paikannimet

Tilaa aihepiirin paikannimet RSS-syöte
264 osumaa haulle. Näytetään tulokset 41–60.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Mitä tarkoittaa patso? Sana on ainakin kahden lammen nimessä "Patsonlampi". 246 Hei,Eri lähteiden kautta koetimme tuota selvittää, mutta varmaa vastausta emme löytäneet. Pohjois-Karjalan alueella on myös Patsonvaara, Patsola (Värtsilä/Tohmajärvellä), Patsolankoski jne. Kyseessä voi olla aluetta asuttaneiden henkilöiden nimestä johdetut paikannimet.Nimi on todennäköisesti idästäpäin. Ainakin Tohmajärven patso-nimet ovat alueelta, jossa 1600-1700-luvuilla asui enimmäkseen ortodoksiväestöä.Patskuttaa on onomatopoeettinen läiskäytys, lyönti, paukku jne. Patsoi tai vastaava voi viitata myös paistikkaaseen, mutta ei vaikuta todennäköiseltä selitykseltä. Lisäksi taustalla voi olla muu sitä läheisesti muistuttava sana (mm. paisua), joka on muuntunut tuohon muotoon.Viljo Nissilän Suomen Karjalan nimistö -kirjassa luetellaan...
Löydänkö jostain tietoa suomaisista paikannimistä ja niiden alkuperästä? Tällä hetkellä kiinnostaa esimerkiksi nimi Eura. Olen kiinnostunut sekä suomalaisista… 73 Suomalaisen paikannimikirjan mukaan, lyhyesti sanottuna, Eura-nimen voi johtaa sanasta etra, jonka taustalla on kantagermaaninen väylää, (vesi)suonta, vesireittiä merkitsevä sana. Artikkeli kokonaisuudessaan löytyy Suomalaisesta paikannimikirjasta (Karttakeskus, 2007) sivulta 51.Suomalainen paikannimikirja on kaikkiaan hyvä tietolähde suomalaisista paikannimistä kiinnostuneelle. Laaja lähdeluettelo auttaa tarvittaessa eteenpäin.Paikannimikirjoja on toki muitakin, sekä yleisiä että tiettyyn alueeseen keskittyneitä. Ne löytyvät verkkokirjastosta hakusanalla paikannimet.https://vanamo.finna.fi/ 
Ikaalisten ja Suodeniemen rajalla on kylä/paikka ja tien nimi Jauhokuononmaa ! Mistä nimi on saanut alkunsa ? 250 Viimeistään varhaiselle keskiajalle ajoittuva nimi Jauhokuononmaa on peräisin Jauhokuonoksi kutsutulta mieheltä, jonka yksityinen erämaakappale alue oli. Jauhokuono-nimen taas otaksutaan viitanneen kantajansa valkoiseen partaan.Lähteet: J. Koskelo & L. Lammi, Hämeenkankaantien varrelta Pentti Papunen, Ikaalisten kylännimet asutushistorian valossa. – Pohjois-Satakunta 27.3.1978
Kysyn Imboilan tilan nimen syytä, kun niitä on useampia eri paikkakunnilla? 76 Jos lähtökohdaksi otetaan sukunimi, sukunimeä Immonen voi pitää yleissavolaisena. Immo on kirkollisen Immanuelin yleisimpiä suomalaisten käyttämiä muunnoksia, mutta on myös tuotu esiin, että Immo sekä Imma, Immi, Impi ja Impo -nimet voidaan rinnastaa vanhoihin saksalaisin henkilönnimimuotoihin Imma, Immo ja Ymme.Sukunimet-teoksessa mainitaan, että jo 1900-luvun alussa läntiset asutusnimet kuten Halikon ja Maskun Immala, Kangasalan Immi, Kuusjoen Impola, Paimion ja Naantalin Immoinen sekä Tl. Lapin, Lohjan, Karjalohjan ja Rauman Immola on liitetty germaaniseen henkilönnimeen, josta skandinaavitkin ovat muinoin käyttäneet muotoja Imma ja Immi. Rauman Immola kuuluu murteessa ImBola, ja Kurkijoella ja Kiteellä ovat esim. 1600-luvulla...
Löytyisikö tietoa mistä on saanut nimensä "pitkän Partasen selkonen" Lieksan suunnalla? 177 Paikka tosiaan löytyy Lieksasta Kivivaaran suunnilta, tosin nimi on monikkomuodossa Pitkän-Partasen selkoset. Koordinaatit ovat: N=7052323.579, E=663921.121. Tässä karttalinkki: https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi&share=customMarker&n=7052323.579&e=663921.121&title=Pitk%C3%A4n-Partasen%20selkoset&desc=&zoom=5&layers=W3siaWQiOjIsIm9wYWNpdHkiOjEwMH1d-zValitettavasti en onnistunut löytämään tietoa nimen alkuperästä, vaikka kyselin asiasta myös paikallisessa Facebook-ryhmässä.
Sunila - nimen alkuperä? 167 Sunila on alun perin tarkoittanut ainoastaan yhtä taloa, mutta laajentunut siitä tarkoittamaan ensin kylää ja lopulta kaupunginosaa ja teollisuusaluetta. Talon nimeen sisältyy isännän nimi Suni.Lähde ja lisätietoaSuomalainen paikannimikirja (luettavissa myös verkossa pdf-versiona): https://www.kotus.fi/julkaisut/nimijulkaisut/suomalainen_paikannimikirja
Mistä lie Luhanka saanut nimensä? 328 Verkosta löytyy Kotimaisten kielten keskuksen Kielikorva-podcast, jonka yhdessä jaksossa on käsitelty paikannimiä - myös Luhangan nimeä. Podcastista kertovassa jutusssa Nimiarkiston erityisasiantuntija Helinä Uusitalo kertoo, että Luhangan nimi tulee sanasta "luhta" ja päätteestä "-nka" (ei sanoista "luu" ja "hanka", kuten joskus on ilmeisesti virheellisesti päätelty). Juttu löytyy täältä: https://www.kotus.fi/nyt/kotus-blogi/kielikorva/luuhankainen_luhangan_vene.28764.blogTuo aiempi, todennäköisesti siis virheellinen, olettamus nimen alkuperästä löytyy Torsten Boismanin Muinaista Päijänteen tienoilta -artikkelista (Suomen museo 2, 1895, s .7-9. Alkuperäisjulkaisu Helsingissä, Suomen Muinaismuisto-Yhdistys):"Luhangon nimen kerrotaan...
Miksi Kemijokia on kaksi? Suomessa yksi, Venäjän Karjalassa toinen. Kumpi nimi tuli käyttöön ensin, ja liittyvätkö ne jotenkin toisiinsa? 507 Molempien Kemijokien suussa sijaitsee Kemi-niminen kaupunki. Vienan Kemi mainitaan lähteissä ensimmäisen kerran 1400-luvulla, Suomen Kemi 1300-luvulla. Molemmat ovat siis hyvin vanhoja.Suomen murteiden sanakirjan mukaan kemi tarkoittaa mm. kenttää tai niittyä. Vienan Kemin nimi on venäjäksi Кемь (Kem), mistä voisi ehkä päätellä, että nimen taustalla ei ole sama murresana kuin Suomen puolella.Lisätietoa:https://fi.wikipedia.org/wiki/Kemi_(Viena)https://fi.wikipedia.org/wiki/Kemin_historiaKemi Suomen murteiden sanakirjassa
Mistä voisin löytää tietoa, mistä Kouvolan Pyhäjärvellä sijaitseva Räyhynsaari on saanut nimensä? Samoin muidenkin alueen saarennimien etymologia kiinnostaa. 240 Pikainen nettihaku nosti esiin Maisteritutkielman. Kallas Lukka: Pyhä nimessä ja paikassa 2022. Siinä mainitaan Kouvolan Pyhäjärvi ."Kouvolan Pyhäjärven poikki kulkee maakunnan raja. Sen rannoilla ja Hiidensaaressa on löydetty esihistoriallinen asuinpaikkoja, muinaishauta, muinaislinna ja kalliomaalaus. Hiidensaaressa on kohouma Hiidenvuori ja saaren eteläpuolella Hiidensalmi. Sen ympäristössä on myös Kirkko-nimiä, kuten viereinen vakavesi Kirkkojärvi, Kello-nimiä ja Nais-nimiä. Muita nimiä on Sorronniemi, Pirunkallio, Pahasaari, Rajasuo ja Pappilanharju. Nimiarkistossa järvestä kerrotaan, että ”ne esi-isät uhrail tääl jaalon puolisil rannoil – ne usko et ne pahat henget väistä nee kauas niit uhritulii” (NA 1958)." Linkki...
Ajan usein Oriveden ohi, ja pohdiskelen, onko kyseessä uroshevonen? Löytyisikö tähän kysymykseen vastausta? 787 Tarkkoittanet Orivettä, joka on kaupunki Pirkanmaalla. Suomalainen paikannimikirja antaa seuraavat vanhimmat maininnat: Orihwesi 1466 (kylä), Oriwesi 1551 (pitäjä), Oriwäsi 1556 (järvi). Orihvesi oli jo 1400-luvulla myöhempää kirkonkylää tarkoittavana kylännimenä. Pitäjännimenä on käytetty vanhastaan Orih-alkuisena, mutta yleiskielen mukainen kirjoitusasu Orivesi vakiintui 1800- ja 1900-luvulla. Seudun murteessa sana orih muuttui muotoon ori jo aiemmin, mutta nimen alkuosassa h säilyi, kun sanansisäinen asema suojasi sitä katoamiselta. Asutusnimi tulee järvennimestä. Orihvedeksi on sanottu keskustan kohdalla olevaa järveä, joka nimien syntymäaikana oli nykyistä laajempi ja salmen kautta yhteydessä Längelmäveteen. Orihvesi jäi käyttöön...
Mistä on saanut nimensä paikka Mähösenkylä? Se sijaitsee kunnassa Alavus, Etelä-Pohjanmaalla 174 Mikkosen ja Paikkalan teoksessa Sukunimet (Otava, 1992) kerrotaan, että Mähösiä on kulkeutunut varhain Pohjanmaalle ja kirjassa mainitaan Töysässä asunut Möhoijnen -niminen henkilö vuodelta 1571. Nimellä on ilmeisesti ortodoksiset juuret. Isännimen välityksellä se olisi voinut muotoutua esim. karjalaisesta ristimänimestä. Kollegani Töysästä löysi Hakojärven joulu 2020 -lehdestä Anne Jupon kirjoittaman artikkelin kylän talojen historiasta; Mähönen on vanhin talo. Artikkeli sisältää myös selvityksen nimen alkuperästä: savo-karjalainen nimi, esiintyy historiankirjoissa useina versioina: Mähöinen, Mähölä, Mähönen, ja ensimmäisenä muodossa Mähijäinen. Savossa kirkonkirjoissa nimi on usein muodossa Mähöin.  Lisäksi Töysän...
Mitä Seinäjoen paikannimet kertovat alueen historiasta tai tapahtumista? 256 Seinäjoella nimeämisen perusperiaatteena on ollut alueen perinteisen paikannimistön hyödyntäminen. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että kaupunginosia on nimetty vanhojen kantatilojen mukaan. Myös katuja on nimetty tilojen ja talojen, yritysten sekä henkilöiden nimien mukaan ja yhteiskunnallisten aiheiden mukaan.  Lähteenä käytetty ja tarkempaa tietoa: Sari Isokoski: Kadunnimet kertovat menneisyydestä. Julkaisussa Seinäjoen historiallisen yhdistyksen vuosikirja 2006 : tutkielmia ja tarinoita Seinäjoen varrelta. Olavi Piha: Seinäjoen nimistöstä. Julkaisussa Seinäjoen joulu 1986. Yleisemmin paikannimiin ja niiden etymologiaan voi tutustua esimerkiksi seuraavien kirjojen avulla: Räisänen, Alpo: Nimet mieltä...
Vastikään Varsovan-matkalla tajusin, että Veiksel-joen itärannalla sijaitseva kaupunginosa Praga on itse asiassa samanniminen kuin vain kolmisen sadan… 297 Praha-nimen historiasta on parikin eri teoriaa, ja molemmat liittyvät luontoon ja kaupungin maantieteelliseen sijaintiin. Pragan etymologia on hieman toinen, vaikka paikannimien kirjoitusasut ovatkin hyvin lähellä toisiaan useilla eri kielillä.  Yleisin käsitys lienee, että Praha juontuu vanhasta slaavilaisesta sanasta práh (porgъ), joka tarkoittaa matalaa kohtaa, kahluupaikkaa, kynnystä tai askelmaa, mutta myös koskea. Tällä oletettavasti viitataan sihen Vltava-joen kohtaan, johon Praha on perustettu. Sama varhaisslaavilainen sana (práh) on periytynyt myös vanhaan tšekin kieleen, jossa sen merkitys on verkkosanakirjojen mukaan jotakuinkin sama kuin alkuperäinen.  Toisen teorian mukaan Praha-nimi tulee ...
Onko tutkittu, mitä merkitsee tai mistä tulee esimerkiksi Upinniemen (Obbnäs) alku "upi/uppi" tai "obb"? Voiko se olla samaa juurta kuin Viron rannikolla… 297 Suomalaisen paikannimikirjan mukaan suomenkielinen muoto ruotsinkielisen Obbnäs muodon mukaelma. Obb taas olisi lähtöisin ruotsalaisesta miehennimestä Ubbe. Eesti kohanimeraamat -teoksen mukaan Suurupi ei näyttäisi olevan samaa alkuperää. Asiasta kannattaa kuitenkin vielä kysyä Kotimaisten kielten keskuksen kielineuvonnasta.
Mitä tarkoittaa miekojärven nimessä sana, mieko? Miekojärviä löytyy suomen Ylitorniosta ja ruotsin Överkalixin alueelta. 395 Suomen murteiden sanakirjan mukaan "vähän ennen kutuaikaa kala ui miekoa". Esimerkki miekko-substantiivin käytöstä on peräisin Kiteeltä.    
Mitä paikannimi Sirha tarkoittaa? 145 En löytänyt Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta Sirhaa. Linkki Kotus Kotimaiset paikannnimet Googlella löysin maailmalta montakin Sirhaa. Yleisin näyttäisi olevan Sirha-messutapahtumat eri puolilla maailmaa. Seuraavana Sirha Lyon 2025.  Linkki Sirha Google käästäjä tiesi Sirhan merkitsevän Tongan kielellä hautaa.
Onko Vantaalla sijaitsevalla PEIJAS nimisellä sairaalalla ja Motonetin 2023 myymällä PEIJAS takilla joku yhteys, esim Lappalainen kylän, tunturin, joen tahi… 764 Todennäköisesti kyse on kahdesta eri sanasta.  Peijaksen (ruotsiksi Pejas) sairaala on saanut nimensä yhden Hanabölen kantatalon mukaan. Nimistöntutkija Saulo Kepsu olettaa, että nimi perustuu talon varhaisen isännän nimen Peter kansanomaiseen muotoon Pej. Peijas (mon. peijaat) tarkoittaa suomen kielessä myös hautajaispitoja sekä karhun tai muun kaadetun metsäneläimen kunniaksi pidettävää juhlaa. Yleiskielessä tutumpi muoto samasta sanasta lienee peijaiset. Koska kyseessä on metsästystakki, veikkaan, että takin nimikin liittyy tähän sanaan. Lähteet: Paikkala, Sirkka et al. Suomalainen paikannimikirja. Karttakeskus : Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2007. s. 324. Suomen etymologinen sanakirja https://kaino....
Miksi kunnan Nurmeksen on Nurmes? Voittaako se nurmikko on ja johonkin henkilöön? 738 Nurmeksen nimen arvellaan olevan lähtöisin järvennimestä Nurmesjärvi, jossa 'nurmes' on johdos karjalankielisestä nurmi-sanasta. Toisin kuin suomessa, karjalan kielessä 'nurmi' tarkoittaa luonnonniittyä, esimerkiksi rantaniittyä. Lähde:  Suomalainen paikannimikirja
Onko joku uudempi tutkija kiinnostunut Salon seudun nimistön historiasta ja ehkä julkaissutkin siitä jotakin tai halukas ottamaan vastaan vanhaa tietoa, kaskuja ja kertomuksia? 166 Salon seudulta löytyy muutamia uudehkoja paikannimijulkaisuja, jotka ovat Reijo Salmisen kirjoittama Miten Finbystä tuli Särkisalo (Meripirtin kerho ry, 2022) ja Salo-Uskelan seuran julkaisu Hakastarolainen: Salon seudun kotiseutulehti: 49 (2021). https://vaski.finna.fi/Record/vaski.4244905?sid=3009214508 https://vaski.finna.fi/Record/vaski.4187062?sid=3009214508 Ehkä esimerkiksi Salo-Uskelan seuraan voisit olla yhteydessä ja kysyä, onko siellä kiinnostusta ottaa vastaan tietoa, kaskuja ja kertomuksia. Salo-Uskelan seura yhteystiedot https://salo-uskelanseura.fi/index.php/salo-uskelan-seuran-johtokunta/ Lisäksi Kotimaisten kielten keskuksella (Kotus) on paikannimiin erikoistuvia asiantuntijoita, joilta voisit mahdollisesti kysyä, onko...
Missä Vantaan osoitteessa on q kirjain ? 367 Nimisampo.fi-palvelun mukaan Vantaalla on kolme paikannimeä, joiden nimessä on q-kirjain. Lindqvist ja Blomqvist ovat talojen nimiä, Nyqvistinalapuoli on pellon nimi. Varsinaista katuosoitetta, jossa olisi q-kirjain, en löytänyt.