| Mistä löydän Larin Kyöstin runon, jonka nimi on mahdollisesti Äiti ja poika? |
23 |
|
|
|
Larin-Kyöstin tuotannosta löytyy kertomus nimeltä Äiti ja poika. Se on julkaistu ainakin teoksissa Katupeilin kuvia (1910) ja Valitut kertomukset (1924), jotka ovat luettavissa myös Project Gutenberg -palvelussa: https://www.gutenberg.org/ebooks/search/?query=larin+ky%C3%B6sti+%C3%A4iti. Oskar Merikanto on säveltänyt laulun Äiti ja kulkuripoika, jonka teksti on Larin-Kyöstin. Teksti alkaa sanoilla "kuka se ulkona kolkuttaa". |
| Onko seuraavia Goethen säkeitä suomennettu: "Orient und Okzident sind nicht mehr zu trennen. Sinnig zwischen beiden Welten sich zu wiegen lass ich gelten; also… |
47 |
|
|
|
Otto Manninen on ilmeisesti suomentanut runon "Zum Divan" kokoelmalle Runoja (Otava, 1928) nimellä "Länsi-itämaisesta divaanista". |
| Haluaisin tietää mistä Lassi Nummin teoksesta ja runosta adressin säkeet ovat: "Ilo ja suru. Aina ovat ilo ja suru, kuolema ja kauneus sisäkkäin, lepäävät… |
70 |
|
|
|
Runoa ei ole valitettavasti löytynyt Nummen teoksista. Olisiko tämän palvelun seuraajilla parempaa tietoa asiasta? |
| Osaisitteko vinkata runoja, jotka kertovat toiveesta saada oma lapsi? Erityisesti haave isyydestä kiinnostaa teemallisesti, mutta haave omasta lapsesta ja… |
46 |
|
|
|
Niinimäki, Jorma: Lapsi, lapsuus, lapsettomuus. Mediapinta 2015.Helmiä simpukoista : kun lapsettomuus koskettaa. Toim. Tuuli Oinonen. Lapsettomien yhdistys Simpukka, 2006.Lapsettoman paikka. Toim. Laura Isotalo. Lapsettomien yhdistys Simpukka, 2013.Laamanen, Anna-Liisa: Sylipaikka : kokemuksia lapsettomuudesta. Kirjapaja, 1989.Urrila, Marja-Leena: Kuin jaksaa kantaa. Urrila, 2006.Huuhka, Niina: "Kolme poikaani: Ilo, Voima ja Tahto". Pilot-kustannus, 2007.Parviainen, Outi-Illuusia: Olen niitty, odotan. Aviador, 2025.Honkonen, Pauliina: Tuuli tuoksuu. BoD, 2024.Pettersson, Liisi: Mysteeripimu : runoja tahattomasti lapsettoman naisen elämästä: rakkaudesta ja unelmista, toivosta ja pettymyksestä, surusta ja lohdusta. Mediapinta, 2025. ... |
| Mistä löydän Einari Vuorelan runon Hämyn silmä? |
34 |
|
|
|
Einari Vuorelan runo Hämyn silmä on kokoelmasta Täältä kaukana (1927). Voit lukea runon myös esimerkiksi teoksista Einari Vuorela: Hiljaisuuden veräjille. Valitut runot 1919 - 1975. |
| Mistä voisi löytää latinankielisen runon kokonaisuudessaan, joka lausuttiin Mikael Agricolan Viipurin kirkossa pidetyissä hautajaisissa vuonna 1557? Osaa siitä… |
83 |
|
|
|
Simo Heinisen teoksessa ”Mikael Agricola : Elämä ja Teokset" (Edita 2007) kerrotaan, että Agricolan hautaa osoittamaan laadittiin elegia Tumulo (Haudalle):Hic iacet Agricolae corpus mortale Magistri,Qui docuit verbi dogmata pura Dei.Nunc licet in cineres redigantur membra sepulta,Attamen aetherea spiritus arce sedet.Agricolaa muistettiin myös pidemmällä runolla, jonka tekijäksi Heininen arvelee Agricolan lähintä työtoveria, Turun kirkkoherra Canutus Johannista:Ecce diem tristem lachrymisque rigantibus oraDignam cantari moesta Thalia jubet, Sustulit Agricolam quum mors violenta Magistrum, Aeterni solitum pandere verba Dei.Hic puer a primis, didicit feliciter annis.Artes; Wiburgi, Pallados arma sequens, Joannisque... |
| Kenen runo ja mikä runo? "Lummelammen laitamilla, tupsupäinen niittyvilla, välistä nousee vesakon/vanamon? .....ja hiukan melankolinen on mieliala aamuinen sen… |
44 |
|
|
|
Emme valitettavasti saaneet selville runon tekijää. Tunnistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja voi jättää kommentin muodossa tämän vastauksen perään. |
| Mistä löytäisin kokonaisuudessaan Saarikosken runon, jossa sanotaan: ”Kun tukkani tarttuu kaukaisiin tähtiin, en ole kenenkään”? |
57 |
|
|
|
Kyseessä on runo Shakespeare Pentti Saarikosken esikoiskokoelmasta Runoja (1958, s. 15). Lähettämäsi virke on runon kaksi viimeistä riviä.Runon voi lukea myös esimerkiksi Saarikosken kootuista runoista Runot (2004, s.11). |
| Haluaisin varmistaa, onko tämä runo Hellaakosken: Tien syrjästä jälkiä metsään käy. Nimimerkkiä niissä kun ei näy, vain arvata saattaa kuka noissa on astellut… |
52 |
|
|
|
Kyseessä on tosiaankin osa Aaro Hellaakosken runosta. Runo on kokoelmasta Sarjoja (11952), sikermästä Jälkiä lumessa (s. 84).Voit lukea koko runon alla olevasta linkistä.Aaro Hellaakosken Sarjoja Kansalliskirjaston digitoimissa aineistoissa |
| Kenen runossa on "jokaisella on tämänsä" ja miten se runo menee? |
76 |
|
|
|
Kyseessä on Pentti Saarikosken runo kokoelmasta Alue (1973). Runo alkaa rivillä Jokaisella on tästä lähtien tämänsä... Runon voi lukea myös esimerkiksi Pentti Saarikosken teoksesta Runot (2004). |
| Mistä löytyy Yrjö Weijolan runo Ihmiset vuodelta 1910? |
36 |
|
|
|
Yrjö Weijolan runo Ihmiset sisältyy kokoelmaan Sunnuntairatsastaja (1910), mutta sen voi lukea myös mm. teoksista Hetkien virta : kauneimmat suomalaiset runot (2015) ja Runojen kirja / neljä vuosisataa suomalaista runoutta (1977). |
| Olisiko runoja parisuhdeväkivallasta ja lähisuhdeväkivallasta sekä niistä selviytymisestä? |
54 |
|
|
|
Helmet-kirjastojen kokoelmasta löysin seuraavat runoteokset, joissa mainitaan parisuhdeväkivalta tai lähisuhdeväkivalta asiasanoituksessa:Hartikainen, Johanna. Mitä Kerrot Vuodenkorento. Helsinki: Kulttuurivihkot, 2023Yrjönkoski, Elna. Sydän Myrskyssä. Aviador, 2026Myös näissä käsitellään lähisuhdeväkivaltaa: Oksanen, Sofi. Liian Lyhyt Hame: Kertomuksia Keittiöstä : Laululyriikkaa. Bonnier kirjat, 2011 Leikola, Markus. Sata Mustelmaa: Sata Runoa. ntamo, 2013Ensiksi mainitussa ainakin käsitellään myös selviytymistä. |
| Missä Arto Mellerin teoksessa runo "E = mc²" on alun perin julkaistu? |
65 |
|
|
|
Arto Mellerin runo E = mc² on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 1979 kokoelmassa Zoo (s. 17). |
| Haluan sanat runosta: Olen peltomies, joka on ollut 1950-luvulla kansakoulun lukukirjassa. Onko mahdollista saada tämä runo? |
90 |
|
|
|
Olen peltomies -runoa on etsitty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa aiemminkin. Kyseessä on Matti Nummensalon (ent. Nummelin) runo Olen peltomies. Runo sisältyy teoksiin Suomen lasten lukukirja 1954 ja Lapsuuden isänmaa : Otavan IV lukemisto (1952).https://www.kirjastot.fi/kysy/runo-peltomies-jota-lausuin-kansakoulun?language_content_entity=fiKumpaakaa kirjoista ei ole missään Anders-kirjastossa. Voit halutessasi tilata sen kaukolainaksi. |
| Haluaisin Valto Saran runon Taivaan portti |
48 |
|
|
|
Finna.fi-hakupalvelusta löytyy paljon runojen lähdetietoja runojen nimellä tai alkusäkeellä.Valto Saran runo Taivaan portti kokoelmasta Kimaltava tomu (1962) sisältyy myös teoksiin Tämän runon haluaisin kuulla ja Runo on vapaa : radiokuuntelijoiden suosikkirunot (1996) https://finna.fi/ |
| Kilven runo,jossa hän kiukkuas sammakoille että kuka käski jäädä jalan alle,tai jotenkin ...miten se runo kokonaan kuuluu |
66 |
|
|
|
Tekijänoikeudellisista syistä tähän ei voida runoa kokonaisuudessaan laittaa, mutta kerrotaan, että tuo runo löytyy ainakin antologiasta Elämän kaari (1982), sivulta 158. Teos on lainattavissa muun muassa Jyväskylän pääkirjastolta.https://keski.finna.fi/Record/keski.23504?sid=5384850385 |
| Onko tietoa, kenen kirjoittama runo on kyseessä. Kaverin puolesta kyselen. Tekoäly väitti Tabermanniksi, mut ei kyl oo. |
117 |
|
|
|
Emme löytäneet kirjoittajaa lähettämällesi runolle.Tunnistaisikohan joku lukijoistamme kyseisen runo. |
| Kenen kirjoittama runo on Infernot? |
32 |
|
|
|
Kyseessä on Aale Tynnin runo kokoelmasta Vihreys: runoja (1979).https://finna.fi/Record/lastu.31529?sid=5380069993Finna.fi-hakupalvelusta voi etsiä esimerkiksi runoja niiden nimellä tai alkusäkeellä.https://finna.fi/ |
| Onko tämän runon kirjoittanut Antti Saikkonen? Löysin äitini papereista runon Laatokan muisto. |
58 |
|
|
|
Kansalliskirjaston digitoimista sanomalehdistä löytyy 18.6.1949 ilmestynyt Jaakkiman Sanomat, jossa Antti Saikkosen runo Laatokan muisto on kokonaisuudessaan julkaistu:18.05.1949 Jaakkiman Sanomat no 16 - Digitaaliset aineistot - KansalliskirjastoEtusivu - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto |
| Koskenniemi minä laulan sun iltasi tähtihin |
49 |
|
|
|
Koskenniemen runosta on kysytty ennenkin tällä palstalla. 26.6.2018 vastattiin runon ja laulun synnystä:"Koskenniemen runo on kokoelmasta Sydän ja kuolema: elegioja, lauluja ja epitaafeja, joka julkaistiin vuonna 1919. Frans Linnavuoren säveltämänä se julkaistiin Suomen äänitearkiston mukaan ensimmäisen kerran vuonna 1931: Säveltäjä ja kirkkomuusikko Frans Linnavuori kuoli jo vuonna 1926, joten sävellys on selvästi vanhempi." Linkki vastaukseen. Runo löytyy monessa muodossa eri kirjastojen kokoelmista. Linkki Vaski kirjastoon.Netistä runon sanat löytyvät esim. Vanamon varjot blogista. Linkki sivulle. Myös YouTubessa on laulusta versioita. |