| Kuulin että Ruotsin järvessä Vänern olisi kuulemma enemmän vettä kuin kaikissa Suomen järvissä yhteensä niin pitääkö se paikkaansa? |
62 |
|
29.7.2022 |
|
Vänern-järven tilavuus on 153 kuutiokilometriä (km³).
Suomen pelkästään yli hehtaarin kokoisten järvien kokonaistilavuus on arviolta noin 235 kuutiokilometriä (km³).
Lähde: Wikipedia |
| Scifi kirja/kirjasarja jossa sähkölaitteet lakkaavat toimimasta ja yhteiskunta romahtaa. Myöhemmin perustetaan keskiaikaa muistuttava uusi yhteiskunta… |
50 |
|
11.7.2022 |
|
Kirjasarja on ruotsalaisen Lars Wilderängin Tähtitrilogia-sarja: Tähtikirkas, Tähtisade ja Tähtipöly (Jalava 2017-2018). |
| Etsin säveltäjän vahvistusta laululle Farväl, farväl [Pippi], joka tunnetaan Suomessa nimellä Peppi Pitkätossun jäähyväislaulu. Netistä löytyy viite, jossa… |
38 |
|
19.4.2022 |
|
Peppi Pitkätossun jäähyväislaulu (suomennnoksen alkusanat On laiva valmiina lähtöön) on alkujaan vanha arkkiveisu. Sävelmää on arveltu paitsi ruotsalaiseksi myös hollantilaiseksi, mutta ruotsiksi se julkaistiin jo 1700-luvun lopulla nimellä Till Österland vill jag fara.
Peppi-televisiosarjassa (1968-69) laulu esitettiin Astrid Lindgrenin muokkaamalla tekstillä ja nimellä Adjö lilla Pippi, adjö. Alkusanat ovat Till fjärran land skall du fara, långt bort till din söderhavsö.
Farväl, farväl on eri sävelmä, jonka Georg Riedel sävelsi Peppi Pitkätossun näyttämöversioon.
Arkkiveisusta ruotsinkielisessä Wikipediassa
Astrid Lindgrenin sanoittamat laulut
Till Österland -laulun alkuperäiset sanat
Adjö Pippi soinnut
Farväl, farväl -sävelmän... |
| Mistä voisi löytää Ruotsin 1772 hallitusmuodon? |
29 |
|
2.3.2022 |
|
Voit lukea Ruotsin vuoden 1772 valtiosäännön Ruotsin kuninkaallisen kirjaston digitoimana alla olevasta linkistä:
https://weburn.kb.se/metadata/459/EOD_2990459.htm |
| Miten evakot liikkuivat lehmien kanssa Matarengistä Korsträskiin syyskuussa 1944? |
130 |
|
27.5.2021 |
|
Suomen evakkojen karja kuljetettiin Pohjois-Ruotsissa lautoilla, autoilla ja taluttamalla, eläimiä ajettiin karjaleirille. ”Lautoilta kuljetettiin pakolaiset itse vastaanottopaikalle. Siellä luetteloitiin saapuneiden henkilöiden ja eläinten lukumäärä. Viimeksi mainitut koottiin karjatarhoihin odottamaan poiskuljetusta. Lehmät ja muu karja kuljetettiin autoilla kahden pohjoisimman vastanottopaikan alueelta, etelämpänä ei autoja tarvittu, koska välimatkat siellä olivat lyhempiä.” (Lähde: Björk. N. Evakuointipäällikön muistelmia// Tornionlaakson vuosikirja 1969: s 100-111.) Kirjassa: Rautio E. Pohjoiset pakolaiset:Pohjan: Väylä, 2004 sivulla 59 on kartta” Evakuoinnin ruotsalainen organisaatio ja sen toimipaikat” mihin merkitty tiet ja... |
| Ennen bändin lopettamista Kentistä tehtiin vuonna 2016 kaksiosainen dokumentti nimeltä Kent: Vi är inte längre där. En älynnyt aikoinaan katsoa sitä kun se… |
166 |
|
17.5.2021 |
|
Näyttäsi siltä että SVT:n striimauspalvelussa SVT Play kyseinen dokumentti olisi katsottavissa:https://www.svtplay.se/video/11696202/vi-ar-inte-langre-dar-sista-aret-…
PUBLICERADES
Tis 6 apr
KAN SES TILL
Mån 5 jul
PRODUKTIONSÅR
2016
RÄTTIGHETER
Kan ses i hela världen
|
| Oliko Tarton Yliopisto Ruotsin toiseksi vai kolmanneksi vanhin yliopisto? |
258 |
|
14.12.2020 |
|
Ruotsin vanhin yliopisto perustettiin Uppsalaan vuonna 1477. Tarton yliopisto perustettiin vuonna 1632 ja se oli siten Ruotsin toiseksi vanhin yliopisto. Kolmanneksi vanhin oli Kungliga Akademien i Åbo (josta sittenmmin tuli Helsingin yliopisto, perustamisvuosi 1640). Lundiin perustettiin yliopisto vuonna 1666.
Lähteet:
https://www.uka.se/fakta-om-hogskolan/den-svenska-hogskolans-historia/aren-1477-1900.html
http://staff.www.ltu.se/~tomas/mathistSv1900/Svenskamatematiker.doc.pdf |
| Ohittiko ruotsalainen Abba-yhtye tosiaan Volvo-autot Ruotsin suurimpana vientituotteena yhtyeen auosion ollessa suurimmillaan vuonna 1977? |
153 |
|
14.8.2020 |
|
Hei!
ABBAn virallisella sivustolla kerrotaan, että ABBAn puoleksi omistaman levy-yhtiön Polar Music Internationalin menestyksen vuoksi syntyi myytti, jonka mukaan levy-yhtiö oli kannattavampi kuin Volvo. Levy-yhtiön käyttöpääoman voitot olivat suuremmat kuin Volvon, mutta dollareilla mitattuna Volvo oli suurempi.
https://abbasite.com/articles/in-focus-polar-music-the-story-of-abbas-record-label/
Tarkempaa vastausta en tähän löytänyt. Löysin enimmäkseen sivustoja, joilla ABBAn mainittiin olleen Volvon jälkeen toiseksi suurin vientituote, mutta näilläkään sivustoilla väitteelle ei ole annettu lähdettä. https://www.roughguides.com/destinations/europe/sweden/stockholm/swedens-fab-four-abba/
https://www.sbs.com.au/guide/article/2017/05/... |
| Onko kuninkaan valta pysynyt aina samana Ruotsissa? |
153 |
|
19.2.2020 |
|
Ruotsin kuninkaan vallassa kautta aikain on tapahtunut suuria muutoksia. Esimerkiksi väkivaltaiseen aikaan vuonna 1523 kuninkaaksi valitulla Kustaa Vaasalla oli paljon suuremmat valtaoikeudet kuin nykykuninkaalla. Monarkia määriteltiin Ruotsin valtiomuodoksi 1809. Nykyinen hallitusmuoto määrättiin perustuslaissa, Regeringsformen, vuonna 1974.
Kustaa Vaasasta ja hänen aikakaudestaan löytyy artikkeli Kansallisbiografiassa, https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/315 .
Eduskunnan kirjaston tietopaketista Ruotsi oikeudellisia tiedonlähteitä, https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/aineistot/ulko… löytyy tietoa Ruotsin perustuslaeista, joista Regerignsformen määrittelee, kuinka maata johdetaan. Vuonna 1974... |
| Mistä paikoista voisi hakea rahallista tukea Suomen ja Ruotsin väliseen kulttuurivaihtoon? |
87 |
|
18.2.2020 |
|
Et kertonut tarkemmin minkälaisesta kulttuurivaihdosta on kyse, mutta esimerkiksi alla olevat tahot myöntävät apurahoja hankkeille jotka edistävät Suomen ja Ruotsin välistä kulttuuriyhteistyötä jne. Myös apurahojen hakuperusteisiin kannattaa tutustua tarkemmin alla olevista linkeistä:
https://www.kulturfonden.net/fi/apurahat-13524983
https://www.pohjola-norden.fi/suomeksi/pohjoismainenyhteistyo/pohjoismaiset_apurahat/
|
| Mistä löytäisin Ruotsin historiallisten sanoma- ja aikakausilehtien digitoidun verkkoaineiston? |
342 |
|
15.5.2019 |
|
Ruotsin kansalliskirjasto Kungliga biblioteket (KB) on digitoinut ruotsalaisia sanomalehtiä. Svenska dagstidningar -verkkoaineistossa on digitoitu Aftonbladet, Dagens industri, Dagens nyheter, Expressen och Svenska dagbladet kokonaan. Sen lisäksi on n. 400 sanomalehteä, joita on digitalisoitu osittain. Tällä hetkellä palvelusta löytyy 200 miljoonaa sivua. Tekijänoikeussyistä vapaasti käytössä sanomalehdet ovat silti vain vuoteen 1903 asti. https://www.kb.se/hitta-och-bestall/hitta-i-samlingarna/svenska-dagstidningar.html
Verkkopalveluun pääsee https://tidningar.kb.se/
|
| Minua kiinnostaa vanha romanttinen naistenviihdekirjallisuus, siis Chick lit, jos näin voi sanoa. Tykkään paljon esimerkiksi Hilja Valtosen tuotannosta… |
201 |
|
27.11.2018 |
|
Gunnar Widegrenin tuotannosta voisi löytyä mielenkiintoista luettavaa: Pörri - se olen minä ilmestyi suomeksi vuonna 1952 ja Prinsessa Pettersson vuonna 1959. Ruotsin vastine Anni Polvalle oli Sigge Stark, jonka tuotantoa on myös suomennettu. |
| Tukholmaan 8-18.2017 paljastettiin suomalainen Marja Kanervon veistos Vuosi Luvvut Joka liittyy yhteiseen historiaamme suomen kans. -1252 ,-1362 ,- 1648 ,… |
436 |
|
24.10.2017 |
|
Kanervon veistoksen vuosiluvuista osa on verrattain selviä tapauksia, jotkut ehkä aavistuksen verran tulkinnanvaraisempia. Tässä yksi yritys avata mainittuja vuosilukuja:
1252 - Tukholma perustettiin
1362 - suomalaisten asema Ruotsin valtakunnassa vahvistettiin muodollisesti - tällöin Itämaa eli Suomi sai virallisen oikeuden osallistua kuninkaanvaaliin samalla tavoin kuin muut laamannikunnat
1648 - Kolmikymmenvuotinen sota päättyi Westfalenin rauhaan
1703 - Suuressa Pohjan sodassa (1700-1721) Venäjä valtasi Ruotsilta Inkerin ja Pietari perustettiin suomalaisheimojen ikivanhan kauppapaikan Nevanlinnan paikalle
1734 - Vuoden 1734 laki, vanhin sekä Suomessa että Ruotsissa vielä joiltain osin voimassa oleva laki
1809 - Suomi irrotettiin... |
| Minulle tärkeä ihminen on asunut, ja nyt kuollut Ruotsissa. Mistä kannattaisi aloittaa, että voisin löytää hänen hautapaikkansa? Enhän edes tiedä, kuuluiko hän… |
686 |
|
27.7.2017 |
|
Ruotsissa näyttäisi olevan niin, että kirkko vastaa kaikesta hautaamisesta uskontokunnasta riippumatta, paitsi Tukholmassa ja Tranåsissa, joissa hautaamisesta vastaa kunta.
Alla linkki hautaustoiminnasta Ruotsissa
https://www.informationsverige.se/Svenska/Samhalle/Samhallsorientering/…
Jos tiedossa ei ole henkilön asuinpaikka, voi sitä etsiä linkistä
https://www.hitta.se
Jos täältä ei löydy tieto, seuraavaksi kannattaa ottaa yhteyttä Ruotsin väestörekisterikeskukseen tai veroviranomaisiin.
|
| Mitä toimenpiteitä tarvittiin, kun 20-vuotias nainen haki passia Ruotsin matkaa varten kesällä 1937? |
513 |
|
20.6.2017 |
|
En löytänyt tietoa siitä, että 20-vuotiaan naisen passihakemuksessa olisi noudatettu tavallisesta poikkeavaa käytäntöä. Suomalaisnaiset matkustivat ulkomailla suhteellisen paljon maailmansotien välisenä aikana, kuten Ritva Hapuli toteaa teoksessaan ”Ulkomailla: Maailmansotien välinen maailman suomalaisnaisten silmin” (SKS 2003). Passin hankkimiseen liittyvästä prosessista on toisaalta poikkeuksellisen hankala löytää tietoa. Voit kysyä asiasta esimerkiksi Siirtolaisuusinstituutilta, joka on muuttoliikkeiden tutkimiseen ja dokumentoimiseen erikoistunut laitos: http://www.migrationinstitute.fi/
Internetistä löytyy myös jonkin verran passien historiaan liittyvää aineistoa. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on esimerkiksi aikaisemmin kysytty... |
| Olen nähnyt aikanaan ruotsalaisesta kansanmusiikista äänilevysarjan (cd), jossa mm. joikuja, karjankutsuja ym. Muistaakseni yhdessä oli kehtolauluja, ehkä nimi… |
409 |
|
8.2.2017 |
|
Tarkoittanet Musica Sveciae, Folk music in Sweden -sarjaa: https://urly.fi/Jcu. Jos omassa kirjastossasi ei ole kehtolauluja sisältävää Vaggvisor & ramsor cd-levyä (Caprice Records CAP21477), voit tilata sen kaukolainaksi.
|
| Haluaisin Tietää ruotsalaisen Erik Sjoestedtin vuonna 1909 kirjoittaman julkaisun nimen ja muuta henkilötietoa hänestä. |
349 |
|
16.1.2017 |
|
Olisikohan kyseessä tämä henkilö?
Erik Valentin Sjöstedt (1866-1929) oli ruotsalainen toimittaja, joka toimi vuodesta 1888 Pariisissa ensin Dagens Nyheterin ja myöhemmin Stockholms Dagbladin kirjeenvaihtajana ja kirjoitti tuolloin myös ranskalaisiin lehtiin (mm. Le Temps, Le Figaro). Vuodesta 1909 Sjöstedt toimi Pariisissa Ruotsin ulkoministeriön tehtävissä. Hän oli naimisissa ranskalaisen kirjailijan Léonie Bernardinin kanssa.
Kirjallinen tuotanto:
Sverige kring Eiffeltornet : skizzer från verldsexpositionen och svenska kolonien i Paris (under redaktion af Erik Sjöstedt, 1889).
Svenskarne i Paris (1900).
Paris (1900).
d'Estournelles de Constant och hans verk: Den parlamentariska skiljedomspolitiken : Det skandinaviska riksdagsmannabesöket... |
| Etsin uusia ruotsalaisia tai norjalaisia kirjoja (mieluiten -70-80-luvulla syntyneiltä kirjailijoilta), jotka käsittelevät nyky-yhteiskunnan ongelmia tai… |
857 |
|
17.5.2016 |
|
Erityisesti ruotsalaisia kirjoja ja kirjailijoita löytyy paljon. Tässä muutamia ehdotuksia:
Sara Stridsberg: Beckomberga
Eija Hetekivi Olsson: Ingenbarnsland
Marjaneh Bakhtiari: Kalla det vad fan du vill / Kan du saga schibbolet?
Jonas Hassen Khemiri: Allt jag inte minns / Jag ringer mina bröder
Johannes Anyuru: En storm kom från paradise
Ruotsalaisista voisin myös vinkata muutaman muun, jotka tosin ovat syntyneet jo -60-luvulla, mutta kirjoittavat vastaavanlaisista ajankohtaisista aiheista tällä hetkelle:
Susanna Alakoski: esim. Sikalat (myös muut)
Kristian Lundberg: esim. Yarden
Norjalaisista kirjailijoista esimerkkejä on hieman vähemmän ja näistäkin kaikki ovat hieman vanhempia kirjailijoita:
Torbjörn Flygt: Underdog
Viveca Lärn:... |
| Vi äro musikanter -laulu löytyi kirjasta Tjuderuttan, sa räven, Sång- och danslekar fron förr till nu (1999, 2008). Kuka on laulun säveltäjä - vai onko se … |
687 |
|
22.4.2016 |
|
Kirjassa Tjuderuttan, sa räven, Sång- och danslekar fron förr till nu (2008) ei kerrota tarkemmin laulun tekijää eikä sanoittajaa.
Ainosataan nuotinnus mainitaan Ninni Carrin ja Laif Caar Olsenin tekemäksi.
Luultavasti sekä sävel että sanat ovat "Trad."
Lauluun voisi viitata myös Kirjan nimellä ja sivunumerolla.
|
| Jouduin sotalapsiajan alussa heti lastensairaalaan kun olin sairastunut matkalla ruotsiin.Miksi ei minulle haettu kotia ruotsista vaan jouduin lastenkotiin… |
542 |
|
21.4.2016 |
|
Voisit yrittää tutkia Lastensiirtokomitean arkistoja.
Siellä pitäisi olla jokaisesta lapsesta kantakortti.
Tarkempia tietoja arkiston käytöstä ja siihen liittyvistä luvista saat linkistä:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Lastensiirtokomitea
Sotalapsista on kysytty palvelussa ennenkin. Kansallisarkistostakin löytyy tietoja sotalapsista.
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=e19bbf87-544…
ja
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=a9909a5d-e98…
Toivottavasti löydät haluamasi vastaukset.
|
Kysy kirjastonhoitajalta