| Angloamerikkalaisessa rikoskirjallisuudessa poliisit potkivat tarvittaessa oven sisään. Suomessa se olisi hankalampaa. Mikä on tausta sille, että ulko-ovet… |
1763 |
|
|
|
Suomessa ovien aukeamissuuntaan on omat historialliset syynsä.1800-luvulla tapahtuneiden tuhoisten kirkkopalojen takia on annettu rakentamiseen ja paloturvallisuuteen liittyviä säädöksiä, jotta paniikkitilanteissa ulospääsy olisi mahdollisimman nopeaa.
Seuraava siteeraus on teoksesta Suomen historia : 5 (W+G 1986) sivut 118-119 Ilkka Mäntylän artikkelista Joulun pakokauhut.
”Juvan ja Lammin katastrofien johdosta Suomen kenraali kuvernööri Arseni Zakrevski lähetti Turun ja Porvoon tuomiokapituleille käskyn, jolla hän määräsi kaikkien kirkkojen ovet muutettaviksi ulospäin aukeaviksi, jotta väki pääsisi helpommin ulos.,
Toimenpiteellä on ollut kaksi merkittävää seurausta. Ensinnäkin juuri tuolloin on hävitetty huomattava määrä keskiaikaisia... |
| Mikkelin kauppahalli aiotaan kuulemma purkaa, mikä olisi kyllä typerästi tehty. Miloin tuo rakennus on tehty ja milloin linja-autoasema tuli nykyiselle… |
1777 |
|
|
|
Mikkelin rakennuksista löytyy tietoa esim. kirjoista Etelä-Savon rakennusperintö ja Hassinen, Esa: Mikkelin kaupunki 1938. Linja-autoaseman ympäristön rakennuksista niissä kerrotaan mm. seuraavaa:
Mikkelin vanha kaupallinen keskus oli Hallitustori ja sen pohjoispuolella oleva pikkutori (nykyinen linja-autoaseman ja kauppahallin seutu). Kauppahallin suunnittelu pikkutorille aloitettiin jo vuonna 1898. Tarkoitus oli rakentaa kaksi vastakkain olevaa hallirakennusta. Itäpuolinen osa valmistui v. 1912, ja sen sunnitteli arkkitehti Selim A. Lindqvist. Länsipuolen halli rakennettiin v. 1930, arkkitehtina Aarre Ekman. Läntinen halli tuhoutui sodassa, ja sen tilalle rakennettiin v. 1848 väliaikainen linja-autoasema. Neliönmuotoiset rakennukset ovat... |
| Mistä löytäisin tietoa Kajaanin Yläkatu-Aleksanterinkatu-Kauppakatu-Vonkahotu alueesta? |
2094 |
|
|
|
Yläkatu, Aleksanterinkatu, Kauppakatu ja Vonkahotu ovat siis nykyisestä Kauppakadusta eri aikoina käytettyjä nimiä. Meillä Kajaanin kaupunginkirjastosta löytyy tietoa ainakin kirjoista:
-Heikkinen, Reijo: Kulttuurikohteita Kajaanin keskustassa (1991)
-Kajaanin kaupungin historia: osa 4: Pikkukaupungin unelmia (1994)
-Mit' itket ihana koivu: Hövelö, Polvila ja Elias Lönnrotin kaupunkitalo suojelupyrkimysten kohteena (2002)
-Heikkinen, Reijo: Elias Lönnrotin asuinpaikat Kajaanissa (2001)
-Eino Pitkänen: arkkitehtinä Kajaanissa (2001).
|
| Mikä on helsingin korkein asuttu rakennus? |
1976 |
|
|
|
Helsingin Sanomat kirjoitti 19.2.99 näin: "Vuosaaren metroaseman tuntumaan nousee muutaman vuoden kuluttua Suomen korkein, 26-kerroksinen asuintalo. Talon katto on vähintää 90 metrin korkeudella meren pinnasta"
Mutta tällä hetkellä korkeinta asuintaloa selvitellään, kaupungin tietokeskus lupasi ilmoitella kun selviää.
9.4.2001 Tietokeskus lähetti seuraavan viestin: "Helsingin korkeimmasta asuinrakennuksesta on keskusteltu Kaupunkimittausosastolla ja keskustelussa päädyttiin muistin varaisesti kahteen korkeaan rakennukseen. Systemaattista seurantaa rakennusten korkeustiedoista ei ole. Ei myöskään Rakennusvalvonnassa.
1. Haagassa Iida Aahlbergintiellä osoitteessa 3 a ja 3 b on 3 korkeaa taloa. Talot ovat rivissä, joista keskimmäinen n. +... |
Kysy kirjastonhoitajalta