| Kauan sitten luin runoa, jossa rinnastetaan vaihtoehtoja, ja aina kysytään Entä jos kuuntelisit rakkautta/ tai Entä jos kuuntelisit tuota kolmatta Se oli… |
226 |
|
|
|
Puolalaisten naisrunoilijoiden lyriikkaa on suomennettu verrattain vähän, enkä tästä joukosta onnistunut täsmälleen etsityn kaltaista runoa löytämään. Etsinnän ulottaminen maantieteellisesti laajemmalle alueelle ei sekään tuottanut ratkaisevasti parempaa tulosta: varteenotettavin ehdokas oli silti puolalainen.
Hannu Tarmion toimittamassa Maailman runosydän -kokoelmassa julkaistu Halina Poświatowskan "kuolemaan asti, sinä sanot" -säkeellä alkava otsikoimaton runo perustuu paljolti "entä jos" -kysymyksen toistolle. Tässä ei kuitenkaan suoranaisesti rinnasteta vaihtoehtoja, vaan runon minä ainoastaan esittää joukon mahdollisia tilanteita ja haluaa tietää, kuinka hänen rakastettunsa niissä toimisi:
"entä jos muutut puuksi / voinko luottaa... |
| Tonttu tippeli joulu runo 1952 |
830 |
|
|
|
Ester Ahokaisen Tonttu Tippeli -runon voi löytää esimerkiksi Ahokaisen kirjasta Juhla joutuu (Valistus, 1952). |
| Missä Aaro Hellakosken kirjassa on runo "Portit"? |
338 |
|
|
|
Portit löytyy Hellaakosken kokoelmasta Huomenna seestyvää (WSOY, 1953). Se on julkaistu myös Hellaakosken omassa kokoelmateoksessa Runot sekä monissa eri runoilijoiden tuotantoa sisältävissä kokoelmissa, mm. Tämän runon haluaisin kuulla 3 (Tammi, 2006) ja Mies joka luki runon : suomalaisten miesten valitsemia runoja (Otava, 1995). |
| Luen parhaillaan Hannu Mäkelän toimittamaa L. Onerva Liekkisydän. Valitut runot -kirjaa. Kirjasta löytyvä Ihminen-nimellä otsikoitu runo on eri, kuin aiemmin… |
522 |
|
|
|
L. Onerva on kirjoittanut todellakin kaksi Ihminen -nimistä runoa. Ensimmäinen ilmestyi kokoelmassa Särjetyt jumalat (1910) ja se alkaa sanoilla
Mikä olen? Tähdenlento
Luojan ikuisessa yössä,
tomujyvä aavan aineen
lakkaamattomassa työssä.
Toinen ilmestyi kokoelmassa Murattiköynnös (1918) ja se alkaa näin:
Tavoittaa tyhjyys jumal-ajatuksen
kuin tähdenlennon ikikierroltaan,
Leimahtaa siivet liekkiin lentäväisen,
mi tuhaks raukee tulen saatuaan: |
| Haluaisin löytää netistä Pertti Niemisen runon Uskomme uniin. Onnistuuko se ja miten? |
288 |
|
|
|
Uskomme uniin -nimistä runoa Pertti Niemisen tuotannosta ei löydy. RunosikermänTimanttisutra toisessa runossa kaksi säkeistöä alkaa rivillä Me uskomme uniin. Olisikohan kyse tästä runosta?
Runo Timanttisutra on kokoelmasta Yö yöltä vaihtavat varjot suuntaa (1983). Runo on luettavissa myös Pertti Niemisen runojen kokoelmassa Näen syksyssä kevään : Runoja kuudelta vuosikymmeneltä (2009).
Netissä runon julkaiseminen edellyttää kirjalijan lupaa. Tekijänoikeudellisista syistä julkaiseminen ei olisi tässä tapauksessa sallittua.
Saat runon sähköpostiisi. |
| Missä Tommy Tabermannin teoksessa kuvataan sukupuoliyhteyttä sanoin: ”Kuin menisi avonaisesta ovesta syyssateeseen.” |
164 |
|
|
|
Emme ole onnistuneet saamaan selville mistä runosta on kyse. Verkkohauilla kyseistä säettä ei löytynyt, joten ainoa keino on selata läpi kaikki Tommy Tabermannin teokset. |
| "Elämä on ajoittain valoisa". Onko Pentti Saarikosken sanomaa? |
483 |
|
|
|
Etsit ilmeisesti Pentti Saarikosken runoa Elämä on niin epätasaisesti valoisa, joka alkaa rivillä Elämä oli epätasaisesti valoisa. Runo on kokoelmasta Kuljen missä kuljen (Otava, 1966) ja se on luettavissa myös esimerkiksi Pentti Saarikosken runojen kokoelmasta Runot (2004, Otava, s. 182)
Saat runon sähköpostiisi. |
| Lassi Nummen runossa sanotaan jotenkin näin; ...tämä yksinkertainen asia rakkaus... ... emme ole nuoria enää... ... älä vielä mene pois... ... linnun siipi… |
954 |
|
|
|
Lassi Nummen runokokoelmassa Kaksoiskuva (Otava 1982) on ss. 8-12 runo (tai runosikermä) nimeltään Tämä vähäinen asia. Runo alkaa näin:
Keskipäivän kirkkaudessa / käännän katseeni.
Sydänyön pimeydessä / ojennan käteni...
Pitkässä runossa on mm. tällaisia säkeitä:
Ihosta se alkaa: / emme ole aivan nuoria enää.
...
Älä siis nouse, / älä aivan vielä.
Pidä kätesi / linnun untuvilla. Pian se levittää siipensä.
Runo löytyy myös mm. antologioista Runon maa : suomalaisten toiverunot ja Tämän runon haluaisin kuulla, osa 2. |
| Tulppaanin liekki leimahtaa - rakkaus polttava ilo... Mikä Lassi Nummen runo ja mistä kokoelmasta löytyy? |
379 |
|
|
|
Kyseinen runo on avausrunona Lassi Nummen kokoelmassa Kaksoiskuva (Otava 1982). Se sisältää vain nuo kaksi säettä, paitsi että siinä liekki hulmahtaa eikä leimahda. Runolla ei ole erillistä nimeä, hakemistossa nimenä on alkusanat eli Tulppaanin liekki. |
| Suomalaisia nykyrunoja identiteetistä? |
801 |
|
|
|
Tässä kollegojen ehdotuksia identiteettiä käsittelevistä nykyrunoista. Alinna on yksittäisen runo, muut ovat kokoelmia:
- Catharina Gripenberg: Ottaisit käteni, kummallista
- Riikka Ulanto: Tehen
- Erkka Filander: Torso
- Jere Vartiainen: Minuus | Miinus
- Jonimatti Joutsijärvi: Esiinkaivatut
- Kristian Blomberg: Kaikessa hiljaisuudessa
- Aura Nurmi: Leijonapatsailla
- Nelli Ruotsalainen: Täällä en pyydä enää anteeksi
- Jukka Itkonen runo Vesinokkaeläin hänen runokokoelmassaan Koipihumppa : runoja lapsille |
| Mistä Koskenniemen tuotannossa löytyy suomeksi seuraava: Var inte rädd för mörkret, ty ljuset vilar där vi ser inga stjärnor, där intet mörker är? Kiitos |
530 |
|
|
|
Kyseinen teksti on ruotsalaisen Erik Blombergin (1894 - 1965) runosta Var inte rädd för mörkret (1920). Teksti ei siis ole ruotsinnos V. A. Koskenniemen runosta.
Voitte lukea runon kokonaisuudessaan esimerkiksi täältä:
https://musikkforlagene.no/butikk/var-inte-radd/
https://sok.riksarkivet.se/sbl/Presentation.aspx?id=17802
https://libris.kb.se/ |
| Etsin Lassi Nummen runoa, joka on sovitettu myös mieskuorolle, Käsittelee dementiaa, mm säe ---tyhjä kuori vain tuulessa kulkee... |
373 |
|
|
|
Kyseinen runo löytyy kokoelmasta Hengitys yössä, 1995 sekä kokoelmasta Seitsemän kirjaa : runot 1978 - 1995.
Runo alkaa sanoilla "Hiljainen kumina syvällä ylläni. Kaukana ylläni". |
| Kenen runo? Menee jotenkin näin. Kävelee lumista polkua. Näkee lumessa ( variksen) linnun jäljet ja kun kumartuu katsomaan niitä tarkemmin, huomaakin sen… |
587 |
|
|
|
Kyseessä on Pekka Parkkisen runo Ruoho istuu lumen alla kokoelmasta Näin on (1970).
Saat runon sähköpostiisi.
|
| Onko mahdollista saada Lauri Pohjanpään runo Palokärki? |
387 |
|
|
|
Lauri Pohjanpään runo Palokärki julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Metsän satuja (1924). Runo on luettavissa myös esimerkiksi teosksesta Kaipuu ylitse ajan : Valitut runot 1910 - 1954 (1962).
Saat runon sähköpostiisi. |
| Haluaisin tietää kuka on kirjoittanut alla olevan runon "Poissa", milloin se on kirjoitettu ja mihin runokokoelmaan se mahdollisesti kuuluu?. Poissa Kun aamu… |
555 |
|
|
|
Runon on kirjoittanut Hilja Haahti (1874-1966). Runo sisältyy hänen runokokoelmaansa "Vanhaa ja uutta" (Otava, 1908).
Runo on julkaistu myös laulun sanoituksena nuotissa Raala, R.: "Laululeivonen : kokoelma yksiäänisiä koululauluja" (nimeke etukannessa) tai "Laululeivonen : kokoelma koululauluja. Järjestänyt Anna Sarlin. 1:nen sarja: Yksiäänisiä lauluja" (nimeke takakannessa). Tämän "Laululeivosen" on kustantanut Otava vuonna 1912. Nuotissa on 10 vihkoa, joissa on R. Raalan eli Berndt Sarlinin säveltämiä lauluja eri sävellajeissa. "Poissa" on 6. vihon 7. laulu.
|
| Edesmennyt mammani osasi siteerata 70 vuotta vanhan runon ulkomuistista, se liittyi viinan kiroihin ja meni jotenkin näin: Kävi kansalaiset sotaan viinaa… |
296 |
|
|
|
Etsitty runo lienee Hilda Käkikosken Kohtuuden mies, josta löytyy useita hieman toisistaan poikkeavia versioita. Varhaisin vastaani tullut löytyy Päivälehdestä 17.10.1890 (nimimerkillä Kkkk.). Tätä vielä pari säkeistöä pitempi "kuuntelijan lähettämä" versio sisältyy antologiaan Tämän runon haluaisin kuulla 2. Näiden lisäksi törmäsin myös tuntemattoman toimittajan viisisäkeistöiseksi laulutekstiksi lyhentämään Kohtuuden mieheen.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/474868?page=4 |
| Onko proosarunolle pituus määritelmää? Voiko se olla jopa useamman sivun mittainen |
323 |
|
|
|
Tieteen termipankki määrittele proosarunon näin: "lyhyt proosamuotoinen teksti, jossa on runoudelle ominaisia rakenteellisia ja tyylillisiä piirteitä". Tämän tarkemmin pituutta ei ole määritelty. Koko määritelmän teksti löytyy alla olevasta linkistä:
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:proosaruno&nb…;
|
| Haluaisin lainata Joroisten kirjastosta Eeva Heikala runokirjan |
197 |
|
|
|
Tarkoitatko Eeva Heilalan runokirjoja? Joroisten kirjastossa ja muissa Lumme-kirjastoissa on monia hänen kirjojaan. Alla olevasta linkistä löytyvät tiedot kirjoista:
https://lumme.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lo… |
| Olen yrittänyt jäljittää kahta runoa, jotka kuulin lapsena joskus 50-luvun puolivälin tienoilla. Niiden nimeä, tekijästä puhumattakaan, en tiedä. Molempien… |
260 |
|
|
|
Asiaa on selvitetty Suomen kirjastojen yhteisellä tieto-listalla, mutta kukaan ei tuntunut muistavan kyseisiä runoja. On mahdollista, että ne ovat peräisin jostakin koulun lukukirjasta tai lukemistosta.
Eräs kirjastolainen muisti Annika ja Maikki Metsäkedon levyttämän kappaleen "Ilman palkkaa" (alkup. Harlan Howard: No charge), joka muistuttaa tarinaltaan ensimmäistä runoa. Tämä on tosin vuodelta 1974, mutta se saattaa perustua johonkin vanhempaan tekstiin. Aiheesta on voinut kiertää vastaavia runoja tai versioita pitemmän aikaa. |
| Mistä löytyisi Valto Saran runo Esa Iloinen? |
225 |
|
|
|
Esa Ilosen voi löytää myös Saran vuonna 1964 julkaistusta runokokoelmasta Hilpatapaa! |
Kysy kirjastonhoitajalta