Etsinnässä lasten joulukirja, jonka tekstinä on Tonttu-laulun sanat. (Pakkasyö on ja leiskuen...) Ei siis mikään laulukirja, vaan lasten kuvakirja. Mikähän… |
1044 |
|
|
|
Kyseessä on kaiketikin Viktor Rydbergin teos Tonttu (1945, Tomten), jonka on suomentanut Valter Juva. Teoksen varsinainen teksti on siis Rydbergin runo. Lyyli Wartiovaara-Kallioniemi on säveltänyt runon lauluksi, ja kirjan lopussa on myös laulun nuotti. Kuvitus on Martta Wendelinin. Kirjan teksti alkaa näin: "Pakkasyö on, ja leiskuen / pohja loimuja viskoo. / Kansa kartanon hiljaisen / yösydänuntaan kiskoo. .."
Rydbergin Tomten-runosta on toinenkin suomennos, Kotitonttu (1960). Sen on kääntänyt Yrjö Jylhä ja kuvittanut Harald Wiberg.
Kumpikin käänösversio Viktor Rydbergin Tomten-runosta on lainattavissa Helmet-kirjastoista.
http://www.helmet.fi/fi-FI
|
Haluaisin löytää Topeliuksen runon joka alkaa sanoilla, minulla on pieni koti jota rakastan enemmän kuin mitään muuta paikkaa maailmassa, |
275 |
|
|
|
Katkelma on Zacharias Topeliuksen Maamme kirjan ensimmäisen luvun Maa toisesta osasta Koti. Maamme kirja on luettavissa myös verkossa digitaalisena.
http://maammekirja.fi/index.php?p=texts&bookId=28
http://maammekirja.fi/index.php?p=texts&bookId=28#itemId=28_1§ionId… |
Olen jo kuumeisesti miettinyt pääni puhki mutta en millään saa kyseistä kirjaa mieleeni ! Voisitteko auttaa? Kyseessä on siis nuorten kirja suomen kielinen,… |
396 |
|
|
|
Yksi varteenotettava ehdokas etsimäksesi kirjaksi voisi olla Sara Kadeforsin Hei Sandor, täällä Ida (Tammi, 2003).
"Yhdeksäsluokkalaiset Sandor ja Ida kiinnostuvat toisistaan netin keskustelupalstalla, koska molempien viestit poikkeavat tavallisuudesta. Heidän välilleen syntyy todellinen ystävyys, vaikka he eivät ole koskaan tavanneet. Pian molemmat odottavat jo koulussa, että pääsisivät kotiin lukemaan sähköpostinsa. Aluksi kumpikaan ei paljasta todellista henkilöllisyyttään, vaan keksii itselleen roolin. Mutta entäpä kun Sandor tulee Tukholmaan ja soittaa Idan ovikelloa?" |
Suomalaissyntyinen naiskirjailija on kirjoittanut kirjasarjan ruotsiksi (vanhaa kieltä?) savolaisten muutosta Ruotsiin ns. suomalaismetsiin. |
603 |
|
|
|
Kyseessä on varmaankin Hilkka Almin kirjoittama kolmiosainen Etäällä vihreät niityt -trilogia, jonka osat ovat Etäällä vihreät niityt (Blod och tårar, 1982), Taistelu niityistä (Kampen om ängarna, 1983) ja Raunioiden valtakunnat (Rösenas riken, 1984). Voit lukea lisää teoksista alla olevista linkeistä Kirjasampoon.
.https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_4610
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_5935
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_10468
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/savo%20siirtolaiset%20alm%20h…
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175943969474
Teokset löytyvät suomenkielisinä useista Suomen kirjastoista, myös oman kirjastoalueesi kokoelmista. Mikäli... |
Ruotsalaisen kirjailijan kirja, dystooppinen. Siinä kerrottiin,mitä tapahtuu, kun sähköä ei ole käytettävissä . Virus tuhoaa kaiken. Mikä oli kirjan nimi ja… |
595 |
|
|
|
Kuvauksesi sopisi ruotsalaisen Lars Wilderängin teokseen Tähtikirkas (Stärnklart, 2017, suom. Sirpa Parviainen), joka aloittaa Tähtitrilogia-sarjan. Sarjasta on ilmestynyt suomeksi kaksi osaa, kolma osa ilmestyy tänä vuonna.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auf93ef659-63bb-4788-988e-ed9a5f91d4f9
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_4192693 |
Onko Nils Ferlinin runoa Stjärnorna kvittar der lika suomennettu? Jos on, millä nimellä? |
270 |
|
|
|
Otto Varhia on suomentanut Nils Ferlinin runon Stjärnorna kvittar der lika. Runon otsikko on suomennettu Mitä tähdet piittaisivat ja runo sisältyy Varhian toimittamaan teokseen Viesti mereen : antologia Ruotsin uutta runoutta (WSOY, 1946). Antologia kuuluu muutaman Helmet-kirjaston kokoelmiin, joten voit tilata teoksen omaan lähikirjastoosi lainattavaksi.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemDetails.aspx?PoemID=11feda21-b517-4f1f-8891-2dcfdd218406
http://www.helmet.fi/
|
Onko Välskärin kertomuksia lainattavissa äänikirjana mistään kirjastosta? |
527 |
|
|
|
Zacharias Topeliuksen Välskärin kertomuksia (Fältskärns berättelser, 1853–1867) ei ole saatavana kirjastoista äänikirjana.
Välskärin kertomuksia Juhani Ahon suomennoksena on kuultavissa Yle Areenassa Esko Salervon lukemina. Jaksot voi myös ladata omalle laitteella. Äänikirjaan on linkki alla.
Vinkiksi vielä, että Yle Areenassa on kuunneltavissa myös Pekka Lounelan Ylelle dramatisoima ja Väinö Vainion ohjaama 15-osainen kuunnelmasarja Välskärin kertomuksia vuodelta 1974. Kunnelman sivuille pääset alla olevasta linkistä.
https://areena.yle.fi/1-4163488
https://areena.yle.fi/1-1659330?autoplay=true
https://fennica.linneanet.fi/vwebv/searchBasic |
Topeliuksen runo Varhain murtunut alkukielellä. |
380 |
|
|
|
Etsimänne Zacharias Topeliuksen runo Tidigt bruten vuodelta 1869 sisältyy kokoelmaan Sånger. Runo on luettavissa digitoituna Project Runebergista. Alla on linkki runoon.
http://runeberg.org/topesang/c0103.html
http://runeberg.org/topesang/
|
Sakari Topeliuksen satuja saksan kielellä. |
605 |
|
|
|
Zacharias Topeliuksen (1781–1831) satujen saksannoksia on luettavissa ainakin seuraavissa teoksissa:
Finnländische Märchen (useita painoksia)
Das Wichtelmännchen in der Burg Turku (Tomtegubben i Åbo slott, 2002)
Das Wichtelmännchen im Åboer Schloss (1977)
Walters Abenteuer : Lausbubengeschichten aus dem Land der Wälder und Seen (Walters äventyr, saks. Gisbert Jänicke, kuv. Maija Karma, 1988)
Kleiner Lappe Sampo : ein Lappenmärchen (Sampo Lappelill, 1986)
Die grosse Reise des kleinen Lutz (Lasse Liten, 1966)
Märchen und Erzählungen für Kinder : von Zacharias Topelius (Sampo Lappelill ; Adalminas perle ; Von dem Sommer, der nie kam ; Der Himbeermade ; Der Barmherzige ist reicht ; Walthers Abenteuer ; Der Schlittschuhläufer ; Eli... |
Luin nuorena, ehkä 80-luvulla, nuortenkirjan jonka päähenkilönä olivat irtonaiset aivot. Aivot olivat erityisen älykkäät ja tarkkailivat maailmaa kameroiden… |
514 |
|
|
|
Oliskohan kyseessä ruotsalaisen P. C. Jersildin teos Sielun silmin (En levand själ), joka ilmestyi suomeksi Irmeli Järnefeltin suomentamana vuonna 1981? Voit lukea kuvaukset teoksesta alla olevista linkeistä ja linkeissä on myös kuva kirjan kannesta.
Teos näyttäisi kuuluvan oman kirjastoverkkosi kokoelmiin. Voit tarkistaa sen saatavuuden verkkokirjastostasi.
https://www.risingshadow.fi/library/book/957-sielun-silmin
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_1286#.Wi53eE32R9A
http://lastukirjastot.fi/start
|
Huomenta. En saa itse selkoa järjestyksestä, joten kysyn. Olen alkanut lukea Camilla Läckbergin Fjällbacka -sarjaa. Mutta en osaa laittaa niitä järjestykseen… |
11966 |
|
|
|
Camilla Läckbergin Fjällbacka-sarjan kirjat ovat ilmestymisjärjestyksessä
Jääprinsessa (Isprinsessan, 2003)
Saarnaaja (Predikanten, 2004)
Kivenhakkaaja (Stenhuggaren, 2005)
Pahanilmanlintu (Olycksfågeln, 2006)
Perillinen (Tyskungen, 2007)
Merenneito (Sjöjungfrun, 2008)
Majakanvartija (Fyrvaktaren, 2009)
Enkelintekijä (Änglamakerskan, 2011)
Leijonankesyttäjä (Lejontämjaren, 2014)
Noita (Häxan, 2017)
https://www.tornio.fi/index.php?p=LackbergCamilla
https://www.gummerus.fi/fi/kirja/9789512099832/fjallbackasarja/
https://sv.wikipedia.org/wiki/Camilla_L%C3%A4ckberg |
Onko Elsa Beskowin Görans bok suomennettu? |
384 |
|
|
|
Kansallisbibliografia Fennican mukaan Elsa Beskowin kuvakirjaa Görans bok (1916) ei ole suomennettu.
Lähteet:
https://fennica.linneanet.fi/vwebv/searchBasic
http://authorscalendar.info/beskow.htm
|
Löytyykö Strindbergin näytelmä Kuolemantanssi jostain kootuista teoksista tms? En löydä nopealla haulla sitä mistään. |
854 |
|
|
|
August Strindbergin näytelmän Dödsdansen (1916) suomennosta Kuolemantanssi ei ole lainattavissa Helmet-kirjastoissa.
Anna-Maria Tallgrenin suomennos löytyy Suomen Teatteriliiton julkaisemana monisteena Teatterikorkeakoulun kirjastosta. Suomennos on tarkistettu vuonna 1987.
Lauri Sipari suomensi näytelmän vuonna 1997. Tämäkin suomennos löytyy näytelmämonisteena Teatterikorkeakoulun kirjastosta.
Näytelmä on suomennttu vielä vuonna 2010. Tuolloin asialla olivat Janne Rosenvall ja Joonas Untamo Heikkinen vuonna 2010. Tätä suomennosta ei kuitenkaan löydy kirjastotietokannoista, joten se ei liene lainattavissa.
https://arsca.linneanet.fi/index.html
https://finna.fi/
http://lapinylioppilasteatteri.net/vanhatsivut/naytelmat/kuolemantanssi…
|
Mistä löytäisin runon joka oli muistaakseni Du den enda och den sista? Jotenkin muistaisin että kyseessä olisi Bo Carpelanin runo, mutta en ole varma... |
326 |
|
|
|
Bo Carpelanin runo Du den enda och den sista sisältyy kokoelmaan Källan vuodelta 1973.
Saat runon sähköpostiisi.
|
Etsin kirjaa, joka jäi kesken minulla yli vuosi sitten. En muista nimeä enkä kirjailijaa. Dekkarissa pieni poika on kadonnut isovanhempiensa luota jossain… |
689 |
|
|
|
Kyseessä saattaisi olla ruotsalaisen Johan Theorinin Hämärän hetki (Tammi, 2007):
"Eräänä sumuisena päivänä 1970-luvun alussa Jens-niminen pikkupoika katoaa Pohjois-Öölannissa jälkiä jättämättä. Poliisi, perhe ja vapaaehtoiset tekevät viikkokausia turhaa työtä - poikaa ei löydy."
"Kaksikymmentä vuotta myöhemmin Jensin äiti Julia saa odottamattoman puhelinsoiton isältään, eläkkeellä olevalta merikapteenilta Gerlof Davidssonilta. Isä pyytää tytärtään tulemaan Öölantiin hänen avukseen. On löytynyt uusi johtolanka, jonka avulla voisi vihdoin olla mahdollista selvittää, mitä Jensille tapahtui."
Gerlofin johtolanka on vanha oikean jalan sandaali, joka vastaa Julian kuvausta Jensillä katoamispäivänä olleista jalkineista.
|
Osaisitko suositelle ruotsinkielisiä nuorten kirjoja, joita olisi hauska lueskella kesälomalla ylioppilaskirjoituksiin valmistautumista silmällä pitäen?… |
1926 |
|
|
|
Meiltä löytyy jokunen nuorten aikuisten romaani ruotsiksi mm. Stephenie Meyeriä ja ruotsalaisia nuorten kirjailijoita. Pienemmille löytyy sitten tietenkin ruotsalaiset lastenkirja klassikot ja vaikkapa Muumeja. Ruotsinkielen oppikirjojen lisäksi meillä on myös pieni kokoelma ruotsinkielisiä lukemistoja ja niistä löytyy sitten ihan aikuisille suunnattuja helppolukuisia kirjoja.
|
Mikä on kirjasarja, jossa seikkailee kaksi muistaakseni punatukkaista poikaa ja toimii ns etsivinä. Kirjailija on ruotsalainen ja kirjoja on sarjassa paljon… |
1370 |
|
|
|
Kyseessä on varmaankin Etsiväkaksoset-sarja, jota kirjoittivat kirjailijat Ivar Ahlstedt ja Sid Roland Rommerud salanimellä Sivar Ahlrud.
Kirjasammon listan mukaan sarjaa on suomennettu 37 osaa vuosina 1974 - 1987. Osat ovat ilmestymisjärjestyksessä seuraavat:
1 Agenttiarvoitus
2 Automaalaamon arvoitus
3 Elokuva-arvoitus
4 Helikopteriarvoitus
5 Jalkapalloarvoitus
6 Jääkiekkoarvoitus
7 Kaappariarvoitus
8 Kaksoisarvoitus
9 Kaksoisolennon arvoitus
10 Karjamajan arvoitus
11 Krokotiililammen arvoitus
12 Lauantai-arvoitus
13 Luola-arvoitus
14 Maanalaisen arvoitus
15 Mafia-arvoitus
16 Miljoona-arvoitus
17 Moottoripyörä-arvoitus
18 Pilvenpiirtäjän arvoitus
19 Postimerkin arvoitus
20 Prinsessa-arvoitus
21 Punaisen bussin arvoitus
22... |
Mistä kirjastosta Suomessa löydän Z. Topeliuksen Välskärien saksannoksen Die Erzählungen eines Feldschers tai Feldschers erzählungen? |
432 |
|
|
|
Zacharias Topeliuksen Välskärin kertomuksista on kaksi saksannosta, Des Feldschers Erzählungen. Erster Cyclus, Gustav Adolph und der Dreissigjährige Krieg (Leipizig, 1880, saksantajaa ei mainittu) ja Die Erzählungen des Feldschers (Leipzig, 1926, saksantanut Rita Öhquist). Molemmat löytyvät Kansalliskirjaston lisäksi Svenska litteratussällkapet i Finlandin ja Deutsche Bibliotekin kirjastoista Helsingistä.
Kansalliskirjastossa teokset saa lukusalilainaan. Svenska litteratussällkapet i Finlandin ja Deutsche Bibliotekin kirjastojen tietokannoista ei käy ilmi, saako teoksia mahdollisesti kotilainaan, joten asiaa pitää tiedustella suoraan kirjastoista. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät alla olevista linkeistä.
https://fennica.linneanet.fi/
http... |
Tervehdys, omissa etsinnöissäni olen vetänyt vesiperän (Lahden kirjaston runotietokannasta löysin samaisen sarjan, mutta vain osat I,II, II, IV ja VI), joten… |
386 |
|
|
|
Gustaf Frödingin runosikermästä En morgondröm on kaksikin suomennosta. Aarni Koudan suomennos on vuodelta 1922 ja Hannes Korpi-Anttilan vuodelta 1952. Kummastakin suomennoksesta puuttuu kuitenkin jostain syystä juuri tuo etsimänne viides runo.
Frödingin runojen suomennoskokoelmien selailun perusteella näyttää siltä, että En morgondröm -sikermän viidennestä runosta ei ole suomennosta.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
|
Tervehdys, omissa etsinnöissäni (Lahden kirjaston runotietokanta + normikirjaston valikoimat) olen vetänyt vesiperän, joten kysyn teiltä osaavammilta,… |
642 |
|
|
|
Valitettavasti etsimästänne Gustaf Frödingin runosta "En syn" ei näytä olevan suomennosta. Suomennosta ei löytynyt vanhimmista suomennoskokoelmistakaan, joita pelkästään Frödingin runoista on useampikin.
"En syn" -runoa ei nähtävästi ole myöskään sävelletty lauluksi. Runoa ei löytynyt Sibelius-Akatemian Laura-tietokannasta, johon on koottu klassisen ohjelmiston laulutekstien suomennoksia eikä kansallisdiskografiasta.
|