runoilijat

Tilaa aihepiirin runoilijat RSS-syöte
160 osumaa haulle. Näytetään tulokset 61–80.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Missä P Mustapään runossa, runokokoelmassa runoilija kirjoittaa vaimonsa Enäjärven kuolemasta, jäähyväistä? 2441 Mustapään jäähyväiset 24.1.1951 kuolleelle puolisolleen sisältyvät vuonna 1952 Linnustaja-kokoelmassa julkaistuun runoon Muisto. Katarina Eskola kirjoittaa Elsa Enäjärvi-Haavion ja Martti Haavion parielämäkerran päätösosassa Autius lehtipuissa (2003) seuraavasti: "Kun kaikki oli ohi, Martti - P. Mustapää julkaisi runon 'Muisto'. Linnustajassa (1952) ilmestynyt runo on monille tuttu. Se päättää myös tämän teoksen dokumenttiosan."
Longfellow: Silently, one by one, in the infinite meadows of heaven, blossomed the lovely stars, the forget-me-nots of the angles. Suomennos? 533 Hei, virke sisältyy Henry Wadsworth Longfellow’n kirjaan Evangeline. A Tale of Acadie vuodelta 1847. Se löytyy kirjoittamalla virke Google-hakukoneeseen. Fennica Suomen kansallisbibliografia –tietokannan mukaan Evangelinea ei ole suomennettu. Tekstiä haettiin myös runotietokannan avulla http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/ Virkettä ei löytynyt näistä kirjoista, joissa on Longfellow’n suomennoksia: Holden, Edith: Luontopäiväkirja 1905. 1989 Lausunto-ohjelmaa kaunoluvun opetusta ja esitystä varten. Koonnut Onni Savola. 1920 Maailmankirjallisuuden kultainen kirja /3/. Englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja. Toimittanut Eino Railo. 1933 Veri ja kulta. Yrjö Jylhän suomentamaa maailmanlyriikkaa. 1954 Tämäkään kirja ei...
Maija Myllykangas on kirjoittanut Keskipohjanmaa-lehdessä asemamies Virtasen elämäntarinan "Vallankumousrunoilija Virtanen, Kälviän asema". Vuodesta ei ole… 655 Maija Myllykankaan artikkeli "Vallankumousrunoilija Virtanen, Kälviän asema" on julkaistu Keskipohjanmaa-lehdessä 1.5.1999 sivulla 15. Lehden mikrofilmikopion voi tilata kaukolainaksi oman kirjaston kautta.
Mitä Eeva-Liisa Mannerin runoteoksia on käännetty saksaksi ja mistä nämä löytyisivät ? 603 Eeva-Liisa Mannerin saksannettuja runoja on ilmestynyt kokoelmateoksessa "Die Welt ist eine Dichtung meiner Sinne : Finnisch und deutsch" (ausgewählt und übertragen von Ingrid Schellbach-Kopra und Stefan Moster mit einem Nachwort von Stefan Moster und vier Abbildungen von Osmo Rauhala, Heiderhof, 1996). Kokoelmassa on varsin edustava valikoima Mannerin runoja usealta vuosilta 1956 - 1977. Antologiassa Still wie Licht in windloser Gegend: Lyrik aus Finnland (useita saksantajia, SKS, 1985) on seitsemän Eeva-Liisa Mannerin runon saksannosta. Runot ovat vuosilta 1968 ja 1977. Mannerin runonäytelmä Eros ja Psykhe (1959) ilmestyi saksaksi vuonna 1970 (Eros und Psyche : Dramatische Dichtung, saksannos Friedrich Ege ja Maila Vala-Ege, Der...
Onko suomalaisia naispuolisia nykyrunoilijoita, joiden runot liittyvät jotenkin arkeologiaan? 1082 Yksi ainoa löytyi: runoilija Anne Hänninen ja esimerkiksi hänen Hiekkaleijat-kokoelmansa: http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789510383858&q… Kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasammosta löytyy runoilijan esittely: http://www.kirjasampo.fi/fi/node/1572#.VQwS1vM8L5o
Kuka on kirjoittanut tämän runon, ja onko sitä suomennettu? Once in a saintly passion I cried in desperate grief "Oh Lord, my heart is black with guile, Of… 852 Runon "Once in a Saintly Passion" on kirjoittanut skotlantilainen James Thomson (1834-1882). Runo on vuodelta 1869. Runoa ei ole suomennettu. https://archive.org/details/poeticalworksofj01thom_0 http://en.wikipedia.org/wiki/James_Thomson_(B.V.) http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Osallistuin tänään Strasbourgin yliopistossa pidettyyn Edith Södergrania käsittelevään luentoon. Luennon jälkeen luennoitsija etsi paikalliset suomalaiset… 740 Edith Södergranin äidinkieli oli ruotsi ja hän kävi saksalaisen koulun. Merkintää Södergranin suomen kielen taidosta ei löydy biografiasta. Todiste siitä, että Södergran osasi suomea niin hyvin, että kirjoittikin joitakin tekstejä suomeksi, löytyy kuitenkin esimerkiksi kirjailijan mietelmällisten tekstien kokoelmasta "Kaikkiin neljään tuuleen" (toim. Hilja Mörsäri, Into, 2013). Södergran kirjoitti tämän noin sivun pituisen poosatekstin "Parantolateksti" suomeksi vuonna 1910 ollessaan Nummelan tuberkuloosiparantolassa. Hän kirjoitti myös muita lyhyitä proosatekstejä suomeksi. "Kaikkiin neljään tuuleen" -teoksen toimituksellisissa huomioissa kerrotaan Södergranin pahoitelleen kirjeessään Hagar Olssonille vuonna 1920, että hänen suomensa on...
Pidän kovasti Alpo Noposen runosta "Mahdoton ratkaista". Onko Aaro Hellaakoskella runoa,joka käsittelisi samaa aihepiiriä kuin tämä runo(milloin ihminen on"… 1587 Oulun kaupunginkirjaston Kirjailijat Oulussa -sivuston mukaan runoilija Aaro Hellaakosken runouden teemoja ovat uhma ja yksinäisyys, luonto, rakkaus, uskonto ja kuolema: http://oulu.ouka.fi/kirjasto/kirjailijat/hellaak/ Ei löytynyt tietoa siitä, että hän olisi Alpo Noposen tapaan käsitellyt runoissaan eri ikäkausia.
Haluaisin tietoja Sirkka Seljan elämästä: Vanhemmat ja heidän ammattinsa,sisarukset ja heidän ikänsaä, Seljan nuoruusajasta,ihmissuhteista. Tuotanto minulla jo… 796 Runoilija Sirkka Seljan (oik. Sirkka-Liisa Tulonen) vanhemmat olivat maanviljelijä Jalmari Tulonen ja Hilja Auroora Eerola. (lähde: Suomen kirjailijat 1917-1944, 1981) Sisaruksia ei mainita. Sirkka Selja syntyi Hämeenkoskella vuonna 1920 ja pääsi ylioppilaaksi Lahden yksityisestä tyttölyseosta vuonna 1942. Hän opiskeli Helsingin yliopistossa historiallis-kielitieteellisellä osastolla. Lähde: kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasampo: http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175989474530#.VL-… Yksityiselämästään Selja ei ole paljon kertonut. Kotiliesi-lehdessä (1986, nro 14, s. 2-5) on hänen haastattelunsa, jossa hän mm. kertoo, että yksinäisyys ja hiljaisuus ovat kirjoittamisen edellytys. Mutta että runoilijakin tarvitsee...
Tarvitsisin suomennoksen ja lähdetiedot Rilken runosta Kirjeitä nuorelle runoilijalle. Englanniksi tarvitsemani katkelma kuuluu näin: This above all – ask… 649 Kyseinen katkelma on Rainer Maria Rilken kirjeestä Franz Xaver Kappusille. Kirje on päivätty Pariisissa 17.2.1902 ja sisältyy teokseen Briefe an einen jungen Dichter (1929). Teoksen on suomentanut Liisa Enwald vuonna 1993 ja se ilmestyi nimellä Kirjeitä nuorelle runoilijalle. Saat katkelman suomennoksen sähköpostiisi. http://www.themista.com/freeebooks/rilkeletters.htm http://monoskop.org/images/5/57/Rilke_Rainer_Maria_Briefe_an_einen_jung… Rilke Rainer Maria: Kirjeitä nuorelle runoilijalle (suomentanut ja toimittanut Liisa Enwald, TAI-teos, 1993
Etsin Arja Tiaisen runoa N aisen vapaus.Mistähän kirjasta sen löytäisin?Kiitos! 849 Runo on Arja Tiaisen runokokoelmasta Ruusu, ruusu tämän lumisen maiseman keskelle vuodelta 1985. Kirjan saa lainaan Helmet-kirjastoista: http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1547759__Sa%3A%28tiainen%2…
Persialainen runoilija Rumi on kirjoittanut näin: Rise up nimbly and go on your strange journey to the ocean of meanings. Löytyyköhän tämä jostain… 2550 Jaakko Hämeen-Anttila on koonnut ja suomentanut Rumin runoja teokseensa Rakkaus on musta leijona (Basam Books 2002). Runot on pääosin kerätty B. Furuzanfarin kymmenosaisesta laitoksesta, ja teoksessa esiintyvät runot on listattu kirjan loppuun Furuzanfarin numeroinnin mukaan. Valitettavasti kysymäsi runo (the Torrent Leaves, numero 2873) ei ole näiden Hämeen-Anttilan suomentamien runojen joukossa. Rumista kiinnostuneelle voisi hyödyllistä ja mukavaa luettavaa olla myös esim. Ruokopillin tarinoita : Kertomuksia Dzalaladdin Rumin Masnavista / persiasta suomentanut Jaakko Hämeen-Anttila.
Miten voin antaa palautetta runoilija Kristiina Lähteelle? Haluaisin kiitellä kirjasta. 890 Kristiina Lähteen kirjoja kustantaa Teos, jonka kautta voit lähettää terveisesi kirjailijalle. Yhteystietoja löytyy täältä: http://www.teos.fi/yhteystiedot/. Kristiina Lähde kustantajan sivuilla: http://www.teos.fi/kirjailijat/kristiina-l%C3%A4hde.html.
Voiko runoja kirjoittamalla elättää itsensä Suomessa? Tuleeko runoilija siis toimeen vain julkaisemalla runoja? Entä ulkomailla, voiko siellä saada riittävän… 1399 Suomessa vain pari kirjailijaa pystyy elättämään itsensä kirjoittamisella. Runoilijat ovat kirjailijoista huonotuloisimpia. Runoilija Tommi Parkko kertoo runoilijoiden toimeentulosta näin: "Runoilijoiden alhaisesta toimeentulosta kertoo se, että kustantaja maksaa yleensä tekijälle runokirjan kirjoittamisesta noin 1 000–2 000 euroa ja kirjaa myydään 100–800 kappaletta. Runoilija siis tarvitsee hengenpitimikseen apurahoja ja muita töitä. – Esimerkiksi oma toimeentuloni on koostunut viimeisten kymmenen vuoden aikana pääasiassa apurahoista ja luovan kirjoittamisen opettamisesta. Tilanne on pakottanut runoilijat miettimään, missä oma osaaminen on tarpeellista ja miten sitä voi soveltaa. Parkko on auttanut heitä uuden kehittämisessä muun muassa...
Kenen runoilijan teoksesta: Silloin päivä paistavampi, kullan kehrä kirkkahampi, kun on salot samonnunna, soutanut siintävät selät, päässyt taivahan laelle. 581 Valitettavasti emme pystyneet löytämään runoa antamiesi tietojen pohjalta, mutta välitin kysymyksesi edelleen Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastoon.
Luin vähän aikaa sitten Hesarista egyptiläisestä runoudesta. Se oli hyvin koristeellista ja runsasmuotoista. Löytyisikö näillä eväillä sopivia teoksia… 896 Tarkoitatko nykyrunoutta vai muinaista, ja suomeksi käännettyä vai arabiankielistä, tai mahdollisesti muinaisella egyptin kielellä kirjoitettua? Lahden kaupunginkirjaston ylläpitämän Linkki maailman runouteen -runotietokannan (http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/) kautta löytyy tietoa joistakin suomeksi käännetyistä egyptiläisistä runoilijoista ja lähteitä heidän runoilleen. Joukossa on niin muinaisia kuin nykyrunoilijoitakin. Tämän tietokannan kautta löytyvät egyptiläiset runoilijat Hafiz Ibrahim, Umar Ibn al-Farid, Ahmed Fouad Negm, Mahmud Sami al-Barudi, Abdarrahman al-Abnudi ja Dhul-Nun al-Misri. Runoja löytyy Kulttuurivihkot-julkaisusta (1980, nro 8, s. 23, 24 ja 26) sekä näistä kirjoista: - Todellisuuden maailmat :...
Onko Elmer Diktoniuksen Edith Södergranille omistettua runoa suomennettu? Sillä ei kai ole muuta nimeä kuin Edith Södergran. Jos on käännetty, niin mistä sen… 868 Ilmeisesti kyseessä on Elmer Diktoniuksen runo "Minne (Södergran)". Runon suomenkielinen nimi on "Muisto (Södergran)" ja se sisältyy Diktoniuksen runojen kokoelmaan Runoja (Otava, 1963). Runo on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 1930 kokoelmassa Stark men mörk. Runo alkaa näin: Bland mörka granar sköt en blomma upp underbar. Såg syner visioner extatiskt genomlevde, kvalpiskades - Ja Viljo Kajavan suomennos samasta kohdasta: Tummien kuusten keskeltä kohosi kukka ihmeellinen. Näki unia, hurmiossa harhanäkyjä syvästi koki, tuskalla lyötiin - Alla olevasta linkistä voit tarkistaa Diktoniuksen Runoja-kokoelman saatavuuden HelMet-kirjastoista. http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemDetails.aspx… https://fennica.linneanet....
Voisitteko mainita joitakin runoja, jotka kertovat koti-ikävästä tai kaipuusta kotiin? Runoilija voi olla kotimainen tai ulkomainen, mutta kaikkein mieluiten… 2686 Tässä muutamia kollegoiden suosittelemia koti-ikävärunoja ja -runoilijoita: - Monet Eila Kivikk'ahon runot, mm. Nocturno, joka alkaa Läpäjävä vedenkalvo...vipajava kuva kuun - Heli Laaksosen runot, vaikkapa Pulu uis ja Kiittämättömi - Saima Harmaja, mm. näissä runoissa: "Unessa jälleen/ tuska katoaa./ Unessa pääsen/ ma kotiin takaisin./ Sireenit kukkii,/ on suvi lämpimin." ja "Suo minun lentää kotiin ainoaan./ Ei ole suloisempaa päällä maan" - Zacharias (Sakari) Topeliuksen Laps' Suomen ällös vaihda pois Koti-ikävästä ovat runoilleet varmasti monet muutkin. Muistaisitteko lukijamme lisää sopivia runoja?
Mitä voisi tehdä, kun Suonion (Julius Krohn 1835-1888) lastenrunoihin sävellettyjä lauluja on yhä uusissa lastenlaulukokoelmissa ja äänitteissä ainakin yli… 936 Virheellisten tietojen merkitsemistä julkaisuihin ei voi mitenkään estää, kuten ei myöskään virheellisten tietojen monistumista, kun ne saadaan tietosanakirjan tai Teoston kaltaisesta auktoriteettilähteestä. Tämä on ikävää, mutta valitettavasti myös vääjäämätön tosiasia. Silti tällaisista asioista kannattaa sitkeästi julkisuudessa muistuttaa, koska se on ainoa keino edes rajata haittoja ja lisätä oikean tiedon esiintymistä. Tässä suhteessa kustantajat ja esimerkiksi juuri Teoston rekisteri ovat tärkeässä asemassa. Tässä nimenomaisessa tapauksessa on perushankaluutena se, ettei nimeen "Suonio" satunnaisesti törmäävä välttämättä tiedä, että kyseessä on tavallisen suomalaisen sukunimen lisäksi taiteilijan salanimi, vaan olettaa löytäneensä...
Haluaisin kirjavinkkejä espajalaisesta kirjallisuudesta. Löytyykö suomenkielisiä romaaneja, jotka käsittelevät Espanjan sisällissotaa tai Francon aikaa (muita… 2910 Espanjan sisällissodan ajasta kertovat mm. seuraavat suomennetut romaanit: Timanttiaukio / Mercè Rodoreda ; suomentanut Jyrki Lappi-Seppälä, (Otava, 1988). Timpurinkynä / Manuel Rivas ; suomentanut Anu Partanen, (Tammi, 2001). Salamiin soturit / Javier Cercas ; suomentanut Matti Brotherus, (WSOY, 2003). Öinen ratsumies / Antonio Muñoz Molina ; suomentanut Tarja Härkönen (Tammi, 2010). Talvi Madridissa / C. J. Sansom ; suomentanut Seppo Raudaskoski (Otava, 2010). Ommelten välinen aika / María Dueñas ; suomentanut Sari Selander (WSOY, cop. 2013). Kuuluisan muistelman "Katalonia, Katalonia" samalta aikakaudelta on kirjoittanut George Orwell, suomennoksen julkaisi WSOY ensin vuonna 1974 ja uudelleen 1991. Francon aikaan 1950-luvulle sijoittuu...