| Etsin Elina Karjalaisen Uppo-nallen runoa, joka menee jotenkin näin: mun mentävä on meren yli, kohta aukee jenkkisyli... tarvitsisin löytää sen kokonaan. |
2474 |
|
|
|
Runo löytyy kirjasta Karjalainen, Elina : Uppo-Nallen kootut runot (1985) s.9. Se alkaa : Mentävä on meren yli, kunnes aukee jenkkisyli...
|
| Kenen runo ? Minä tyttö sitä lapsena leikin käpykaritsoilla, kaitsin kivilehmäkarjaa: yksi iso valkoinen, litteämahainen oli Pulmikki. Se oli maho, vaan lypsi… |
438 |
|
|
|
Runolle ei valitettavasti ole löytynyt tekijää. Tunnistaisiko joku lukijoista sen?
|
| Minulla on hukassa runo, jossa on rivit: "koitin sulle selittää eettistä rigorismiä" ja "teit kielellä tälleen". Olen saattanut lukea runon vuonna 2005 tai… |
1000 |
|
|
|
Kysymäsi runo on Arto Mellerin, se on nimeltään 6-0 ja sisältyy Otavan vuonna 1990 julkaisemaan kokoelmaan Viiden aistin todistus.
|
| Kenen runo, miten jatkuu Pilvet harmaina, kaihokkaina, itkevät Jeesusta.. |
1181 |
|
|
|
Voisikohan tämä olla runo jota on kysytty aiemminkin : Pilvet tummina, kaihokkaina kulkevat Pitkänäperjantaina, vuotavat viljalta kyyneleitä, itkien Jeesusta, itkien meitä... Runon voi lukea Kansalliskirjaston digitoiduista aineistoista, esimerkiksi Rauhan Sanomat -lehdestä vuodelta 1906:
http://digi.kansalliskirjasto...age=1%20. Runon tekijästä ei ole tietoa.
|
| Raumalaisen Unto Koskelan (oletan) kirjoittamaa runoa en löydä mistään. Apuaa!!!! Jotenkin näin se menee... "Kirpos köydet laiturista ajan....... luotsi… |
2052 |
|
|
|
Kyseessä on tarkalleen ottaen Tauno Koskelan runo ”Joonas Sundelinin sunnuntai”, joka löytyy kokoelmasta ”Ankkuroitu” (WSOY, 1945).
|
| Muistan Helvi Hämäläisen tuotannosta rankan runon Armas Äikiälle. Mistä se löytyy? |
711 |
|
|
|
Hämäläisen Äikiä-runo löytyy ainakin Päiväkirjat 1955-1988 -kirjasta (WSOY, 1994), 2.12.1965 kirjoitetusta osuudesta (Äikiä oli kuollut paria viikkoa aikaisemmin).
|
| Mitä Eeva-Liisa Mannerin runoteoksia on käännetty saksaksi ja mistä nämä löytyisivät ? |
725 |
|
|
|
Eeva-Liisa Mannerin saksannettuja runoja on ilmestynyt kokoelmateoksessa "Die Welt ist eine Dichtung meiner Sinne : Finnisch und deutsch" (ausgewählt und übertragen von Ingrid Schellbach-Kopra und Stefan Moster mit einem Nachwort von Stefan Moster und vier Abbildungen von Osmo Rauhala, Heiderhof, 1996). Kokoelmassa on varsin edustava valikoima Mannerin runoja usealta vuosilta 1956 - 1977.
Antologiassa Still wie Licht in windloser Gegend: Lyrik aus Finnland (useita saksantajia, SKS, 1985) on seitsemän Eeva-Liisa Mannerin runon saksannosta. Runot ovat vuosilta 1968 ja 1977.
Mannerin runonäytelmä Eros ja Psykhe (1959) ilmestyi saksaksi vuonna 1970 (Eros und Psyche : Dramatische Dichtung, saksannos Friedrich Ege ja Maila Vala-Ege, Der... |
| Etsin tämän runon kirjoittajaa: Olimme lähtö ja hiljaisuus tie on kuollut syliini rakastit minua eilen. |
421 |
|
|
|
Tietoa runon kirjoittajasta ei valitettavasti ole löytynyt. Tiedustelin asiaa kirjastoammattilaisten valtakunnalliselta sähköpostilistalta, eikä kukaan tunnistanut runoa. Sitä ei löytynyt myöskään Googlella eikä runotietokannoista.
Toivottavasti joku tämän vastauksen lukijoista tunnistaa runon.
|
| Onko suomalaisia naispuolisia nykyrunoilijoita, joiden runot liittyvät jotenkin arkeologiaan? |
1151 |
|
|
|
Yksi ainoa löytyi: runoilija Anne Hänninen ja esimerkiksi hänen Hiekkaleijat-kokoelmansa:
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789510383858&q…
Kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasammosta löytyy runoilijan esittely:
http://www.kirjasampo.fi/fi/node/1572#.VQwS1vM8L5o
|
| Kuka on kirjoittanut tämän runon, ja onko sitä suomennettu? Once in a saintly passion I cried in desperate grief "Oh Lord, my heart is black with guile, Of… |
918 |
|
|
|
Runon "Once in a Saintly Passion" on kirjoittanut skotlantilainen James Thomson (1834-1882). Runo on vuodelta 1869.
Runoa ei ole suomennettu.
https://archive.org/details/poeticalworksofj01thom_0
http://en.wikipedia.org/wiki/James_Thomson_(B.V.)
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
|
| Onko August Strindbergin runoa Esplanadsystemet suomennettu ja jos on, niin mistä sen löytää? |
553 |
|
|
|
Valitettavasti August Strindbergin runosta Esplanadsystemet ei löydy suomennosta.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Strindberg, August: Eri asein : valikoima runoja (Lasipalatsi, 2006)
|
| Nyt pitäisi löytää tuntemattoman kirjoittama runo, josta muistan säkeen: sai kana siis sellaisen kurituksen, että lopetti moisen lurituksen, sillä onhan… |
3529 |
|
|
|
Ilmeisesti kyseinen runo on alun perin ilmestynyt (nimeltä mainitsemattomassa) kaupunginosalehdessä, josta sen on siteerannut poliittiseen pakinaansa Timo Roos Uusi aika -lehdessä, tai ainakin sen verkkosivulla, 11.11.2008. Myös sen mukaan runon tekijä on tuntematon. "Kanamainen hairahdus" kuuluu Roosin siteerauksen mukaan kokonaisuudessaan näin:
”Näin sattui parvessa kanojen/ eräs muuten muiden kaltainen/ oli saanut mainion laulutaidon/ sen parempi ei satakielen aidon/ ja taito tuo aivan yllättäen/ tuli esille piirissä kanalan väen/ kun kuultuaan radion oopperaa/ se alkoi matkia aariaa./ Vaan kukolta tuomion tuikean/ sai esitys aarian huikean/ sillä onhan nyt aivan sopimatonta/ näin että joukossa, jossa on monta/ ja muut vain osaavat... |
| Missä Otto Mannisen runossa on seuraavanlainen säe ja mistä teoksesta kyseinen runo löytyy? "Syvältä kyntää murheen aura vakaata, tummaa vakoaan." |
2467 |
|
|
|
Kyseessä on Otto Mannisen runo Murheen vilja kokoelmasta Matkamies (1938).
Runo on luettavissa myös esimerkiksi seuraavista teoksista.
Manninen, Otto: Runot (1950 tai 1979, WSOY)
Suomen runotar (Suomen kirjailijaliiton asettama toimituskunta Weilin+Göös, 1965)
Suomen runotar 1 (toim. toimittaneet Hannu Kankaanpää, Satu Marttila, Mirjam Polkunen, Kirjayhtymä, 1990).
Suomen kirjallisuuden antologia. 4, Vuosisadan vaihde (koonneet Tuomas Anhava, Kai Laitinen ja Matti Suurpää, Otava, 1968)
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
https://finna.fi
|
| Kenen runo? "Ei tarvitse lausetta monta, ei tarvitse selittää, kun viestiä sanatonta jo ystävä ymmärtää..." |
1505 |
|
|
|
Runo on Anna-Mari Kaskisen kirjoittama ”Ei kaivata lausetta monta”. Runo sisältyy Kaskisen runokokoelmaan Ystävyydellä sinulle (Kirjapaja, 2003).
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
|
| Missä teoksessa Anna Ahmatovan runon "Elän kuin käki kellossa" suomennos on ensimmäistä kertaa ilmestynyt? Ja onko runo suomennettu useamman kerran? |
1776 |
|
|
|
Lahden runotietokannan mukaan Pentti Saaritsa on suomentanut Anna Ahmatovan runon "Elän kuin käki kellossa" (Я живу, как кукушка в часах). Suomennos julkaistiin vuonna 1974 Parnasson numerossa 2, joka näyttäisi olevan ensimmäinen julkaisukerta. Sen jälkeen runo on julkaistu vuonna 1978 teoksissa Neuvostolyriikkaa 3 (Tammi) ja vuonna 1998 teoksessa Maailman runosydän (WSOY).
Myös Kerkko Koskinen on käyttänyt sävellyksessään Käki Pentti Saaritsan suomennosta.
Runosta ei löydy muita suomennoksia.
Lähteet:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena
Koskinen, Kerkko: Kerkko Koskinen Kollektiivi (Johanna Kustannus, 2012)
|
| Löytyyköhän Edward Learin lorusta "The Courtship of the Yonghi-Bonghi-Bo" suomennosta? |
1042 |
|
|
|
Joitakin Edward Learin runoja on kyllä suomennettu, mutta valitettavasti etsimästäsi lorusta "The Courtship of the Yonghy-Bonghy-Bo" ei löydy suomennosta.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://www.gutenberg.org/files/34906/34906-h/34906-h.htm
|
| Missä teoksessa Märta Tikkasen runo Sireenit on alunperin julkaistu? |
812 |
|
|
|
Se on julkaistu suomeksi kokoelmassa "Vuosisadan rakkaustarina" (Tammi, 1978). Ruotsiksi alkuteos on kokoelmassa "Århundradets kärlekssaga". Vuoden 2002 painoksessa runo on sivulla 153.
|
| Pidän kovasti Alpo Noposen runosta "Mahdoton ratkaista". Onko Aaro Hellaakoskella runoa,joka käsittelisi samaa aihepiiriä kuin tämä runo(milloin ihminen on"… |
1726 |
|
|
|
Oulun kaupunginkirjaston Kirjailijat Oulussa -sivuston mukaan runoilija Aaro Hellaakosken runouden teemoja ovat uhma ja yksinäisyys, luonto, rakkaus, uskonto ja kuolema:
http://oulu.ouka.fi/kirjasto/kirjailijat/hellaak/
Ei löytynyt tietoa siitä, että hän olisi Alpo Noposen tapaan käsitellyt runoissaan eri ikäkausia.
|
| Haluaisin tietää, missä yhteydessä Eeva-Liisa Manner on alun perin kääntänyt Robert Frostin runon Stopping by Woods on a Snowy Evening. Teen aiheesta… |
1376 |
|
|
|
Eeva-Liisa Manner julkaisi vuonna 1988 kokoelman Hevonen minun veljeni : hevosrunot 1956-1976 (Tammi), joka sisältää sekä hänen omia hevosaiheisia runojaan että käännöksiä. Näiden joukossa on myös Frostin Metsän reunassa lumisena iltana -runo, joka alkaa "Pieni hevoseni hämmästyy kun pysähdyn keskelle maiseman aution..."
Mahdollista tietysti on, että runo on ilmestynyt aiemmin esimerkiksi jossakin aikakauslehdessä. Parnasson sisällysluettelot vuosilta 1951-1985 löytyvät Varastokirjaston Kontentti-tietokannasta (http://www.varastokirjasto.fi/digiphpt/kontentti.php), mutta niistä tätä ruonoa ei löydy, vaikka muutama muu Frost-käännös (ilman mainintaa kääntäjästä) näyttää jo 1950-luvulla lehdessä ilmestyneen. Käännöslyriikkaa on kuitenkin... |
| Lauri Pohjanpään runosta minulla on pätkä, tai sitten se on kokonaan siinä. Mikä sen nimi on? Se kuuluu näin: Kuin välähdyksessä sa tuolloin tunsit sen: olit… |
856 |
|
|
|
Runo on nimeltään Oodi elämälle. Se löytyy mm. Lauri Pohjanpään Valituista runoista vuodelta 1953 ja Tämän runon haluaisin kuulla -antologiasta.
|
Kysy kirjastonhoitajalta