| Vänrikki Stoolin tarinoiden suomennoksista: onko O Manninen tehnyt kaksi käännöstä? Esimerkiksi vuonna 1922 (WSOY) ilmestyneen kirjan Sven Tuuvan alku: Sven… |
1342 |
|
|
|
Otto Mannisen ensimmäinen suomennos Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoista valmistui vuonna 1909. Teivas Oksalan mukaan Manninen muokkasi suomennosta, joka sai lopullisen muotonsa vuonna 1948. Muokattu suomennos ilmestyi Runebergin Runoteosten toisessa osassa.Johan Ludvig Runeberg: Runoteokset : 2 Fennicassa:https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3658330https://www.finlit.fi/fi/tietopaketit/j-l-runeberg-sksssa/j-l-runeberg-…http://www.runeberg.net/fin/b_2_t.html |
| Osaisiko kukaan auttaa? Mikähän kirja voisi olla kyseessä tällaisilla tuntomerkeillä: Dekkari joka on ilmestynyt tässä viime vuosina. Ei tänä vuonna mutta ehkä… |
351 |
|
|
|
Ehdottaisin kirjaa Carin Gerhardsen: Musta jää. Kirjailija on ruotsalainen ja sen on ilmestynyt 2019. Kansikuvassa on rotko ja sinne syöksynyt auto.
Kirjaa kuvaillaan näin:
Arvaamattomien käänteiden trilleri, jossa mikään ei ole sitä miltä näyttää. Kaksi rakastavaista ajaa syrjäistä tietä etsien piilopaikkaa salaiselle lemmenhetkelleen. Nuori nainen on pulassa ja saa kyydin tuntemattomalta henkilöltä. Kiireinen mies ajaa liian lujaa lumisella tiellä. He kaikki ovat ohittaneet saman jyrkänteen. Mutta yksi heistä on syössyt jonkun toisen tieltä. Ja yksi on jättänyt tämän kuolemaan. Näin kohtalo kietoo toisistaan tietämättömien ihmisten elämän yhteen ja heittää heidät yhä kiihtyvään väkivallan kierteeseen. Mitä tuona iltapäivänä neljä... |
| Mistä Koskenniemen tuotannossa löytyy suomeksi seuraava: Var inte rädd för mörkret, ty ljuset vilar där vi ser inga stjärnor, där intet mörker är? Kiitos |
486 |
|
|
|
Kyseinen teksti on ruotsalaisen Erik Blombergin (1894 - 1965) runosta Var inte rädd för mörkret (1920). Teksti ei siis ole ruotsinnos V. A. Koskenniemen runosta.
Voitte lukea runon kokonaisuudessaan esimerkiksi täältä:
https://musikkforlagene.no/butikk/var-inte-radd/
https://sok.riksarkivet.se/sbl/Presentation.aspx?id=17802
https://libris.kb.se/ |
| Mistä kirjastosta pääkaupunkiseudulla löytyy ruotsinkielistä kauhua? Sellosta ei löytynyt nuorten osastolta eikä aikuisten osastolta. Aikuisten osastolta etsin… |
229 |
|
|
|
Ruotsinkielistä kauhukirjallisuutta voit etsiä Helmet-haulla hakusanalla skräck. Voit rajata hakutulosta tulossivun vasemmassa laidassa olevilla rajoittimilla esimerkiksi aikuisten kokoelmaan.
Aikuisten ruotsinkielistä kauhukirjallisuutta näyttäisi olevan eniten Kauniaisten, Pasilan, Oodin, Sellon ja Iso Omenan kirjastoissa.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=fin |
| Teini-ikäisenä noin 40 vuotta sitten luin vanhaa, muistaakseni jonkun ruotsalaisen runoilijan runokirjaa. Mieleeni jäi runo (tai osia runosta?). |
385 |
|
|
|
Kyseessä on Johan Gabriel Oxenstiernan (1750-1818) Mieteruno, joka sisältyy Elina Vaaran suomentamana esimerkiksi teoksiin Kevätsade : valikoima ruotsalaista lyriikkaa (1926, s.11) ja Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 2 : Skandinavian kirjallisuuden kultainen kirja (1930). Oxenstiernan lyriikkaa ei ole julkaistu suomeksi omana kokoelmanaan.
Teokset kuuluvat PIKI-kirjastojen kokoelmiin, joten voit tilata ne omaan lähikirjastoosi.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
http://runeberg.org/authors/oxenjoga.html
|
| Suomen suosituin keittokirja lienee "Kotiruoka". Onko siitä tehty myös ruotsinkielistä versiota ja mistä kirjastosta sellaista voisi kysellä? |
700 |
|
|
|
Edit Reinilän (myöhemmin Reinilä-Hellman), Sofie Caloniuksen ja Valma Krankin (myöhemmin Krank-Heikinheimo) Kotiruoka : keittokirja kotia ja koulua varten, jonka ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1908, julkaistiin ensimmäisen kerran ruotsiksi vuonna 1909 nimellä Kokbok för hem och skola. 30-luvulle tultaessa ruotsinkielisestä laitoksesta oli julkaistu 6 painosta (7. painos ilmestyi vuonna 1935). Kaikkiaan Reinilä-Hellmanin ja kumppanien alkuperäiseen teokseen perustuvasta Kokbokista otettiin 11 painosta, joista viimeinen ilmestyi 1952. Vuonna 1960 julkaistu 12. painos oli toteutettu kokonaan uusin tekijävoimin.
Alkuperäistä Kokbok för hem och skola -kirjaa on saatavilla kaukolainaksi esimerkiksi ... |
| Missä järjestyksessä Maria Wern -kirjat kannattaa lukea? |
16700 |
|
|
|
Anna Janssonin Maria Wern -sarjan teokset ovat ilmestyneet seuraavassa järjestyksessä:
Stum sitter guden, 2000. (suom. Vaitelias jumala, 2002).
Alla de stillsamma döda, 2001. (suom. Kalpeat ja kuolleet, 2003).
Må döden sova, 2002. (suom. Loputon uni, 2004).
Silverkronan. 2003. (suom. Hopealantti, 2005).
Drömmar ur snö. 2004. (suom. Jäljet lumessa, 2006).
Främmande fågel. 2006. (suom. Outoja lintuja, 2007.
Pojke försvunnen. 2007. (suom. Pääkallovaras, 2008).
Inte ens det förflutna, 2008. (suom. Hylynryöstäjä, 2009).
Först när givaren är död, 2009. (suom. Haudankaivaja, 2010).
Drömmen förde dig vilse, 2010. (suom. Unissakävelijä, 2011).
Alkemins eviga eld, 2011. (suom. Murhan alkemia. 2012).
När skönheten komm till... |
| Astrid Lindgrenin lastenkirjassa Ronja rövardotter esiintyy mieshenkilö nimeltä Skalle-Per. Mikä hänen nimensä on suomenkielisessä versiossa? |
1117 |
|
|
|
Astrid Lindgrenin Ronja, ryövärintyttären henkilö Skalle-Per on suomennoksessa saanut nimen Kalju-Pietu.
Lindgren, Astrid: Ronja ryövärintytär (suom. Tuula Taanila, useita painoksia, WSOY) |
| Ruotsalaisen Hjalmar Söderbergin teoksessa Doktor Glas on seuraava kohta: ”Man vill bli älskad, i brist därpå beundrad, i brist därpå fruktad, i brist därpå… |
1137 |
|
|
|
Kyllikki Villa on suomentanut tämän luvun 11. heinäkuuta lopusta löytyvän kohdan seuraavasti:
"Ihminen haluaa saada osakseen rakkautta, sen puutteessa ihailua, sen puutteessa pelkoa, sen puutteessa inhoa ja halveksuntaa. Hän haluaa herättää toisissa ihmisissä jonkinlaista tunnetta. Sielu kavahtaa tyhjiötä ja haluaa kosketusta mihin hintaan hyvänsä." (s. 93) |
| Onko tätä Hjamar Gullbergin runoa suomennettu ja jos on, niin mistä se löytyisi ja miten se kuuluisi? |
379 |
|
|
|
Hjalmar Gullbergin runoutta on suomennettu jonkin verran. Sitä ovat Aale Tynnin lisäksi suomentaneet mm. Leena Krohn ja Anna-Maija Raittila. Valitettavasti kuitenkaan tästä Gullbergin runosta ei löydy suomennosta.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
https://finna.fi/
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://finna.fi |
| Etsinnässä lasten joulukirja, jonka tekstinä on Tonttu-laulun sanat. (Pakkasyö on ja leiskuen...) Ei siis mikään laulukirja, vaan lasten kuvakirja. Mikähän… |
1301 |
|
|
|
Kyseessä on kaiketikin Viktor Rydbergin teos Tonttu (1945, Tomten), jonka on suomentanut Valter Juva. Teoksen varsinainen teksti on siis Rydbergin runo. Lyyli Wartiovaara-Kallioniemi on säveltänyt runon lauluksi, ja kirjan lopussa on myös laulun nuotti. Kuvitus on Martta Wendelinin. Kirjan teksti alkaa näin: "Pakkasyö on, ja leiskuen / pohja loimuja viskoo. / Kansa kartanon hiljaisen / yösydänuntaan kiskoo. .."
Rydbergin Tomten-runosta on toinenkin suomennos, Kotitonttu (1960). Sen on kääntänyt Yrjö Jylhä ja kuvittanut Harald Wiberg.
Kumpikin käänösversio Viktor Rydbergin Tomten-runosta on lainattavissa Helmet-kirjastoista.
http://www.helmet.fi/fi-FI
|
| Haluaisin löytää Topeliuksen runon joka alkaa sanoilla, minulla on pieni koti jota rakastan enemmän kuin mitään muuta paikkaa maailmassa, |
350 |
|
|
|
Katkelma on Zacharias Topeliuksen Maamme kirjan ensimmäisen luvun Maa toisesta osasta Koti. Maamme kirja on luettavissa myös verkossa digitaalisena.
http://maammekirja.fi/index.php?p=texts&bookId=28
http://maammekirja.fi/index.php?p=texts&bookId=28#itemId=28_1§ionId… |
| Olen jo kuumeisesti miettinyt pääni puhki mutta en millään saa kyseistä kirjaa mieleeni ! Voisitteko auttaa? Kyseessä on siis nuorten kirja suomen kielinen,… |
478 |
|
|
|
Yksi varteenotettava ehdokas etsimäksesi kirjaksi voisi olla Sara Kadeforsin Hei Sandor, täällä Ida (Tammi, 2003).
"Yhdeksäsluokkalaiset Sandor ja Ida kiinnostuvat toisistaan netin keskustelupalstalla, koska molempien viestit poikkeavat tavallisuudesta. Heidän välilleen syntyy todellinen ystävyys, vaikka he eivät ole koskaan tavanneet. Pian molemmat odottavat jo koulussa, että pääsisivät kotiin lukemaan sähköpostinsa. Aluksi kumpikaan ei paljasta todellista henkilöllisyyttään, vaan keksii itselleen roolin. Mutta entäpä kun Sandor tulee Tukholmaan ja soittaa Idan ovikelloa?" |
| Suomalaissyntyinen naiskirjailija on kirjoittanut kirjasarjan ruotsiksi (vanhaa kieltä?) savolaisten muutosta Ruotsiin ns. suomalaismetsiin. |
716 |
|
|
|
Kyseessä on varmaankin Hilkka Almin kirjoittama kolmiosainen Etäällä vihreät niityt -trilogia, jonka osat ovat Etäällä vihreät niityt (Blod och tårar, 1982), Taistelu niityistä (Kampen om ängarna, 1983) ja Raunioiden valtakunnat (Rösenas riken, 1984). Voit lukea lisää teoksista alla olevista linkeistä Kirjasampoon.
.https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_4610
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_5935
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_10468
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/savo%20siirtolaiset%20alm%20h…
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175943969474
Teokset löytyvät suomenkielisinä useista Suomen kirjastoista, myös oman... |
| Ruotsalaisen kirjailijan kirja, dystooppinen. Siinä kerrottiin,mitä tapahtuu, kun sähköä ei ole käytettävissä . Virus tuhoaa kaiken. Mikä oli kirjan nimi ja… |
705 |
|
|
|
Kuvauksesi sopisi ruotsalaisen Lars Wilderängin teokseen Tähtikirkas (Stärnklart, 2017, suom. Sirpa Parviainen), joka aloittaa Tähtitrilogia-sarjan. Sarjasta on ilmestynyt suomeksi kaksi osaa, kolma osa ilmestyy tänä vuonna.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auf93ef659-63bb-4788-988e-ed9a5f91d4f9
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_4192693 |
| Onko Nils Ferlinin runoa Stjärnorna kvittar der lika suomennettu? Jos on, millä nimellä? |
346 |
|
|
|
Otto Varhia on suomentanut Nils Ferlinin runon Stjärnorna kvittar der lika. Runon otsikko on suomennettu Mitä tähdet piittaisivat ja runo sisältyy Varhian toimittamaan teokseen Viesti mereen : antologia Ruotsin uutta runoutta (WSOY, 1946). Antologia kuuluu muutaman Helmet-kirjaston kokoelmiin, joten voit tilata teoksen omaan lähikirjastoosi lainattavaksi.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemDetails.aspx?PoemID=11feda21-b517-4f1f-8891-2dcfdd218406
http://www.helmet.fi/
|
| Onko Välskärin kertomuksia lainattavissa äänikirjana mistään kirjastosta? |
594 |
|
|
|
Zacharias Topeliuksen Välskärin kertomuksia (Fältskärns berättelser, 1853–1867) ei ole saatavana kirjastoista äänikirjana.
Välskärin kertomuksia Juhani Ahon suomennoksena on kuultavissa Yle Areenassa Esko Salervon lukemina. Jaksot voi myös ladata omalle laitteella. Äänikirjaan on linkki alla.
Vinkiksi vielä, että Yle Areenassa on kuunneltavissa myös Pekka Lounelan Ylelle dramatisoima ja Väinö Vainion ohjaama 15-osainen kuunnelmasarja Välskärin kertomuksia vuodelta 1974. Kunnelman sivuille pääset alla olevasta linkistä.
https://areena.yle.fi/1-4163488
https://areena.yle.fi/1-1659330?autoplay=true
https://finna.fi |
| Topeliuksen runo Varhain murtunut alkukielellä. |
444 |
|
|
|
Etsimänne Zacharias Topeliuksen runo Tidigt bruten vuodelta 1869 sisältyy kokoelmaan Sånger. Runo on luettavissa digitoituna Project Runebergista. Alla on linkki runoon.
http://runeberg.org/topesang/c0103.html
http://runeberg.org/topesang/
|
| Sakari Topeliuksen satuja saksan kielellä. |
691 |
|
|
|
Zacharias Topeliuksen (1781–1831) satujen saksannoksia on luettavissa ainakin seuraavissa teoksissa:
Finnländische Märchen (useita painoksia)
Das Wichtelmännchen in der Burg Turku (Tomtegubben i Åbo slott, 2002)
Das Wichtelmännchen im Åboer Schloss (1977)
Walters Abenteuer : Lausbubengeschichten aus dem Land der Wälder und Seen (Walters äventyr, saks. Gisbert Jänicke, kuv. Maija Karma, 1988)
Kleiner Lappe Sampo : ein Lappenmärchen (Sampo Lappelill, 1986)
Die grosse Reise des kleinen Lutz (Lasse Liten, 1966)
Märchen und Erzählungen für Kinder : von Zacharias Topelius (Sampo Lappelill ; Adalminas perle ; Von dem Sommer, der nie kam ; Der Himbeermade ; Der Barmherzige ist reicht ; Walthers Abenteuer ; Der... |
| Luin nuorena, ehkä 80-luvulla, nuortenkirjan jonka päähenkilönä olivat irtonaiset aivot. Aivot olivat erityisen älykkäät ja tarkkailivat maailmaa kameroiden… |
582 |
|
|
|
Oliskohan kyseessä ruotsalaisen P. C. Jersildin teos Sielun silmin (En levand själ), joka ilmestyi suomeksi Irmeli Järnefeltin suomentamana vuonna 1981? Voit lukea kuvaukset teoksesta alla olevista linkeistä ja linkeissä on myös kuva kirjan kannesta.
Teos näyttäisi kuuluvan oman kirjastoverkkosi kokoelmiin. Voit tarkistaa sen saatavuuden verkkokirjastostasi.
https://www.risingshadow.fi/library/book/957-sielun-silmin
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_1286#.Wi53eE32R9A
http://lastukirjastot.fi/start
|
Kysy kirjastonhoitajalta