runot

Tilaa aihepiirin runot RSS-syöte
2487 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Vaan ja taas tuli särki...se on poika jo koko kalamies...tais saada oikein ahvenen, siihen veisteli isoveli. Mikä runo, muistan vaan sieltä täältä. 17 Kyseessä on Lauri Pohjanpään runo Kalajuttu. Se löytyy kirjaston kokoelmista ainakin teoksesta: Aukusti Salo: Lapsuuden kotiseutu: Otavan III lukemisto, vuodelta 1962. 
Kuinka mahtaa jatkua... Yksinäisin,arin ihminen saapi ystäväkseen lintusen,jos ei lintuakaan löytyis tyytyis mieli kedon kukkasiin ellei karuin keto… 15 Runo on Arvilyn (Arvid Lydecken) Yksinäisin, arin ihminen. Sen voi löytää esimerkiksi Arvily-valikoimasta Kotoa ja kaukaa : valikoima runosatuja lapsille.
Sammal vuoteelle majani 41 Kyseessä lienee Uuno Kailaan runo Vuoren vanhus, joka löytyy Runosto-sivustolta. Runo on Kailaan kokoelmasta Tuuli ja tähkä ynnä muita runoja (1922). Runosto-sivusto sisältää yli tuhat vanhaa suomalaista runoa. Vuoren vanhus - Runosto
Haluaisin löytää Heikki Asunta runon Älä itke kälyni, älä käly kulta 21 Sanoin "Älä itke, kälyni" alkavan Kansanlaulu-runon voi löytää Asunnan vuonna 1930 julkaistusta kirjasta Viheriä oksa y.m. parodioja välipaloiksi. Se sisältyy myös Kaarlo Marjasen ja Ensio Rislakin toimittaman Hymyjen kirja -huumoriantologian kolmeen ensimmäiseen painokseen; vuonna 1955 ilmestyneessä neljännessä painoksessa se ei enää ole mukana.
Kenen kirjoittama lastenloru: "Äiti kerro satu mulle, vyyhtiä kun pidän sulle. Kerro vaikka viisi kuusi, ollessani kerinpuusi. Oli kerran silkun salkun nuori… 26 Immi Hellénin runo "Äidin apulainen" vastaa kuvausta. Runo alkaa: "Äiti, kerro satu mulle, minä lankaa kerin sulle." Äidin apulainen on nimeltään Erkki. Vanhin löytämäni julkaisu, jossa runo on, on "Walistuksen lasten lehti" vuodelta 1917 (nro 20). Lehdessä kirjoittajaksi on merkitty "I. H." Onnet-tietokannan mukaan kirjoittaja on Immi Hellén. Runo on myöhemmin julkaistu myös ainakin Aukusti Salon kirjassa "Lapsuuden kultamailla : alkukoulun ja kodin lukukirja II" (Otava, 1919) ja Aukusti Salon kirjassa "Uusi aapinen ja lukukirja" (Otava, 1922).   Lähteitä: Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokanta: https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta Äidin apulainen -runo: Digi.kansalliskirjasto.fi, Walistuksen lasten lehti :...
Missä kappaleessa/elokuvassa/runossa on seuraavat sanat tai edes niitä muistuttavat lyriikat; ”Tiistai ja satoi vettä aivan kuin taivas itkisi. Me ainoat… 72 Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei tunnistanut kyseistä sitaattia, eikä sitä löytynyt hakemallakaan mistään. Ehkä joku palstan lukijoista tunnistaisi sen? Vastauksen voi kirjoittaa kommenttikenttään.
Kenen kirjoittama on "Sun muistos kallis ainiaan jää kauniina mieliimme loistamaan. Vaikk' sydämes kultainen väsyi pois, emme hyvyyttäs, lämpöäs unhoittaa voi… 51 Turun pääkirjastossa remontin aikana saatavilla olevista Yrjö Jylhän runoteoksista ei selatessa tullut vastaan mainittuja säkeitä. On mahdollista, että kyseessä on suullisena perimätietona liikkuva muistovärssy, joka on jossain vaiheessa liitetty Jylhän nimiin, tai toisaalta säkeet saattavat löytyä jostakin teoksesta, johon ei vastaushetkellä ole pääsyä. Tätä on vaikea varmistaa, ehkäpä jollakulla Kysy kirjastonhoitajalta -palstan lukijoista on varmempaa tietoa aiheesta?
Yksittäinen runo hakusessa. Runossa mainitaan useaan otteeseen sana "siivet". Runon puhuja saa joka säkeistössä, tai ainakin monessa säkeistössä, siivet. … 33 Valitettavasti emme löytäneet kuvaukseen sopivaa runoa, eikä kukaan tietopalvelun valtakunnallisella sähköpostilistalla tunnistanut runoa. Ehkäpä joku Kysy kirjastonhoitajalta -palstan lukijoista hoksaa, mistä runosta voisi olla kysymys?
Kenen kirjoittama runo on kysymyksessä? Hymy hiipii suuren katedraalin holvien alle: vanhojen ankarien pylväiden välistä kohoaa ylös kurottuvien kasvojen ja… 50 Valitettavasti kukaan vastaajista ei tunnistanut kyseistä runoa.
Merete Mazzarella siteeraa kirjassaan Violetti hetki runoa. 14 Kyseessä on Grethe Risbjerg Thomsenin runo Måske en martsnat kokoelmasta Dagen og Natten (1948).  Merete Mazzarellan teoksen Violetti hetki (Den violetta timmen, 2022) on suomentanut Raija Rintamäki ja hän on suomentanut myös Grethe Risbjerg Thomsenin runon. Dagen og Natten -teosta ei ole missään Suomen kirjastossa lainattavissa. Tanskasta tai Ruotsista sen saisi kaukolainaan.  
Onko runoa “What lips my lips have kissed, and where, and why” (kirjoittanut EDNA ST. VINCENT MILLAY) käännetty suomeksi? Minun tutkimukseni perusteella ei… 26 Risto Ahdin suomennos kyseisestä Edna St Vincent Millayn runosta sisältyy runoantologiaan Maailman runosydän (koonneet Hannu ja Janne Tarmio, 1998, s. 634). Runon otsikko on Sonetti ja se alkaa rivillä "Mitä huulia missä ja miksi huuleni suutelivat...".      
Onko Omar Khaijamin sitaattia, joka englanniksi kuuluu "Drink! For You Know Not Why You Go, Nor Where" (Edward FitzGerald: The Rubáiyát of Omar Khayyám),… 35 FitzGeraldin mukaelman on suomentanut ainakin Toivo Lyy teoksessa Omarin malja - uusia Omar Khaijamin nelisäkeitten suomennoksia (Kustannusosakeyhtiö Aura 1945, runo XCII). Jaakko Hämeen-Anttila on suomentanut Omar Khaijamin runoja eri lähteiden pohjalta, nämä käännökset puolestaan löytyvät teoksesta nimeltä Malja ja mennyt maine (Basam 1999). Kuten Hämeen-Anttila (1999: 130)  toteaa, Omarin nimellä kiertävät runot eivät ole varsinaisesti Omarin omia runoja, vaan FitzGerald on muokannut tekstiä vapaasti, yhdistellyt säkeitä eri runoista ja toisinaan jopa lisäillyt itse sepittämiään säkeitä. FitzGeraldin kääntyämät runot eivät siten ole käännöksiä vaan mukaelmia, sillä hänen käännöksensä eivät vastaa hänen käyttämänsä käsikirjoituksen...
Haluaisin löytää lukemani runokirjan. Luin sen noin kuusi vuotta sitten. Runokirja on jaettu ehkä kolmeen tai neljään osaan, joissa kaikissa on monta runoa… 103 Tuntomerkit sopivat Aaro Hellaakosken runokokoelmaan Jääpeili (1928). Teoksen neljäs osa on kirjoitettu fraktuuralla ja vaaleasävyisessä kannessa on neliöitä. Voit lukea teoksen Kansalliskirjaston digitoimana täältä: https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1925621?page=1
Mistä löytyy Niilo Rauhalan runo Johannes patmoksella (tai Patmoksessa)? En ole runon nimestä täysin varma, mutta tekijä on ainakin oikein. 28 Niilo Rauhalan runo Johannes Patmoksessa on kokoelmasta Lähellä pyhää aamua (1979,  s. 64).
Kenen runo? Kiirastorstai ilta... 31 Kyseessä on Maaria Leinosen runo Kiirastorstain ilta kokoelmasta Ei muuri vaan portti (1985, s. 67). Runon voi lukea myös Maaria Leinosen Kootuista runoista 1 , Elämän täysi : 1980-1993 (2005).   https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.53140?sid=4375459197 https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.350496?sid=4375459197  
Jukka Kemppinen on suomentanut Alcools-nimisen kokoelman Apollinairen runoja. Löytyyköhän kokoelmasta runo nimeltä "Signe". 45 Jukka Kemppisen suomennos Guillaume Apollinairen runosta Signe eli Merkki sisältyy teokseen Alcools : runovalikoima (Otava, 1977) s. 67. Ensimmäinen rivi kuuluu "Minun Herrani on Syksyn Merkki" ja viimeinen kuuluu näin "tänä iltana kyyhkyt nousevat lentoon viimeisen kerran".  
Kirsi Kunnaksen Hanhiemon iloinen lipas lorussa on pitkä laiha poika. Mikä oli pojan nimi ja kuinka loru meni? 56 Etsimäsi runo on varmaankin nimeltään Pölhö Pekka. Runo alkaa riveillä "Pölhö Pekka Pöllölästä / tortun näki kerran." Runo on Kirsi Kunnaan suomentaman Hanhiemon iloisen lippaan (The tall book of mother goose, 1987) sivulla 28. https://lukki.finna.fi/Record/lukki.129356?sid=4253132052
Suomalainen naisrunoilija kirjoittanut runon Erakko. Kukahan on kyseessä ja missä kokoelmassa ilmestynyt? 51 Erakko-niminen runo löytyy useammaltakin suomalaiselta naiskirjailijalta seuraavista teoksista: L. Onerva, Etsin suurta tulta Anna-Maija Raittila, Valitut runot Mirkka Rekola, Virran molemmin puolin  
Mistä runosta tämä on? ”Kuin suudelmaa kyttäävän naisen turpa” suomenkielen opettaja luki meille keväisenä päivänä. 57 Kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista runoa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja runosta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Tarvitsisin suomennoksen Sapfon runosäkeestä, joka on englanniksi "Raise High the Roof Beam, Carpenters". Ja suomentajan nimen. Kiitos paljon jo etukäteen. 32 Kyseisestä Sapfon runosta on ainakin kaksi suomennosta. Pentti Saarikosken suomennos sisältyy teokseen Iltatähti, häälaulu (1969, s. 98). Aapo Junkolan suomennos on luettavissa teoksesta Sapfon runoja (1966, s. 101).