen sanakirjan mukaan lämpimintä vuodenaikaa, varsinaisesti kesä-, heinä- ja elokuuta, joskus vuoden lämpimämpää puoliskoa. Sanaa käytetään myös symbolisesti kuvaamaan onnellista aikaa, esim Sydämeeni koitti kesä. Suomen murteissa kesä on ollut aiemmin itäsuomalainen sana ja Länsi-suomessa on käytetty sanaa suvi. Sana kesä viittaa mahdollisesti maatalouskulttuuriin. Lisätietoja löytyy mm. Nykysuomen sanakirjasta ja Nykysuomen etymologisesta sanakirjasta.
Sirpa Karjalaisen Juhlan aika -kirjassa sanotaan, että vanhan uskomuksen mukaan juhannukseen päättyy pikkukesä, jota seuraa isokesä. Jos pikkukesä on kylmä, isokesä on lämmin ja päinvastoin.
Juhannus ajoittuu kesäpäivänseisaukseen ja sen jälkeen valoisa aika... |
| Löytyyköhän netistä Martti Haavion (P Mustapään)? runon Balladi uusista vaatteista sanoja. Mitä hakusanaa pitää käyttää että ne löytyvät |
4780 |
|
|
|
Eipä ilmeisesti löydy. Runo löytyy P. Mustapään (eli Martti Haavion) runokokoelmasta Jäähyväiset Arkadialle ja kokoelmasta Kootut runot, sekä sävellettynä useilta levyiltä.
Kirjat ja levyjä löytyy myös Vihdin kirjastosta:
http://vihti.kirjas.to/
|
| Miten taivutetaan verbi "kirkua" kielteisenä preesensin toiseen persoonaan? |
2439 |
|
|
|
Taivutusmuoto on yksikössä "et kiru" ja monikossa "ette kiru", eli ensimmäisen ja toisen persoonan muodot ovat ilman k-kirjainta. Myönteisenä muoto on "sinä kirut". (Lähde: Kielitoimiston sanakirja, 1. osa, 2006)
|
| Onko oikein kirjoitettu, kun haluan ilmaista jonkun liittyneen "joukkueeseeni"? |
1925 |
|
|
|
”Joukkueeseeni” on oikein taivutettu. Kirjastoissa sähköisenä käytössä oleva ”Kielitoimiston sanakirja” kertoo, että sana ”joukkue” taipuu yksikön illatiivissa ”joukkueeseen”, ja kun siihen lisätään omistusliite ”-ni”, saadaan tuo mainitsemasi muoto.
|
| Mitä tarkoittaa sana slukir? Se olisi lähteeni mukaan muinaissaksaa. Ilmari Wirkkala kirjoittaa vanhassa Keskipohjanmaa-lehden artikkelissa henkilöstä nimeltä… |
1450 |
|
|
|
Kirjaston sanakirjoista ja muista lähteistä ei löytynyt kysymääsi sanaa. Sukunimenä sana joissakin lähteissä esiintyy, mutta sukunimien merkitystähän ei aina pystytä selvittämään.
|
| Mikä on oikea muoto sanan puu omistusmuodosta, onko se puideni vai puitteni? |
2455 |
|
|
|
”Suomen kielen perussanakirja” (2. osa; Valtion painatuskeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992) kertoo, että sana ”puu” taipuu samalla tavalla kuin ”maa”. Monikon genetiiville on kaksi vaihtoehtoista taivutusmuotoa: ”puiden” ja ”puittein” (vrt. ”maiden” ja ”maitten”). Omistusliitteen lisäämällä taivutusmuodoiksi saadaan siis ”puideni” ja ”puitteni”. Molemmat siis käyvät.
|
| Mistä virsikirjasta löytyy vuoden 1938 virsikirjan virsi numero 451 sanoilla "Ah, mit' onkaan elo tääll', tuska, vaiva, tuskan pääll'?" Vuoden 1701 versio on… |
3006 |
|
|
|
Suomalainen wirsi- ja ewankeliumikirja : siihen sopiwain kappalten kanssa. - Helsinki : [S.n.], 1857. - 352 s. : kuv.(sid.).
(Wasta uudesta ojennettu 1857.
Helsingissä, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjapainossa, 1884.)
Virsi 273
1. Ah! Mik ompi elom´ tääll´? Tuska waiwa tuskan pääll´, Työ ja meno lewotoin, Silloink' kuin se paras on.
.
2. Mik´on aikam´ lyhyinen? Sota alinomainen; Yksi toistans` waiwalla, Witsaa pahall´ tawalla
3. Mikä jumalisuus meiss´? Heikko, wajaa, joka tiess´; Emme Herran tuomioll’ Sen kautt´ autuaaks´ taida tull´.
4. Mik’ on riista, tawara? Lika, multa katoowa; Rikas pian köyhtyy kyll´, Murhe myöt´ on molemmill´.
5. Mik´ on korkee kunnia? Kukkula kuin kukoistaa; Karsaast katsoo kadet pääll´, Jos on joku arwoss... |
| Mikä on tappuri? |
3875 |
|
|
|
Toivo Vuorelan Kansanperinteen sanakirjan (WSOY, 1979) mukaan tappuri on puimakone.
"Hevosvoimin vedettävän kiertolaitteen avulla pyöritettävä ja olkien pudistelua varten kohlimilla varustettu puimakone kuuluu jo tälle vuosisadalle. Varsinaisen puintikoneen, rosman eli tappurin, voimanlähteenä käytettiin aluksi höyrykonetta tai polttomoottoria ja viimeksi sähkömoottoria, kunnes sotien jälkeen leikkuupuimuri on nyt valtaamassa kaikkien vanhempien puimakoneiden aseman." (Toivo Vuorela, Suomalainen kansankulttuuri. WSOY, 1975)
|
| Mistä mahtaa tulla kuvaileva sanonta/sanayhdistelmä "rääpän raato"? Kuului pohjalaisen anoppini sanavarastoon: "Makaa siinä kuin rääpän raato." Rinnastuisiko… |
5114 |
|
|
|
Rääppä tai räämä ovat murteellisia, mm. Etelä-Pohjanmaan murteessa, käytettyjä sanoja, joiden merkitys on samantapainen kuin yleiskielisemmän sanan "rämä". Ne tarkoittavat huonoa, kulunutta esinettä, hylkyä, renttua ja voimatonta. Eri murteissa sanat tarkoittavat myös mm. kalan sisälmyksiä tai silmän rähmää. (Lähde: Suomen kielen etymologinen sanakirja 4, 1969).
Rääpän raato on sitten varmasti jotakin todella surkeaa, surkeampaa kuin reporankana makaaminen, jolloin on lähinnä hyvin väsynyt tai uupunut. Mutta samantapaisesta ilmiöstä on kuitenkin kysymys.
|
| Mikä on sanan TUURI alkuperä? Voiko se olla thor -> tuuri? |
5372 |
|
|
|
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että osa sukunimistä ”Tuuri” perustuu tosiaan skandinaavisen miehennimeen ”Thore”, ”Thure” ja ”Ture”, joiden taustalla taas on ukkosenjumala Thor. Vanhimmat maininnat nimestä löytyvät Suomesta jo 1300-luvulta.
Sen sijaan yleiskielen sanalla ”tuuri” (’onni, vuoro’) on eri alkuperä. ”Suomen sanojen alkuperä” (osa 3; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2000) kertoo, että sana on peräisin nykyruotsin sanasta ”tur” (’matka, menomatka, vuoro, onnellinen sattuma’). Se puolestaan on lainaa ranskan sanasta ”tour” (’kierros, käännös, kiertäminen, kierto, kiertomatka, retki, vuoro’).
”Tuuri” voi merkitä myös ’heinäseivästä’. Se merkitys on ”... |
| Mitä eri merkityksiä eri murteissa on sanalle taniainen? Ainakin sillä viitataan lapsiin ja jonkinlaisiin kenkiin tai sukkiin, onko muita merkityksiä vielä… |
3242 |
|
|
|
Käytettävissäni olleista lähteistä onnistuin löytämään neljä erilaista merkitystä sanalle taniainen.
Itä-Satakunnassa ja Lounais-Hämeessä tuohivirsua on nimitetty taniaiseksi:
"Muistatteko että olis piretty tuahisia jalkineita?
- No kyllä minä hiukan muistan. Täälä oli semmonen vanha miäs joka niitä teki, sanottiin Kontti-Jussiksi. Se teki tanijaisia ja konttia."
Tässä merkityksessä taniainen on johdannainen sanasta tano, tuohitöihin käytettävä tasaleveä tuohisuikale.
Helsingin slangissa taniainen tarkoittaa tyhmää tai typerää. Tässäkin merkityksessä sana saattaa juontaa juurensa samaiseen tanoon - lounaismurteissa tunnetaan tomppelia merkitsevä sana "tanopää":
"...ja konnettei tääl semmosii tanopäit lainkaa käykkää, et luakalles... |
| Pyydän mahdollisimman täsmällistä tietoa sanan MOINATA merkityksistä. Verkosta löysin itse purjehdukseen liittyvän merkityksen moinata -verbille tyyntyä. Myös… |
3315 |
|
|
|
Sanan moinata alkuperä voisi tulla ruotsinkielen sanasta mojna. Vinden mojnar, suomeksi tuuli tyyntyy.
Tässä merkityksessä sana löytyy myös purjehdussanastoa sisältävältä sivustolta http://personal.inet.fi/koti/seppo.kauranen/sanasto.htm
|
| Kumpi on kieliopillisesti oikein; lepakkoja vai lepakoita? |
2900 |
|
|
|
Kirjastoissa sähköisenä käytössä oleva ”Kielitoimiston sanakirja” kertoo, että molemmat muodot ovat oikeita eli sanaa ”lepakko” voi taivuttaa monikon partitiivissa muotoon ”lepakkoja” tai ”lepakoita”.
|
| Mitä tarkoittaa TULROMPSU? Kiihtelysvaarassa on Tulrompsuntie. |
2053 |
|
|
|
R. E. Nirvin Kiihtelysvaaran murteen sanakirjassa, osassa 9, on mainittu "tul'rompsu" eli "tuliroihu". Se tarkoittaa sanaa "rovio".
|
| Mitä tarkoittaa sana koeistua |
2363 |
|
|
|
Koeistua on yhdysverbi, jolla on merkitys "istua kokeeksi".
Esimerkkejä:
"Selväksi kävi, että tuoli kannattaa ehdottomasti koeistua ennen ostamista. Jokaisen työtehtävät ja mitat ovat hieman erilaiset, joten sama tuoli ei käy kaikille." (Anu Saarelainen, Selkänojatonta satula- tai polvituolia suositellaan käytettäväksi osan työpäivää. Karjalainen, 24.9.2008)
"Mopon voi koeistua Järvenpään Next Hotel Rivolissa, jonka aulaan se on sijoitettu kunniapaikalle." (Risto Kunnas, Pappamopolla sotavammatukea. Iltalehti, 5.4.2006)
|
| "Parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla". Mitä mahtaa tarkoittaa "pivossa"? Ansassa, pidoissa...? |
45490 |
|
|
|
Kirjastoissa sähköisenä käytössä oleva ”Kielitoimiston sanakirja” kertoo, että sanan ”pivo” merkitys on ’koura’. Sanalla mainitaan olevan vanhahtava sävy, eikä sitä taideta yleiskielessä enää oikein käyttääkään muuta kuin tuossa sanonnassa. Nykykielellä sanonta siis olisi ”parempi pyy kourassa kuin kymmenen oksalla”.
|
| Mitkä kaikki sisältävät sanan "kata" (esim. katamariini, haukata, moikata) ? |
2680 |
|
|
|
Kata-alkuisia suomen kielen sanoja ovat katafalkki, kataja, katakombi, katala, katalaani, katalysaattori, katamaraani, katapultti, katarri, katarsis ja katastrofi (Kielitoimiston sanakirja 1. osa, A – K , 2006). Lisäksi tietysti näistä sanoista johdetut sanat ja yhdyssanat, esim. katajikko ja katalyyttiauto.
Suomen murteista löytyy myös muita kata-alkuisia sanoja, esim. sanalla kata on useita merkityksiä (Suomen murteiden sanakirja, kuudes osa kala-keynätä, 1999).
Kata-loppuisia verbejä on runsaasti: vaikkapa loikata, laukata, paikata. Niitä lienee mahdotonta kaikkia luetella.
Kata voi esiintyä myös yhdyssanoissa niin, että sanan alkuosa päättyy ka-tavuun ja loppuosa alkaa ta-tavulla, esim. aikatalo.
On mahdollista, että löytyy myös... |
| Mitkä ovat Brita Koivusen laulaman Neiti Sievänen ja minä kappaleen sanat? En ole löytänyt niitä mistään ja muistan vain osan laulusta. |
2090 |
|
|
|
Neiti Sievänen ja minä -kappaletta ei näy löytyvän nuottijulkaisuna. Laulu on esim. Koivusen Unohtumattomat-cd:llä.
|
| Hyvä kirjastonhoitaja! Olisin kysynyt, mikä mahtaisi olla 50-luvun (?)iskelmän nimi ja mistä sanat ja nuotit. Muistan tällaisia katkelmia: Punaruusut tuoksuu… |
1400 |
|
|
|
Tuo voisi olla kappale
Punaruusut, punahuulet, punaviini (Rote Rosen, rote Lippen, roter Wein), tekijä Michael Harden. Suomeksi Olavi Virta näyttää ainakin tätä esittäneen. Sanat ja nuotit löytyvät HelMet-kokoelmasta esimerkiksi seuraavista linkeistä:
http://www.helmet.fi/record=b1053348~S3*fin
http://www.helmet.fi/record=b1114421~S3*fin
|
| Terve! mistäköhän löytyvät sanat ja soinnutukset vanhoihin kupletteihin ja ralleihin sekä valsseihin yms. tapio tapio rautavaaran, esa pakarisen,tatu… |
1290 |
|
|
|
Pääkaupunkiseudun kirjastoista näyttäisi löytyvän jonkun verran kyseisten tekijöiden musiikkia nuotteina ja CD-levyinä.
Saatavuustiedot voit tarkistaa Helmet-aineistotietokannasta: http://www.helmet.fi/
|
Kysy kirjastonhoitajalta