Helsingistä, Tampereesta ja Turusta olen löytänyt kirjoja, joissa on valokuvia ajalta, jolloin kaupungit olivat puutalovaltaisia. Onko olemassa pienemmistä… |
102 |
|
|
|
Lähimmäs kaivatun kaltaista yhteisteosta mennee Henrik Liliuksen Suomalainen puukaupunki (1985). Huomionarvoisia voisivat olla myös Matti Poutvaaran Suomen kaupungit sanoin ja kuvin (1958) ja Juhani O. V. Viisteen Suomen kaupunkien vanhaa rakennustaidetta (1926). Jälkimmäisestä on julkaistu myös kuviin keskittyvä laitos nimellä Vanhaa rakennustaidettamme (1958). |
Onko totta, että Suomen valtio lahjoitti toisen maailmansodan jälkeen Italiaan puutaloja, mahdollisesti jonnekin Napolin yläpuolelle? Mahdollisesti 50-luvulla?… |
572 |
|
|
|
Arkkitehtuurimuseon arkistosta ei löydy suoraa tietoa asiasta. Puutalo Oy vei sodan jälkeen 1950-luvulla taloja eri puolille, siitä voi lukea lisää tästä: http://www.mfa.fi/puutalo. Italiasta ja Suomen valtiosta ei ole tietoa siinä. Revell työskenteli Safan jälleenrakennustoimistossa ja standardisointilaitoksessa, jotta hän oli kyllä asiaan vihkiytynyt.
On mahdollista, että Elinkeinoelämän arkistossa olisi tietoja näistä puutalovienneistä. Voitte halutessanne ottaa yhteyttä sinne: http://www.elka.fi/kotisivu/index.php?id=4
|
Miten eri säätyjen omistamat rakennukset poikkesivat kaupungeissa keskenään toisistaan Suomen keskiajalla? Olivatko esim. talonpoikien talot erilaisia kuin… |
1972 |
|
|
|
Yleisellä tasolla voin kertoa Turun keskiaikaisesta rakennuskannasta sen verran, että puu, tarkemmin sanoen hirsi, oli yleisin rakennusmateriaali.
Vielä 1300-luvulla Turun asuintalot olivat lähinnä sisäänlämpiäviä hirsimökkejä, jotka sisälsivät vain yhden huonetilan tai sen lisäksi korkeintaan eteisen.
Kiveä ja tiiltä käytettiin aluksi vain julkisiin hallinnon rakennuksiin. Kaupungin kasvun ja vaurastumisen myötä kivi- ja tiilitalot yleistyivät.
Turun vanhin tähän mennessä löydetty, oletettavasti yksityinen kivitalo rakennettiin 1390-luvulla.
Eri säätyjen omistamien rakennusten rakennusteknisistä eroista en osaa valitettavasti sanoa kovin paljon konkreettista.
1400-luvun alun vauras kauppias tai käsityöläinen saattoi asua parikerroksisessa... |
Olen etsimässä kirjoja, jotka käsittelevät suomalaisia puurakennuksia, villoja. Löytyyköhän tästä aihepiiristä kirjoja? |
596 |
|
|
|
Kysymyksestä ei ilmene, mistä näkökulmasta haluatte näitä rakennuksia käsiteltävän, esim. historian, rakennustekniikan, korjaamisen tms. kannalta. Niinpä ehdottaisin, että teette Plussa-tietokantaan
( http://www.libplussa.fi/ ) haun, jossa kirjoitatte kohtaan "asiasana tai luokka" sanan puurakennukset. Tällöin saatte hakutulokseksi noin 70 viitettä, joista voitte poimia itsellenne sopivat. Lisäksi tässä vielä pari suomalaisia "villoja" käsittelevää teosta, jotka eivät löydy edellä mainitulla hakutavalla:
Narinkka |
1990--[toimitus = redaktion = editing: Sinikka Vainio ja Kaisu Tikkala (lay out)
JULK/UTG: Helsingin kaupunginmuseo, Helsinki, 1990, 180 s., kuv., nid. (asiasanana mm.... |
Löytyykö verkosta tai kirjastoista suomen- tai ruotsinkielistä aineistoa puurakentamisesta? |
733 |
|
|
|
Pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi voit hakea aiheesta asiasanoilla puurakennukset ja puurakenteet. Ruotsinkielistä aineistoa löytyy jonkinverran asiasanalla träbyggnader.
Internetistä aiheesta löytyy mm. Pientalorakentamisen kehittämiskeskuksen sivuilta http://www.prkk.fi/ ja Puuinfo Oy:n sivuilta http://www.puuinfo.fi/etusivu.htm . Jälkimmäiseltä sivustolta löytyy kohta Linkkilista ja sieltä linkki Träinformation Sverige AB, joka voisi olla tarpeisiisi sopiva. Teoksen Suomalainen Puukerrostalo verkkoversio löytyy osoitteesta http://www.edu.fi/oppimateriaalit/puukerrostalo .
Puuinfo-sivuilta löytyvä Puu-lehti tulee painettuna Helsingin pääkirjastoon, jossa sitä säilytetään kuluva ja kaksi edellistä vuotta.... |