Ruotsin vallan aika

7 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–7.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Moikka. Historian esitelmää varten tuli pari kysymystä vastaan. Ja voisko loppuun laittaa vielä että mistä nettisivuilta tai kirjasta tai paikasta tietoa… 39 29.3.2021 1. Ruotsin postilaitos perustettiin 20.2.1636. Maan pääteiden varsilla asuvia maanviljelijöitä nimitettiin postitilallisiksi ja heitä velvoitettiin kuljettamaan kruunun viestejä. "Vuosina 1636-1644 Ruotsiin perustettiin 29 postitoimipaikkaa. Vuonna 1688 postitoimistoja oli melkein kaikissa Ruotsin kaupungeissa ja paikoin myös maaseudulla, yhteensä 78." Posti lähettämien oli kallista eikä siksi kaikille mahdollista. Vain hyvin tärkeitä viestejä välitettiin virallisen postin kautta. Monet arkipäiväisemmät asiat kulkivat tuttujen matkalaisten mukana paikkakunnalta toiselle.  http://www.hhogman.se/posten.htm ja https://sv.wikipedia.org/wiki/Postverket Lisätietoja esim. Suomen postimuseosta. https://www.postimuseo.fi/postitoiminnan-historiaa/ ...
Kysyisin onko teillä saatavana Kustaa Vaasasta uudempaa tutkimusaineistoa esim. 1990 alkaen, missä olisi uudempaa tulkintaa koskien Kustaa Vaasaa? t Heli… 17 30.9.2020 Helmet-kirjastoissa ei valitettavasti ole kovinkaan paljon vuoden 1990 jälkeen ilmestynyttä tutkimustietoa Kustaa Vaasasta. Elämäkerta hänestä löytyy vuodelta 2018, joka on ruotsinkielinen kirja Gustav Vasa : en furste bland furstar / Olle Larsson. - Historiska media, 2018. Finnan kautta löytyi mm. Helka-kirjastoista ja Kansalliskirjastosta enemmän teoksia. Tässä esimerkkinä muutama, joista löytyy tietoa Kustaa Vaasan ajasta ja lisää löytyy Finnasta https://www.finna.fi.   Reforming Finland : the diocese of Turku in the age of Gustav Vasa 1523-1560 / Jason Edward. -  Lavery, Brill [2018]. Kättarland : en bok om reformationen i Sverige / Martin Berntson. - Artos [2017] Elämäkerta: Gustaf Eriksson Vasa : kung, kamrer, koncernchef :...
Voiko Ruotsin vanhoja kuninkaanvaakunoita käyttää esim. postikorteissa tai julisteissa tms. muuten julkaista? Ruotsin valtion tai kuntien vaakunoita ei… 73 24.4.2020 Kysyin tätä Mikkelin maakunta-arkistosta. Sieltä neuvottiin tiedustelemaan asiaa Kansallisarkiston yhteydessä toimivalta heraldiselta lautakunnalta https://arkisto.fi/fi/kansallisarkisto/tehtavat_organisaatio/heraldinen-lautakunta Voit lähettää kysymyksi lautakunnalle kirjaamon kautta kirjaamo@arkisto.fi .
Naapuri löysi tontiltaan 1802 vuoden 1/2 skillingin. Mitä tuolla rahalla sai 1800 luvun alkupuolella ostettua. 847 4.8.2018 Vuonna 1776 päätetyn ja 1777 voimaan tulleen rahanuudistuksen jälkeen Ruotsin päärahaksi tuli riikintaaleri, joka jakautui 48 killinkiin (skilling) ja killinki puolestaan 12 Suomessa yleensä äyriksi kutsuttuun "runstykkiin" (runstyck). Ensimmäiset varsinaiset killinkiarvoiset kuparirahat lyötiin vuonna 1802, vasta neljännesvuosisadan kuluttua rahanuudistuksesta. Osa niistä valmistettiin leimaamalla entisiä 2 ja 1 äyrin lantteja killingeiksi ja puoliksi killingeiksi. Pienimpiä killinkiarvoisia kolikoita käytettiin lähinnä vaihtorahoina, suurta ostovoimaa niillä ei ollut. Jonkinlaisen mielikuvan kolikon arvosta antanee silmiini osunut tieto, jonka mukaan 1700-luvun lopulla riikintaalerilla sai ostettua neljä paria villasukkia, eli yhden...
Mistä löytäisin kuvan Uudenmaan Jalkaväkirykmentin univormusta 1780- luvulla? 283 9.11.2017 Kirjan Suomalainen sotilas. [2], Hakkapeliitasta tarkk'ampujaan (Weilin+Göös, 2010) sivulta 89 löytyy akvarelli Uudenmaan jalkaväkirykmentin sotilaasta vuoden 1779 mallin univormussa.
Milloin suomea alettiin kutsua suomeksi. 932 8.5.2017 Nimen Suomi etymologiasta ei ole täyttä varmuutta. Se on ilmeisesti ollut alun perin Suomenlahden ympäristöä ja sittemmin lähinnä Varsinais-Suomea koskeva nimitys ja laajentunut vasta myöhemmin tarkoittamaan koko maata. Sanaa on käytetty jo Pähkinäsaaren rauhansopimuksessa 1323 nimen Somewesi osana, jolloin se on kuitenkin merkinnyt Viipurinlahden pohjukkaa, jonka suomenkielisenä nimenä vieläkin on Suomenvedenpohja. Varhaisimmissa selityksissä sana on selitetty suon tai suomun johdokseksi, mutta uudempien tulkintojen mukaan se on lainasana. Lainan yhdeksi mahdolliseksi lähteeksi on esitetty kantabaltin maata (merkityksessä ’seutu’, ’alue’, ’valtapiiri’) tarkoittavaa sanaa žemē, josta myös nimet Häme ja saame olisivat peräisin. Toisen...
Haluaisin saada perusteellista tietoa Ruotsin vallan ajan kirjallisuudesta. 929 1.9.2006 Melko paljon tietoa aiheesta sisältyy teokseen Suomen kirjallisuus II: Ruotsin vallan aika. SKS 1963. Lisää kirjoja voit hakea Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2 Voit muuttaa tekijä- ja nimeke -laatikot asiasanahauiksi ja sitten hakea kolmella asiasanalla: kirjallisuus, suomi, ruotsin vallan aika. Verkkokirjastosta näet myös teosten saatavuustiedot.