| Mistä henkivartijan nimitys gorilla tulee? |
612 |
|
|
|
Kaisa Häkkinen toteaa Nykysuomen etymologisessa sanakirjassa (WSOY, 2004), että sana gorilla on lainattu suomeen englannista ruotsin ja saksan kautta. Apinaa koskeva nimitys on englannin kielessä syntynyt vuonna 1847, ja Häkkisen mukaan sitä on jo pian sen jälkeen ryhdytty käyttämään gorillaa muistuttavista ihmisistä. Suomessa gorilla apinaan viittaavana sanana on esiintynyt ainakin jo vuonna 1861 Suomen lähetyssanomia -lehden numerossa 9.
Häkkinen toteaa, että suomen kielessä sanaa gorilla on käytetty turvamiehestä ainakin 1950-luvulta lähtien. Arvattavasti tässä on sama syy kuin vielä vanhemmassa kuvainnollisesti gorillaa muistuttavuudessa merkityksessä: usein kai turvamiehet ovat olleet kohtuullisen isoja ja voimakkaita kuin gorillat.... |
| Puhutaanko ihan kaikkialla Suomessa veistelemisestä, jos tarkoitetaan vitsailua, vai onko se erityisesti jollain tietyllä alueella? |
246 |
|
|
|
Kielitoimiston sanakirjan mukaan sanaa "veistellä" käytetään kielikuvana merkityksessä leukailla, naljailla, pilailla, vitsailla, lohkoa. Mainintaa murteellisuudesta ei ole, joten se ilmeisesti on käytössä eri puolilla Suomea.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ |
| Esitin kysymyksen verbin solmia käytöstä avioliiton yhteydessä. Sain vastauksen. Ymmärsin solmun solmimisen, ymmärsin asian loppuun saattamisen, päättämisen jo… |
320 |
|
|
|
Kysyjä viittaa aikaisempaan kysymykseen https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-tulee-verbi-solmia-kun?language_con…
Solmimalla on aina liitetty yhteen esimerkiksi köysiä ja naruja. Todennäköisesti sopimusten solmiminenkin on peräisin tästä arkielämän konkreettisesta yhteen liittämisestä. Ainakaan Maija-Liisa Heikinmäen laatiman, yli 700-sivuisen Suomalaiset häätavat -kirjan perusteella ei solmujen solmimisella suomalaisissa häärituaaleissa ollut minkäänlaista sijaa. Matti Sarmelan Pohjolan häät -tietoteos ei myöskään mainitse tällaisia tapoja meikäläisessä avioliittoperinteessä.
Suomen kirjakielessä solmu on ensi kertaa mainittu nykyasussaan Jaakko Finnon virsikirjassa 1583. Agricola on Uudessa testamentissaan käyttänyt sanan toista... |
| Hulppea ....mita se on ? |
682 |
|
|
|
Kielitoimiston sanakirjan mukaan sana on arkikielinen ja tarkoittaa komeaa ja upeaa. Esimerkiksi maisema voi olla hulppea.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ |
| Mitä tarkoittaa juntturoiminen? |
821 |
|
|
|
Kielitoimiston sanakirjan mukaan verbi juntturoida tarkoittaa ´vastustella, pullikoida, niskuroida´. Näin ollen juntturoiminen tarkoittaa vastustelemista, pullikoimista tai niskuroimista.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ |
| Milloin ättestupa on suomennettu sukujyrkkämäksi? Suomenkielisessä Wikipediassa on artikkeli Sukujyrkkämä suomennokseksi ruotsinkielisen Wikipedian artikkeliin… |
1129 |
|
|
|
Hei, lähetimme kysymyksesi eteenpäin, Kotimaisten kielten keskukseen (Kotus). Sieltä vastattiin näin:
"Suomen murteiden sanakirja (lyh. SMS) tuntee sanan jyrkämä (siis yhdellä k:lla) jyrkän mäen merkityksessä Tietoja tästä sanasta on tosin vain vähän, ainoastaan Kemistä ja Alatorniosta (Nurmosta Etelä-Pohjanmaalta on lisäksi yksittäinen tieto suksessa olevan kohouman merkityksessä).
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=jyrkämä&sms_id=SMS_3072deb7edb8b3ad7db347ce91be7dce
Kajaanissa asunut ja monien oululaisten kanssa yhteistyötä tehnyt Lönnrot tunsi hyvin myös pohjoisia murteita, joten hän lienee napannut sanan sanakirjaansa (1874–1880) muodostamansa sukujyrkkämä-sanan perusosaksi. Vanhemmissa sanakirjoissa... |
| Onkohan nilimella sanalla joku arkielämän merkitys Lapissa? Sodankylässä on Nilimella-niminen camping-alue. |
1505 |
|
|
|
Pohjoissaamelaiset ovat käyttäneet aitasta sanaa njalla. Pohjoisissa murteissa se voi olla muodossa nili. http://senc.hum.helsinki.fi/wiki/Njalla_(niliaitta)
Nykysuomen sanakirjan mukaan nili on yhden paalun varassa seisova pieni aitta ja mella taas jokitörmä, hiekkakumpu, hiekkaharju tai kunnassa.
Kotimaisten kielten keskus on julkaissut sanakirjoja myös verkossa https://www.kotus.fi/sanakirjat
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ Nili-sanan selitys löytyy myös verkkosanakirjasta.
Nilimella camping alueen nimi on muodostettu todennäköisesti em. sanoista. Leirintäaluehan on Kitisen varrella.
|
| Liittyvätkö sanat begynnelse ja beginning toisiinsa? |
578 |
|
|
|
Kyllä liittyvät.
Alkua tarkoittavat ruotsin begynnelse ja englannin beginning ovat johdettu verbeistä begynna ja begin (aloittaa). Molemmat ovat samaa germaanista alkuperää.
Ruotsi kuuluu pohjoisgermaanisiin kieliin ja englanti puolestaan länsigermaanisiin. Koska molemmat ovat germaanisia sukulaiskieliä, on niillä paljon sanastollisia yhtäläisyyksiä. Monilla kielten sanoilla on sama muinainen alkuperä.
Begynna-verbi esiintyi samassa muodossa jo keskiaikaisessa muinaisruotsissa. Ruotsiin se on tullut keskialasaksan sanasta beginnen, josta vielä vanhempi muinaisalasaksalainen muoto on biginnan.
Kyseinen muinaissaksalainen biginnan näyttäisi olevan myös englannin begin-verbin alkuperä. Varhaiskeskiaikaiseen muinaisenglantiin sana tuli... |
| Mistä tulee sana alakuloinen? Eli liittyykö jotenkin sanaan kulo? |
794 |
|
|
|
SKS:n ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen etymologinen sanakirja Suomen sanojen alkuperä on sitä mieltä, että 'alakuloisen' jälkiosan alkuperä on epäselvä. Kirjassaan Aasinsilta ajan hermolla : 500 sanontaa ja niiden alkuperä kirjailija Jukka Parkkinen puolestaan yhdistää sen 'kulo'-sanaan: "Kulo on menneen vuoden kuiva heinä. Se riiputtaa yleensä jo valmiiksi päätään, mutta alamaissa oleva kulo on entistä surullisempi."
'Alakuloinen' saattaa siis hyvinkin liittyä sanaan 'kulo', mutta ehdottoman varmaa se ei ole. |
| Mistähän mahtaa juontaa sanonta " Tulee kuin Manulle illallinen"? Liittykö se jotenki presidentti Mauno Koivistoon? |
5942 |
|
|
|
Tätä asiaa on ennenkin kysytty kirjastojen tietopalvelusta. Ilmaus ei liity Mauno Koivistoon vaan on tunnettu eri puolilla Suomea jo kauan ennen Koiviston aikaa. Kotimaisten kielten keskuksen julkaisussa Kielikellossa todetaan, että manu ei suinkaan ole erisnimi, vaan ’mestaria, ammattimiestä’ merkitsevä yleisnimi, joka juontuu ruotsalaislainasta manni ’mies’. Suomen murteiden sana-arkiston lipuista sekä etymologisesta sanakirjasta Suomen sanojen alkuperä (1995) löytyy lisäksi manu-sanalle merkitys ’etevä, kykenevä, taitava’ – mitä ammattimiehet ovat eittämättä alallaan olleet. Korvauksena tuon verrattoman ammattitaidon hyödyntämisestä talon tuli ilman muuta tarjota palkan päällisiksi ateria kiertelevälle... |
| Mistä sana lintsata on peräisin? |
1974 |
|
|
|
Heikki Paunosen Sloboa stadissa : Stadin slangin etymologiaa (Docendo, 2016) esittää, että lintsaaminen on mahdollisesti venäläislaina, johdettu laiskottelemista ja laiskana olemista tarkoittavista sanoista lenitsja (лениться) ja lentjainitšat (лентяйничать). |
| Laitilalainen isoisäni käytti sanontaa ”kammat!” (gammat) ollessaan samaa mieltä toisen puhujan kanssa. Mistä sanonta tulee ja mikä mahtaa olla sen etymologia?… |
1383 |
|
|
|
Suomen murteiden sanakirja kertoo kammat-sanaa murteellisesti käytettävän mm. "vastauksena toisen esittämään: ”kammat se tuuppii”, ”kammat ollaan” tms. = samoin, samat sanat; tasoissa tms." Muitakin merkityksiä sanalla on, mm. monille tutummassa ilmauksessa ”pistää (panna, lyödä) kammat (kampoja)” = panna vastaan, hanttiin; voittaa jku jssak". Sanakirja on myös netissä käytettävissä:
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kammat&sms_id=SMS_dfcd27ede377bf6f02a13862153fd590
Alkuperää tai etymologiaa sanan erilaisille käytöille ei löytynyt.
|
| Oletetaan, että henkilö B on henkilön A jälkeläinen. Eikö silloin ole turhaa tähdentää, että B on A:n jälkeläinen suoraan alenevassa polvessa? |
1249 |
|
|
|
Kielitoimiston sanaikirjan mukaan sanaa jäkeläinen käytetään lapsesta, lapsenlapsesta jne.:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80
Näin ollen ilmaus "suoraan alenevassa polvessa" tosiaan toistaa saman asian ja on tarpeeton lisä. Ehkä ilmauksen merkitys ei ole kaikille selvä ja puhuja on halunnut varmistaa asian.
|
| Mitä tarkoittaa juoda jotain särpimeksi? |
3276 |
|
|
|
Kielitoimiston sanakirjan mukaan särvin on leivän, perunan tms. höysteenä nautittava ruoka tai juoma. Esimerkiksi näin: Silli uusien perunoiden särpimenä. Piimää särpimenä.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ |
| Mikä eläin on vanhanaikaisissa kirjoissa mainittava Merikoira? Koirahai? Hylje? Merileijona? |
1468 |
|
|
|
Aika usein Merikoira saattaa olla viittaus merimieheen (sea dog). http://vintti.yle.fi/yle.fi/blogit.yleradio1.yle.fi/aristoteleenkantapaa/sitaattivihje.html
Ainakin näin on runossa:
1 Merikoira veri koira soutaa ja joutaa
neitsy istuu kajutissa itkee ja huokaa
näkee hän isäns tullen pitkin merenrantaa
hyvä isä rakas isä lunasta minua täältä
Millä mit sinua lunastan Onpa kaksi hevoista
pane paras pantiksi ja lunasta minus täältä
Paremmin minä pidän parahasta hevosestan kun ainoasta tyttärestäni
https://books.google.fi/books?id=fhYyAQAAMAAJ&pg=RA2-PA9&dq=merikoira&hl=fi&sa=X&ved=0ahUKEwjrs5aPl5TjAhUHWZoKHeSLCkEQ6AEILzAB#v=onepage&q=merikoira&f=false
Raimo Jussilan Kalevalan sanakirja tuntee... |
| Mikä on ”Souru” -paikannimen alkuperä? |
766 |
|
|
|
Virittäjä-lehden artikkelin mukaan souru tarkoittaa kapeaa laaksoa, kurua tai notkoa ( Leksikaalisten ja syntaktisten nimenosien yleisyydestä ja levinneisyydestä peruskartan paikannimistössä, Salmenkivi, Pulkkinen, Tuominen, Virittäjä 2/2006, s. 190–228): http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/hakemistot/jutut/2006_190.pdf
Se on myös sukunimi. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Souru on tai on ollut sukunimenä 68 suomalaisella:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
|
| Mitä tarkoittaa sana "ainas"? |
1212 |
|
|
|
Suomen murteiden sanakirjan (ensimmäinen osa: a-elää, 1985) mukaan ainas tarkoittaa Rymättylän murteessa verkonpaulan päässä olevaa silmukkaa.tai Nurmon murteessa samaa kuin sana aines (esim. reen ainaksia). |
| Mistä tulee sanonta 'kevätjuhlaliikkeitä': emme ehdi tekemään kummosia kevätjuhlaliikkeitä, jouduimme tekemään melkoisia kevätjuhlaliikkeitä? |
1587 |
|
|
|
Kysymykseen vastasi Henna Makkonen-Craig Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) Kielitoimistosta. Vastaus kokonaisuudessaan seuraavassa:
Sanaa ei tietääkseni ole kuvattu vielä sanakirjoissa, eikä se ollut tuttu meille Kielitoimiston väellekään. Tiedossamme kuitenkin on, että sanaa on käytetty Tampereen seudulla ainakin jo 1980-luvulla, tähän tapaan:
”Se Matti (keksitty nimi) on kyllä niin pahantuulinen ja tosikkomainen tyyppi, että aina on naama vinossa vaikka sille tekis minkälaisia kevätjuhlaliikkeitä.”
Tässä kyse on siis myönteisestä yrityksestä viihdyttää tai huvittaa jotakuta.
Nykyään sana esiintyy harvakseltaan mutta aika monenlaisissa verkkoteksteissä. Media-arkistosta löytyi kaksi osumaa:
1. Aamulehti 30.11.2017 [AL ilmestyy... |
| Onko Martti Haavion teoria kumottu, että Jumi, Joma tai muu Jumala-sanan alkumuoto on peräisin muinaisesta sanskriitin kuoleman jumalaa tarkoittavasta sanasta… |
648 |
|
|
|
Kotimaisten kielten keskuksen Suomen murteiden sanakirjan mukaan sanalla jumi on useita merkityksiä suomen murteissa. Yksi merkitys on "uskomusolento". Alla linkki sanakirjan sivulle:
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=jumi&sms_id=SMS_583fdc2c0cfc6d4ddf17b2e7defcedee&hilight
Etymologisen sanakirja (Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja: 1 A-K, 1992) sanoo jumi-alkuisten sanojen olevan ainakin osaksi deskriptiivislähtöisiä eli äänneasultaan kuvailevia. Viittauksia Martti Haavion teoriaan ei ole.
Martti Haavion kirjan Bjarmien vallan kukoistus ja tuho: historiaa ja runoutta ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1965. Uusi painos ilmestyi 2018, ja sen esipuheessa kirjailija Juha Hurme sanoo mm.... |
| Sattui silmiin eräs Facebook-päivitys, jonka mukaan muuan ohjelmajärjestäjä ”julkaisi kasan uusia artisteja”. |
415 |
|
|
|
Artisti-sana on vakiintunut merkitsemään nimenomaan viihdetaiteilijaa tai esittävää taiteilijaa. Sana on päässyt myös jo Kielitoimiston sanakirjaan.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80
https://fi.wiktionary.org/wiki/artisti |
Kysy kirjastonhoitajalta