| Mistä tulee sanonta:"meni tuusan nuuskaksi" |
13772 |
|
31.12.2014 |
|
Ilmaisun alkuperä ei liene kenenkään tiedossa, mutta ilmaisun sanoista "tuusan" lienee peräisin ruotsin kielen sanoista "tusen" (tuhat) tai vahvistussanasta "tusan" (kääntyy monella tavalla, mutta tarkoittaa esimerkiksi "hitonmoista"). Nuuska puolestaan on hienojakoista ainetta, mihin ilmaisu "tuusan nuuskaksi" yleensä myös viittaa.
Sekin on mahdollista, että ilmaisun takana on nuuskarasian nimitys "nuuskatuusa". Suomen kielessä on ilmaisu "mennä tuhannen päreiksi", jonka merkitys on suunnilleen sama kuin "tuusan nuuskaksi" menemisellä.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
|
| Mistä mahtaa olla peräisin sanonta "Puhutut sanat unohtuvat, mutta kirjoitettu teksti säilyy"? |
1628 |
|
20.5.2014 |
|
Kyseessä on käännös latinankielisestä sanonnasta "Verba volant, scripta manent" ja sitä on ilmeisesti käyttänyt Rooman senaatissa senaattori Caius Titus.
http://en.wikipedia.org/wiki/Verba_volant,_scripta_manent
|
| On olemassa sanonta: vierivät kivet ei sammaloidu. Onko sillä tekemistä sen kanssa, että Rolling Stones ( suom. vierivät kivet) jatkaa edelleen keikkailua? |
2823 |
|
21.3.2014 |
|
Vierivä kivi ei sammaloidu –sanonta (Engl. A rolling stone gathers no moss) on hyvin vanha, paljon ennen Rolling Stones –yhtyeen aikaa syntynyt. Kirjallisuudessa se on esiintynyt renessanssifilosofin Erasmus Rotterdamilaisen Adagia teoksessa vuonna 1500. Lähde: The Concise Oxford Dictionary of Proverbs, 1982.
Rolling Stones yhtye on ottanut nimensä Muddy Watersin kappaleesta Rollin’ Stone, jossa sanotaan: ” I got a boy child's comin, He's gonna be, he's gonna be a rollin stone” http://www.bluesforpeace.com/lyrics/rolling-stone.htm . Lähde: Norman, Philip : Rollings Stones (2003) s. 54.
|
| Mistä tämä sanonta on lähtöisin ja meneekö se sanatarkasti näin: Elämä on lyhyt kuin lapsella paita. Suruista rikas ja riemuista saita. t. sanalaskujen… |
2525 |
|
7.1.2014 |
|
Valitettavasti en ole löytänyt tätä sanontaa mistään kirjaston sananlasku- tai sananparsikirjoista eikä se löydy myöskään netistä Matti Kuusen sananlaskutietokannasta. Elämän lyhyydestä kyllä puhutaan, mutta loppu on erilainen. Vähän sinnepäin on netissä viljelty ”Elämä on kuin lapsen paita, lyhyt ja sontainen”. Tutussa Rullaati rullaati –laulussa sanaillaan, kuinka ”elo on lyhyt kuin lapsella paita, muuta kai siitä en sanoa saa.” Tällainenkin versio löytyy:"Elo on lyhyt kuin lapsella paita, siis laitappas lapselles pitempi paita".
|
| Mistä tulee sanonta epäonnistumisesta ”palasi maitojunalla kotiin”? |
5965 |
|
30.12.2013 |
|
Maitojunalla palaamisessa on tavallisesti kyse jonkin vastentahtoisessa keskeyttämisessä. Kun joku palaa maitojunalla kotiin, häneltä on jäänyt tehtävä kesken. Ilmaus on siirtynyt yleiskieleen sotilasslangista. Sen alkuperäinen merkitys on ollut "joutua komennetuksi kesken kurssin takaisin perusyksikköönsä tai joukko-osastoonsa". Sanonta on saanut alkunsa RUK:sta, josta todistuksetta jääneet oppilaat lähetettiin joukko-osastoihinsa päättäjäispäivänä jollakin varhaisella aamujunalla.
Lähteet:
Pirkko Muikku-Werner, Jarmo Harri Jantunen, Ossi Kokko, Suurella sydämellä ihan sikana : suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja
Antti Penttinen, Sotilasslangin sanakirja
Marjatta Vilkamaa-Viitala, Joka lähtöön (http://www.kotus.fi/?s=3578)
|
| Mistä löytää alkuperätiedon mietelmän kirjoittajasta? Olen vuosia pitänyt elämänohjeenani sanontaa:"Tavoitellessasi kultaista takkia, saat ainakin hihan!"… |
1075 |
|
19.12.2013 |
|
Sir Walter Scottin nimiin pantu sananparsi esiintyy siellä täällä englanninkielisillä sivuilla, ja onpa yksi havainto suomeksikin.
Walter Scottin historiallisessa romaanissa Redgauntlet (1824) Alan Fairford kirjoittaa kirjeessään Darsie Latimerille:
"What says my father's proverb? 'Look to a gown of gold, and you will at least get a sleeve of it.'"
Romaanin henkilö siis siteeraa "isänsä sananlaskua" viitaten näin kenties kansanperinteessä esiintyneeseen sananlaskuun.
Tätä Scottin romaania ei ole suomennettu. Englanniksi siitä on julkaistu myös vapaasti luettavia sähköisiä versioita, esimerkiksi Gutenberg-projektissa sekä Edinburgin yliopiston Walter Scott -sivustolla. Teos löytyy alkukielellä myös kirjastoista Suomessa.
Vastauksessa... |
| Mieleeni nousee aina silloin tällöin toiverunoja luettaessa runo, jonka olen kuullut nuorena ja siitä ainoastaan yksi kohta; -kenen piä nyokkee, kenen pylly… |
1239 |
|
19.9.2013 |
|
Eräs kollega muisteli, että etsimäsi runo olisi vanha sananparsi, jossa olisi kirnuamisesta kyse, tyyliin kukin kirnuaa tyylillään tai jotain sen suuntaista. Muistaisiko joku palvelumme seuraajista vielä tarkemmin?
|
| Mistä tulee sanonta olla käsi? Sanonta ilmenee erityisesti nuorilla aikuisilla ja tarkoittaa, ettei osaa jotain hyvin. |
4967 |
|
20.5.2013 |
|
Stadin slangisanakirjan mukaan ihmisestä puhuttaessa käsi -sanalla tarkoitetaan tunaria tai möhläriä. Olla käsi tarkoittaa, että on todella huono jossain, esim. "Olen ihan käsi matikassa". Saman sanan johdannainen on myös sanonta mennä käsille, mikä tarkoittaa että jokin menee pilalle tai epäonnistuu pahasti.
Tässä merkityksessä käytettynä käsi -sanaa sekä siitä johdettuja sanontoja on käytetty Helsingin nuorisoslangeissa 1990-luvulta lähtien, mistä se lienee levinnyt nuorison puhekieleen muuallekin.
Lähde: Paunonen, Heikki: Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii. Stadin slangin suursanakirja.
|
| Mistä tulee sanonta herran kukkaro? |
7524 |
|
20.3.2013 |
|
Sanonta "herran kukkarossa" tarkoittaa: olla hyvässä turvassa.
Sanonta tulee Raamatusta:
Jos joku ryhtyy sinua vainoamaan ja tavoittelee henkeäsi, niin Herra, sinun Jumalasi, pitää henkeäsi tallella kuin kukkarossa, elävien joukossa, mutta vihollistesi hengen hän linkoaa pois kuin kiven (1 SAM 25:29).
Lähde: Parkkinen, Jukka
Aasinsilta ajan hermolla, WSOY 2005 (s.30-31)
|
| Tarvitsisin puutarha-aiheisia aforismeja. Onko olemassa teosta, josta niitä löytyisi kootusti edes kymmenkunta? |
4900 |
|
9.2.2013 |
|
Kirjaa, johon olisi koottu eri kirjoittajien puutarha-aiheisia aforismeja, ei valitettavasti löytynyt. Tässä pari kirjaa, joissa on kirjoittajansa ajatelmia aiheesta:
- Paavilainen, Kukkanainen
- Exley, Pienen pieni puutarhakirja
Monissa puutarhakirjoissa on myös aforismeja, esimerkiksi näissä:
- Jacobs, Peace of Mind
- McDowell, The sanctuary garden
Tässä vielä joitakin yksittäisiä aforismeja ja aihetta sivuavia ajatelmia:
Mikään ei ole kovin tärkeää paitsi puutarhanhoito, eikä sekään ole kovin tärkeää (kiinalainen sanonta)
Jos omistat puutarhan ja kirjakokoelman, sinulta ei puutu mitään. (Cicero)
On vaikeampi rikkoa tapaa kuin luontoa vastaan. (Pythagoras)
Et voi astua kahdesti samaan jokeen (virtaan, suihkulähteeseen tms.), uudet... |
| Heikinpäivään liittyy kansan suussa säätä koskeva sanonta. Mikäs se olikaan? |
12755 |
|
18.1.2013 |
|
Sään suhteen Heikin päivä on Paavalin pari. "Kun on helppo Henrikki, niin on paukku Paavali" (Ylöjärvi) - tai päinvastoin: "Kun on suoja henrikkinä, niin on pakkanen paavalina." (Kankaanpää)
Heikin päivään liittyy myös ajatus sään muuttumisesta: "Heikinpäivänä muuttuvat säät; jos sitä ennen on ollut huono ilma, tulee hyvä ja päinvastoin." (Sotkamo)
Heikin päivä on tärkeä taitekohta matkalla talvesta kohti kesää: "Heikki on talven napa" (Pieksämäki), "Henterikki on talven selkä, puolivälissä talvi" (Suomussalmi) ja "Heikki talven selän katkaisee" (Teisko). "Jos heikinpäivänä on pakkanen, on tuleva kesä poutainen." (Saarijärvi)
Lähde:
Jouko Hautala (toim.), Vanhat merkkipäivät
Kustaa Vilkuna, Vuotuinen ajantieto
Heikin päivä on 19.1.,... |
| Mistä on peräisin seuraava sanonta: "se, joka osaa, tekee, se, joka ei osaa tehdä, opettaa (tekemään)"? Onko sanonnalle ulkomaisia esikuvia (englanti, ruotsi… |
7453 |
|
29.8.2012 |
|
Sanonta on peräisin G. B. Shaw'lta, hänen vuonna 1903 julkaistusta aforismikirjasestaan Maxims for revolutionists: "He who can, does. He who cannot, teaches."
|
| Kenen runossa on "skomakaren har stängt mellan hägg o syren"? Jotenkin assosioin fraasin läkkiseppä Lindbladiin, mutta miksi suvea ei silloin ihasteltaisi… |
1215 |
|
12.6.2012 |
|
Ilmeisesti kyse ei ole runosta ollenkaan vaan ruotsalaisesta sanonnasta. Tarina kertoo suutarin laittaneen kyltin ovelleen ja sulkeneen liikkeensä tuomien ja syreenien kukinnan väliseksi ajaksi. Sanonnalla tarkoitetaan siis alkukesää.
Sanonnan alkuperästä on monia teorioita, mutta varmuutta siitä ei ole.
Lähde: Språkrådet, Sveriges officiella språkvårdsorgan
http://www.sprakradet.se/2124#item103000
|
| Mitä tarkoittaa sanonta hyvää päivää, kirvesvartta? |
14909 |
|
9.2.2012 |
|
Kielitoimiston sanakirjan (1. osa, A - K, 2006) mukaan sanontaa käytetään "kysymykseen sopimattomasta vastauksesta, vastauksen kiertämisestä, (tahallisesta) väärinymmärtämisestä tms.". Sillä siis tarkoitetaan, että keskustelijat puhuvat tahallaan tai tarkoittamattaan eri asioista: kun toinen puhuja toivottaa hyvää päivää, toinen kertoo veistävänsä kirvesvartta.
|
| Mitä tarkoittaa sanonta: Tavataan nahkurin orsilla? |
34554 |
|
21.11.2011 |
|
Sanonnalla ei ennusteta tulevaisuuden olevan valoisa, vaan uhkaava. Sanonnalla viitataan nahkojen käsittelyssä tarpeellisiin kuivausvälineisiin.
Sanonta on osa repliikistä kirjassa Tuntematon sotilas. Lause on alunperin kirjoitettu kersantti Penttisen sanomaksi ja kuuluu: "Ei niitä hanki pitele. Nahkurin orsilla tavataan."
|
| Mistähän tulee sanonta "Pekka Pietarinpoika varasti vangilta voita"? |
3494 |
|
30.6.2011 |
|
Kyseessä ei liene mikään kovin yleinen sanonta, sillä Internetistä löytyy vain joitakin osumia, eikä mikään tutkimistani fraasisanakirjoista tunnista sitä. Sen sijaan sanonta esiintyy muodossa ”Pietari Pekan poika varasti vangilta voita, meni saksan saunaan, pani säkin naulaan, voi suli säkkiin” Teuvo Pakkalan romaanissa ”Oulua soutamassa” (1885), joka löytyy digitoituna Gutenberg-projektista osoitteesta http://www.gutenberg.org/ebooks/14570. Sanonta saattaisi siis olla peräisin Pakkalan teoksesta, joskin mahdollista on sekin, että se on elänyt kansan suussa jo aikaisemmin ja että Pakkala on hyödyntänyt sitä.
Jos sanonnalla on ollut joku todellinen alkuperä, se lienee häipynyt historian hämärään. Se saattaa hyvin olla pelkkä rallatus tai... |
| Olen venäläinen opiskelija. Opiskelen suomea ja pidän Suomesta. Saisitteko auttaa minua kääntää venäjäksi suomalaisia idiomeja: omine nokkineen, nahkoineen… |
3113 |
|
31.5.2011 |
|
1. Omine nokkineen tai omin nokkineen
Kyseessä on puhekielinen sanonta, joka tarkoittaa suunnilleen sitä, että joku toimii yksinään tai ilman apua. Joskus sitä voidaan käyttää myös tilanteessa, jossa joku on toiminut oma-aloitteisesti ilman lupaa. Esimerkiksi henkilö, jota pyydetään suorittamaan tehtävä, jota hän omasta mielestään ei ole kykenevä suorittamaan yksin, voi hän vastata, että "En kykene siihen omin nokkineni" tai henkilöstä, joka suoriutui jostakin työstä ilman apua voidaan sanoa, että "hän teki työn omin nokkineen".
Venäläinen vastine sanonnalle voisi olla: совать свой нос
2. Nahkoineen karvoineen
Puhekielinen sanonta, jota voidaan myös käyttää muodossa nahkoineen päivineen tai karvoineen päivineen. Kirjaimellisesti sanonta... |
| Mistä ovat alkujaan peräisin sanonnat "viimeiset siemenperunat" ja "tärkeintä on lähteminen"? |
4918 |
|
18.5.2011 |
|
Kirjassa Rapatessa roiskuu, nykysuomen sanaparsia (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1988 on muoto: Vaikka menis viimeisekki siemenperunat, joka on tallennettu Pelkosenniemeltä. 1993 on valmistunut Tapio Piiraisen ohjaama tv-elokuva Viimeiset siemenperunat. Tuotanko on Yleisradio, TV 1, Viihdetoimitus. Sanonta on kovin yleinen. Ennen peruna oli välttämätön ravintokasvi, jota kasvatettiin omassa pellossa. Aina oli jäätävä edellisen vuoden perunoita siemeneksi, jotta voitiin keväällä istuttaa uusi sato kasvamaan. Viimeiset siemenperunat olivat erittäin tärkeitä ja niiden menettäminen kohtalokasta.
Tärkeintä on lähteminen -sanonnan alkuperä ei selvinnyt. Jo Antero Vipunen Kalevalassa korostaa Väinämoiselle lähtemisen välttämättömyyttä laivaa... |
| Käännöstyön alla olevassa kirjassa on seuraava Bernardus Chartreslaisen lainaus, jonka on merkitty olevan peräisin vuodelta 1159: "We are like dwarfs on the… |
1727 |
|
2.12.2010 |
|
Varhaisin tunnettu viittaus "jättiläisten hartioilla seisomiseen" muiden ihmisten opin ja kokemuksen varaan rakentamisen vertauskuvana on tuo mainittu ranskalaisen Bernardus Chartreslaisen (k. 1125) nimiin laitettu sanonta. Se löytyy Johannes Salisburylaisen (n. 1115-1180) logiikan puolustukseksi laaditusta latinankielisestä teoksesta "Metalogicon" (1159). Se, mitä Bernardus Chartreslaisen omista kirjoituksista tunnetaan, on välittynyt lähinnä hänen oppilaidensa kautta.
Johannes Salisburylaisen Metalogicon -teosta ei ole suomennettu, mutta englanninkielinen käännös on myös Internetissä: http://books.google.com/books?id=pA3VbvUf67EC&lpg=PA167&ots=73r28_CEGY&…
Tekstikohta latinaksi ja englanniksi:
http://en.wikipedia.org/wiki/... |
| Mistä tulee ilmaus "kuin paita ja peppu", jota käytetään mm. jatkuvasti yhdessä olevista (teini-ikäisistä) kaveruksista ("Me oltiin Riikan kanssa ylä-asteella… |
17365 |
|
11.11.2010 |
|
Sanonnan alkuperästä ei löytynyt tietoa, mutta melko yleinen ja jo jonkin ikäinen sanonta kyllä on. Erkki Karin kirjassa Naulan kantaan - nykysuomen idiomisanakirja (1993) olla kuin paita ja peppu -ilmauksen kerrotaan tarkoittavan aina yhdessä olemista "kuin Majakka ja Perävaunu". Kuvituksena on käytetty pitkäpaitaista, housutonta miestä, eli sanonta on ajalta ennen napapaitoja.
|
Kysy kirjastonhoitajalta
