| Onko kuninkaan valta pysynyt aina samana Ruotsissa? |
44 |
|
19.2.2020 |
|
Ruotsin kuninkaan vallassa kautta aikain on tapahtunut suuria muutoksia. Esimerkiksi väkivaltaiseen aikaan vuonna 1523 kuninkaaksi valitulla Kustaa Vaasalla oli paljon suuremmat valtaoikeudet kuin nykykuninkaalla. Monarkia määriteltiin Ruotsin valtiomuodoksi 1809. Nykyinen hallitusmuoto määrättiin perustuslaissa, Regeringsformen, vuonna 1974.
Kustaa Vaasasta ja hänen aikakaudestaan löytyy artikkeli Kansallisbiografiassa, https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/315 .
Eduskunnan kirjaston tietopaketista Ruotsi oikeudellisia tiedonlähteitä, https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/aineistot/ulko… löytyy tietoa Ruotsin perustuslaeista, joista Regerignsformen määrittelee, kuinka maata johdetaan. Vuonna 1974... |
| Mistä paikoista voisi hakea rahallista tukea Suomen ja Ruotsin väliseen kulttuurivaihtoon? |
28 |
|
18.2.2020 |
|
Et kertonut tarkemmin minkälaisesta kulttuurivaihdosta on kyse, mutta esimerkiksi alla olevat tahot myöntävät apurahoja hankkeille jotka edistävät Suomen ja Ruotsin välistä kulttuuriyhteistyötä jne. Myös apurahojen hakuperusteisiin kannattaa tutustua tarkemmin alla olevista linkeistä:
https://www.kulturfonden.net/fi/apurahat-13524983
https://www.pohjola-norden.fi/suomeksi/pohjoismainenyhteistyo/pohjoismaiset_apurahat/
|
| Miltä sivustolta voisi löytää ruotsalaista 39-55 vuotiasta nais kirjeseuraa. Puhun aika hyvää ruotsia ja olisi myös hyvä, jos henkilö olisi akateeminen, kuten… |
98 |
|
24.6.2019 |
|
Linkkejä ruotsalaisiin deittipalveluihin on koottu esimerkiksi Alladejtingsajter.se-sivustolle: http://www.alladejtingsajter.se/40plus
Tutustu myös näihin:
https://www.brevweb.com/index.php
https://polyglotclub.com/index/translate-swedish
http://www.40pluskontakt.se/ |
| Mistä löytäisin Ruotsin historiallisten sanoma- ja aikakausilehtien digitoidun verkkoaineiston? |
84 |
|
15.5.2019 |
|
Ruotsin kansalliskirjasto Kungliga biblioteket (KB) on digitoinut ruotsalaisia sanomalehtiä. Svenska dagstidningar -verkkoaineistossa on digitoitu Aftonbladet, Dagens industri, Dagens nyheter, Expressen och Svenska dagbladet kokonaan. Sen lisäksi on n. 400 sanomalehteä, joita on digitalisoitu osittain. Tällä hetkellä palvelusta löytyy 200 miljoonaa sivua. Tekijänoikeussyistä vapaasti käytössä sanomalehdet ovat silti vain vuoteen 1903 asti. https://www.kb.se/hitta-och-bestall/hitta-i-samlingarna/svenska-dagstidningar.html
Verkkopalveluun pääsee https://tidningar.kb.se/
|
| Minua kiinnostaa vanha romanttinen naistenviihdekirjallisuus, siis Chick lit, jos näin voi sanoa. Tykkään paljon esimerkiksi Hilja Valtosen tuotannosta… |
114 |
|
27.11.2018 |
|
Gunnar Widegrenin tuotannosta voisi löytyä mielenkiintoista luettavaa: Pörri - se olen minä ilmestyi suomeksi vuonna 1952 ja Prinsessa Pettersson vuonna 1959. Ruotsin vastine Anni Polvalle oli Sigge Stark, jonka tuotantoa on myös suomennettu. |
| Tukholmaan 8-18.2017 paljastettiin suomalainen Marja Kanervon veistos Vuosi Luvvut Joka liittyy yhteiseen historiaamme suomen kans. -1252 ,-1362 ,- 1648 ,… |
268 |
|
24.10.2017 |
|
Kanervon veistoksen vuosiluvuista osa on verrattain selviä tapauksia, jotkut ehkä aavistuksen verran tulkinnanvaraisempia. Tässä yksi yritys avata mainittuja vuosilukuja:
1252 - Tukholma perustettiin
1362 - suomalaisten asema Ruotsin valtakunnassa vahvistettiin muodollisesti - tällöin Itämaa eli Suomi sai virallisen oikeuden osallistua kuninkaanvaaliin samalla tavoin kuin muut laamannikunnat
1648 - Kolmikymmenvuotinen sota päättyi Westfalenin rauhaan
1703 - Suuressa Pohjan sodassa (1700-1721) Venäjä valtasi Ruotsilta Inkerin ja Pietari perustettiin suomalaisheimojen ikivanhan kauppapaikan Nevanlinnan paikalle
1734 - Vuoden 1734 laki, vanhin sekä Suomessa että Ruotsissa vielä joiltain osin voimassa oleva laki
1809 - Suomi irrotettiin... |
| Minulle tärkeä ihminen on asunut, ja nyt kuollut Ruotsissa. Mistä kannattaisi aloittaa, että voisin löytää hänen hautapaikkansa? Enhän edes tiedä, kuuluiko hän… |
368 |
|
27.7.2017 |
|
Ruotsissa näyttäisi olevan niin, että kirkko vastaa kaikesta hautaamisesta uskontokunnasta riippumatta, paitsi Tukholmassa ja Tranåsissa, joissa hautaamisesta vastaa kunta.
Alla linkki hautaustoiminnasta Ruotsissa
https://www.informationsverige.se/Svenska/Samhalle/Samhallsorientering/…
Jos tiedossa ei ole henkilön asuinpaikka, voi sitä etsiä linkistä
https://www.hitta.se
Jos täältä ei löydy tieto, seuraavaksi kannattaa ottaa yhteyttä Ruotsin väestörekisterikeskukseen tai veroviranomaisiin.
|
| Mitä toimenpiteitä tarvittiin, kun 20-vuotias nainen haki passia Ruotsin matkaa varten kesällä 1937? |
418 |
|
20.6.2017 |
|
En löytänyt tietoa siitä, että 20-vuotiaan naisen passihakemuksessa olisi noudatettu tavallisesta poikkeavaa käytäntöä. Suomalaisnaiset matkustivat ulkomailla suhteellisen paljon maailmansotien välisenä aikana, kuten Ritva Hapuli toteaa teoksessaan ”Ulkomailla: Maailmansotien välinen maailman suomalaisnaisten silmin” (SKS 2003). Passin hankkimiseen liittyvästä prosessista on toisaalta poikkeuksellisen hankala löytää tietoa. Voit kysyä asiasta esimerkiksi Siirtolaisuusinstituutilta, joka on muuttoliikkeiden tutkimiseen ja dokumentoimiseen erikoistunut laitos: http://www.migrationinstitute.fi/
Internetistä löytyy myös jonkin verran passien historiaan liittyvää aineistoa. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on esimerkiksi aikaisemmin kysytty... |
| Olen nähnyt aikanaan ruotsalaisesta kansanmusiikista äänilevysarjan (cd), jossa mm. joikuja, karjankutsuja ym. Muistaakseni yhdessä oli kehtolauluja, ehkä nimi… |
294 |
|
8.2.2017 |
|
Tarkoittanet Musica Sveciae, Folk music in Sweden -sarjaa: https://urly.fi/Jcu. Jos omassa kirjastossasi ei ole kehtolauluja sisältävää Vaggvisor & ramsor cd-levyä (Caprice Records CAP21477), voit tilata sen kaukolainaksi.
|
| Haluaisin Tietää ruotsalaisen Erik Sjoestedtin vuonna 1909 kirjoittaman julkaisun nimen ja muuta henkilötietoa hänestä. |
258 |
|
16.1.2017 |
|
Olisikohan kyseessä tämä henkilö?
Erik Valentin Sjöstedt (1866-1929) oli ruotsalainen toimittaja, joka toimi vuodesta 1888 Pariisissa ensin Dagens Nyheterin ja myöhemmin Stockholms Dagbladin kirjeenvaihtajana ja kirjoitti tuolloin myös ranskalaisiin lehtiin (mm. Le Temps, Le Figaro). Vuodesta 1909 Sjöstedt toimi Pariisissa Ruotsin ulkoministeriön tehtävissä. Hän oli naimisissa ranskalaisen kirjailijan Léonie Bernardinin kanssa.
Kirjallinen tuotanto:
Sverige kring Eiffeltornet : skizzer från verldsexpositionen och svenska kolonien i Paris (under redaktion af Erik Sjöstedt, 1889).
Svenskarne i Paris (1900).
Paris (1900).
d'Estournelles de Constant och hans verk: Den parlamentariska skiljedomspolitiken : Det skandinaviska riksdagsmannabesöket... |
| Etsin uusia ruotsalaisia tai norjalaisia kirjoja (mieluiten -70-80-luvulla syntyneiltä kirjailijoilta), jotka käsittelevät nyky-yhteiskunnan ongelmia tai… |
623 |
|
17.5.2016 |
|
Erityisesti ruotsalaisia kirjoja ja kirjailijoita löytyy paljon. Tässä muutamia ehdotuksia:
Sara Stridsberg: Beckomberga
Eija Hetekivi Olsson: Ingenbarnsland
Marjaneh Bakhtiari: Kalla det vad fan du vill / Kan du saga schibbolet?
Jonas Hassen Khemiri: Allt jag inte minns / Jag ringer mina bröder
Johannes Anyuru: En storm kom från paradise
Ruotsalaisista voisin myös vinkata muutaman muun, jotka tosin ovat syntyneet jo -60-luvulla, mutta kirjoittavat vastaavanlaisista ajankohtaisista aiheista tällä hetkelle:
Susanna Alakoski: esim. Sikalat (myös muut)
Kristian Lundberg: esim. Yarden
Norjalaisista kirjailijoista esimerkkejä on hieman vähemmän ja näistäkin kaikki ovat hieman vanhempia kirjailijoita:
Torbjörn Flygt: Underdog
Viveca Lärn:... |
| Vi äro musikanter -laulu löytyi kirjasta Tjuderuttan, sa räven, Sång- och danslekar fron förr till nu (1999, 2008). Kuka on laulun säveltäjä - vai onko se … |
551 |
|
22.4.2016 |
|
Kirjassa Tjuderuttan, sa räven, Sång- och danslekar fron förr till nu (2008) ei kerrota tarkemmin laulun tekijää eikä sanoittajaa.
Ainosataan nuotinnus mainitaan Ninni Carrin ja Laif Caar Olsenin tekemäksi.
Luultavasti sekä sävel että sanat ovat "Trad."
Lauluun voisi viitata myös Kirjan nimellä ja sivunumerolla.
|
| Jouduin sotalapsiajan alussa heti lastensairaalaan kun olin sairastunut matkalla ruotsiin.Miksi ei minulle haettu kotia ruotsista vaan jouduin lastenkotiin… |
462 |
|
21.4.2016 |
|
Voisit yrittää tutkia Lastensiirtokomitean arkistoja.
Siellä pitäisi olla jokaisesta lapsesta kantakortti.
Tarkempia tietoja arkiston käytöstä ja siihen liittyvistä luvista saat linkistä:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Lastensiirtokomitea
Sotalapsista on kysytty palvelussa ennenkin. Kansallisarkistostakin löytyy tietoja sotalapsista.
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=e19bbf87-544…
ja
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=a9909a5d-e98…
Toivottavasti löydät haluamasi vastaukset.
|
| Etsin kirjaa joka kertoo maanalaisten tunneleissa asuvista ihmisistä, muistaakseni kertoo joko Ruotsista tai Norjasta. On dekkarityyppinen. Karin Fossum??? |
372 |
|
22.10.2015 |
|
Olisikohan kyseessä ruotsalaisen kirjoittajaparin Anders Roslundin ja Börge Hellströmin dekkari Tyttö katujen alta (2010), joka kertoo ihmisistä Tukholman alla olevissa tunneleissa http://www.adlibris.com/fi/kirja/tytto-katujen-alta-9789510342886 .
|
| Miten löydän Tukholmassa v. 1979 kuolleen mieshenkilön vanhemmat, sukututkimusta varten? |
424 |
|
12.10.2015 |
|
Jos vainajalla ei ole elossa olevia sukulaisia, joilta tietoja voisi saada, tarvitaan sukuselvitys eli virkatodistus, johon on merkitty kyseisen henkilön vanhemmat. Jos vainaja on ollut kirjoilla Suomessa ja asuinpaikka (asuinpaikat) tiedossa, virkatodistuksen saa kyseisen paikkakunnan seurakunnasta tai maistraatista.
Jos tietoja ei löydy Suomen väestötietojärjestelmästä, kannattaisi kääntyä Ruotsin verotoimiston (Skatteverket) puoleen. Kyseinen taho kerää väestötietoja ja valvoo mm. perunkirjoituksia. Verotoimistoon voi ottaa yhteyttä sähköpostilla (kontakta oss ->mejla->ställ en fråga->välj område->personbevis). http://www.skatteverket.se
Muita mahdollisia tahoja voisivat olla Tukholman kaupunginarkisto http://www.... |
| Kysyin viimeksi Eric Bergqvistin lauluista. Kiitos vastauksesta. Löydättekö tähän ongelmaan vastausta ja onko tätä nimenomaista laulua suomennettu? Gå, gå,… |
549 |
|
10.8.2015 |
|
Hei!
Mainittu teksti on Eric M. Bergqvistin laulusta "Tänk vilken underbar nåd av Gud". Laulu on otettu Ruotsin pelastusarmeijan laulukirjaan 1920-luvulla, vuoden 1990 painoksessa se on numerolla 653.
Laulun suomennos löytyy ainakin vuoden 1990 suomalaisesta Pelastusarmeijan laulukirjasta (ISBN 951-9069-14-3) numerolla 364. Alkusanat kuuluvat "Oi armon ihmettä Jumalan" ja siteerattu kertosäe alkaa sanoilla "Käy oi kylväjä käy" ... "siementä hyvää kylvämään käy". Suomentajan nimeä ei ole mainittu.
|
| Olen huomannut, että Ruotsissa opettajia kutsutaan yleisesti sanalla fröken, mikä tarkoittaa neitiä. Millä sanalla miespuolisia opettajia kutsutaan? |
612 |
|
4.4.2014 |
|
Vastaavaa nimitystä miespuoliselle opettajalle ei ole. Kollegani, joka on käynyt koulunsa Ruotsissa, kertoi, että naisopettajia kutsutaan sanalla fröken, mutta kun miesopettajaa puhutellaan, käytetään opettajan etunimeä. Toki myös naisopettajia voi kutsua etunimellä.
Opettajien - niin naisten kuin miesten - ammattinimikkeet ovat lärare, förskolelärare tai barnskötare. Näitä sanoja ei kuitenkaan käytetä silloin kun oppilas puhuttelee opettajaa.
|
| Haluaisin tarkan osoitteen mistä voin tiedustella omista henkilökohtaisista sotalapsisiirrosta, lähemmin milloin lähtö, mitä kautta Ruotsiin sekä milloin paluu… |
1358 |
|
10.1.2014 |
|
Tässä asiassa kannattaa ensisijaisesti kääntyä Kansallisarkiston puoleen.
Kansallisarkistossa säilytetään Lastensiirtokomitean arkistoa.
Lastensiirtokomitea oli sosiaaliministeriön alainen komitea, joka vastasi sotalasten siirroista vuosina 1941—1949.
Lastensiirtokomitean arkistoa voi hyödyntää etsittäessä tietoa jatkosodan aikana Ruotsiin lähetetyistä lapsista. Myös talvisodan aikana siirretyistä lapsista on arkistossa kantakortisto.
Lastensiirtokomitean arkiston keskeisintä aineistoa ovat lapsista kerätyt kantakortistot. Kortteihin on merkitty lapsen nimi, syntymäaika ja kotipaikka. Siitä selviävät myös lähtö- ja paluuajat, vanhempien nimet ja ammatit sekä sijoituspaikka Ruotsissa.
Arkisto sisältää myös matka- ja passilistoja, meno- ja... |
| Mistä saisin luettavaksini suomenkielisen Ruotsissa keskiajalla voimassa olleen maanlain? Erityisesti minua kiinnostavat karjan kasvattamiseen liittyvät… |
1288 |
|
30.8.2013 |
|
Ruotsin laki tuli Suomessa käyttöön vasta 1347 voimaan tulleen Maunu Eerikinpojan maanlain myötä. Aiemmin, vaikka maa Ruotsin vallan alla olikin, Suomessa sovellettiin tapaoikeutta ja Ruotsissa paikallisia maakuntalakeja. Vuonna 1442 säädettiin Kuningas Kristofferin maanlaki. Näistä laeista oli pitkään olemassa vain käsinkirjoitettuja kopioita. Ensimmäiset suomenkieliset maanlakien käännökset syntyivät vasta 1500-luvulla.
Kotimaisten kielten keskuksen Kaino-aineistopalvelusta löytyvät Kuningas Kristofferin maanlain varhaiset suomennokset: http://kaino.kotus.fi/korpus/vks/meta/lait/lait_coll_rdf.xml. Helpommin luettavassa muodossa nykykielellä se on julkaistu Martti Ulkuniemen suomentamana kirjana Kuningas Kristoferin maanlaki 1442 (... |
| Olen etsinyt tähän vastausta aiemminkin, mutta en ole löytänyt oikeaa biisiä. Kyse on ruotsalaisesta hiphop-ryhmästä/artistista, jonka musiikkivideon näin… |
1029 |
|
16.8.2013 |
|
Etsimäsi kappale on melko varmasti ruotsalaisen rap-muusikon Ken Ringin kappale Eld och djupa vatten. Kappale on levytetty v. 1999 ja julkaistu singlen lisäksi albumilla Vägen tillbaka. Kappaleessa on käytetty melodiaa ruotsalaisen muusikon Jojje Wadeniuksen kappaleesta Mitt lilla barn.
Kappaleen vide löytyy osoitteessa: http://www.youtube.com/watch?v=I9uthZxZXBw
|
Kysy kirjastonhoitajalta