Hei,
tiedän, että runoa/sen käännöstä ei saa siteerata mainoksessa, mutta miten on joulutervehdyksen laita? Saanko käyttää yli 70 vuotta vanhan runon alle säkeistön mittaista käännöstä sitaattina joulutervehdyksessä, jonka lähetän sähköpostitse asiakkaalleni? Lähteen toki ilmoittaisin. Entä jos haluaisin julkaista saman joulutervehdyksen yritykseni verkkosivuilla? Entä, jos toinen yritys palkkaa minun yritykseni laatimaan asiakkaalle tarkoitetun joulutervehdyksen, johon halutaan vanhan runon sitaatti?
Vastaus
Jos joulutervehdys on luonteeltaan yksityinen, ei tekijänoikeus sitä säätele. Yritysmaailman joulutervehdykset ovat ehkä rajatapauksia, mutta noin yleisesti ottaen sellaista viestintää, joka ei ole julkista vaan kahdenvälistä, tuskin voinee pitää tekijänoikeudellisesti merkityksellisenä. Sehän ei tule ulkopuolisten tietoonkaan.
Runon ikä ei kuitenkaan ratkaise sen käyttövapautta vaan runon kirjoittajan kuolinvuosi. Jos siitä on yli 70 vuotta eli runoilija on kuollut 1940 tai aikaisemmin, runoa voi käyttää vapaasti. Jos kyseessä ei ole oma käännös, käännös nauttii suojaa siihen asti, kunnes kääntäjän kuolemasta on 70 vuotta.
Yrityksen verkkosivuilla runosta otettu lainaus edellyttää aina tekijän tai perikunnan lupaa, jos tekijänoikeus on edelleen voimassa. Siihen ei voi soveltaa ns. sitaattioikeutta, joka edellyttää, että sitaatin ympärillä käsitellään asiallisesti aihetta, jota sitaatti valaisee. Sitä ei voi soveltaa ns. viihdekäytössä.
Vastuu joulutervehdyksessä käytettävän tekstin laillisuudesta on sillä, joka tervehdystä levittää, ei sillä, joka sen teknisesti valmistaa. Tervehdyksen valmistamisessa ei rikota lakia, mutta levittämisessä näin voi tapahtua.
Heikki Poroila 10.11.2011
Kommentoi vastausta