paikannimet

Tilaa aihepiirin paikannimet RSS-syöte
264 osumaa haulle. Näytetään tulokset 161–180.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Aikaisemmin, jos katu nimettiin henkilön mukaan, käytettiin pääasiassa pelkästään sukunimeä, mikä mielestäni oli varsin hyvä käytäntö. 1215 Lähetin kysymyksesi Helsingin kaupungin nimistösuunnittelija Johanna Lehtoselle, jonka erinomaisen ja mielenkiintoisen vastauksen lähetän tässä hänen luvallaan kokonaisuudessaan. ”Helsingin kaupungin nimistönsuunnittelussa noudatetaan vuonna 2004 hyväksyttyjä muistonimiperiaatteita, jotka linjaavat muistonimien eli jonkun henkilön, tapahtuman, yrityksen tms. nimen käyttämistä virallisen asemakaavanimistön aiheena. Näitä Helsingin kaupungin nimistötoimikunnan luomia periaatteita Kotimaisten kielten keskus suosittaa myös muille Suomen kunnille. Periaatteet ovat linjassa YK:n paikannimityöryhmän ja kielilautakunnan suositusten kanssa: https://www.kotus.fi/ohjeet/nimistonsuunnittelun_ohjeita/muistonimet_ja_nimikkopaikat https://...
Sukuni on 1800 -l lopussa lähtenyt Pusulasta. Kirkon kirjoissa näyttää joskus paikan nimi olevan Pussula. 1900-l puolivälin jälkeen isovanhempani ostivat… 812 Pusula-kunnasta on käytetty aiemmin myös nimityksiä Puslaa ja Pussulla. Pusulan kylään rakennettiin kappelikirkko vuonna 1838, ja kylän nimestä tuli koko kappeliseurakunnan ja pitäjän nimi. Nimi perustuu todennäköisesti henkilönnimeen Pusu tai Pussu, joka ilmeisesti perustuu skandinaaviseen miehennimeen Bose, Bosse, Busse. Lohjalta tunnetaan henkilönnimet Olof Pussusson (1404) ja Johan Boos (1583). (Lähde: Suomalainen paikannimikirja, 2007)
Kuinka taivutetaan nimeä Kainuu illatiivssa, Kaainuuhun, Kainuuseen vai kuinka. 720 Kainuun maakuntaliiton julkaisemassa kolmiosaisessa Kainuun historiassa (1985-86) käytetään taivutusmuotoa Kainuuseen, joten tätä voinee pitää käytössä vakiintuneena "oikeana" muotona.
Mikä on "Ruunaa" sanan merkitys? 1370 Ruunaa-sana esiintyy muutamassa itäsuomalaisessa paikannimessä (Ruunaa, Ruunaanjärvi, Ruunaankosket, Ruunaansilmä, Ruunaanselkonen, Ruunaankallio, Ruunaanonsi), mutta näiden nimien alkuperä ei ole selvillä. Äänteellisesti lähtökohdaksi sopisi ehkä venäjän sana struna (soittimen kieli, jänne, pingotettu lanka), josta on saatu karjalan kieleen sruuna (metallilanka, soittimen kieli), mutta tältä pohjalta nimeämismotiivia on kuitenkin vaikea osoittaa. Yhteyden puolesta puhuu kuitenkin se, että 1500-luvulta peräisin olevissa varhaisimmissa karttamerkinnöissä Ruunaa on juuri Struna. 1600-luvun lopulla on kirjattu ruotsinkielinen muoto Runaby, ja Pielisjärven kirkonkirjoissa 1600-, 1700- ja 1800-luvuilla nimestä tavataan satunnaisesti...
Vallami on ulkoilualue Ylihärmässä (nyk Kauhavaan kuuluva). Mitä tarkoittaa Vallami? 1171 Vallamia ei löydy Suomen murresanakirjasta, eikä Sukunimi-infokaan kerro Valla -nimen merkitystä. Voisiko Vallami olla vain muunnos sukunimestä?
Nizza sijaitsee Ranskan Rivieralla ja sen nimi on ranskaksi Nice. Miksiköhän Suomessa kaupunkia kutsutaan sen italialaisella nimellä Nizza? 2113 Vaikka Nizzan kaupunki nykyään kuuluukin Ranskaan, näin ei suinkaan ole ollut aina. Kaupungin mittavaan historiaan suhteutettuna kyse on oikeastaan aika lyhyestä ajanjaksosta, sillä se on perustettu noin 350 vuotta eaa. ja liitetty Ranskaan vasta vuonna 1860. Nizza oli alun perin kreikkalainen siirtokunta nimeltään Νίκαια (Nikaia), joka tulee voittoa tarkoittavasti sanasta nike. Sittemmin alueen valtasivat roomalaiset, ja heidän jälkeensä se on kuulunut Provencen kreiveille, Savoijin ruhtinaskuntaan ja Sardinian kuningaskuntaan. Monivaiheisen historian vuoksi kaupungin nimi vaihtelee edelleen eri kielissä. Monissa maissa se tunnetaan ranskalaisella nimellä Nice, mutta esimerkiksi espanjaksi se on Niza, puolaksi Nicea ja venäjäksi Ницца (...
Turun alueella, entisessä Kaarinan kunnassa on kaksi kylää, joiden nimet herättävät kuulijoissa huvittuneisuutta: Pisu ja Kakkarainen. Viittaavatkohan nämä… 2021 Anja Aallon toimittaman kirjan "Nummesta Kaarinaksi: paikallisnimien historiaa" (2006) mukaan paikannimet juontuvat usein talonnimistä, sijainnista tai maisemasta. Myös Eero Kiviniemi (1990) kirjoittaa, että paikannimet viittaavat usein joko sijaintiin tai henkilöön, joka paikan omistaa. Näin voisi olla myös tässä tapauksessa, sillä Aallon kirjassa kerrotaan, että Pisu on ollut maatila Kaarinassa ensin vuonna 1699 ja taas vuonna 1767. Pisu on ollut myös Turun maistraatin maatila vuonna 1794. Samoin Kaarinassa on ollut useampikin Kackarais-niminen tila tai talo: vuonna 1699 maatila, vuonna 1790 virkatalo ja vuonna 1792 rygmentin välskärinvirkatalo. Aallon toimittamassa kirjassa ei kerrota, mistä tilojen ja talojen nimet ovat peräisin,...
Mistä voi johtua Sonkajärvellä Kuosma paikannimissä. Iso lampi on Kuosma. Siitä lähtee tietysti Kuosmanpuro ja sen länsipuolella on laaja Kuosmansuo. On vaikea… 471 Koska sanalle kuosma ei mistään lähdeteoksista tunnu löytyvän mitään muita merkityksiä, täytynee kuitenkin uskoa, että myös mainituissa sonkajärveläisissä paikannimissä sana on samaa perua kuin sukunimessä Kuosmanen. Tämä on ollut Savon yleisimpiä sukunimiä jo 1500-luvulla. Se perustuu pyhimysnimeen Kosmas. Pirjo Mikkosen ja Sirpa Paikkalan teoksessa Sukunimet (Helsinki, 2000) kerrotaan näin: KUOSMANEN Pyhimysnimestä Kosmas on Karjalassa käytetty muotoja Kuisma ja Kuosma < venäjän Ku´zma, Ko´zma. Karjalaisia sukunimiä ovat olleet Kuosma, Kuosmanen, Kuisma, Kuismanen, Kuismin ja Kusmin. Muualla Suomessa nimeä on ristimänimenä ilmeisesti käytetty hyvin vähän, vaikka Kosmas on myös roomalaiskatolisen kirkon pyhimys, sillä nimi Cosmas on...
Saisinko Viipurista muutaman kadunnimen. 966 Hyvä lähdeteos viipurilaisista paikannimistä on Viipurin karttakirja 1939 (Genimap, 2006), joka sisältää katu- ja paikannimihakemiston. Tässä poimintoja keskusta-alueelta: Havinkatu, Kalevankatu, Karjalankatu, Koivistonkatu, Linnankatu. Linnasaarenkatu, Luostarinkatu, Papulankatu, Pontuksenkatu, Saunalahdentie, Suurkatu, Tikkutehtaankatu, Torkkelinkatu, Valtakatu.
Pyhäjoen varressa Merijärvellä on Ponnikkaperä niminen paikka. Mikä on ponnikka ja mistä paikka on saanut nimensä? 983 Kotikielen Seuran aikakauslehden Virittäjän vuoden 1939 lehdessä (s. 478) kerrotaan ponnikan tai vaihtoehtoisesti sponnikan tarkoittavan kampelaa. Sana on Virittäjän mukaan peräpohjalaismurteisiin kuuluvan Ruijan murteen Jyykeän murretta. Jyykea tai useimmiten Yykea on pohjoisnorjalainen kunta. Paikannimen alkuperästä ei löytynyt tietoa.
Minun pitäisi varmistaa GT Tiekartasta, että Suomesta löytyy järvi nimeltä PYHÄLIÖ. Väitteen mukaan se on järvi hiukan kaakkoon paikkakunnalta PYHÄLTÖ… 813 Karttakeskuksen GT tiekartastossa Suomi 2013 järven nimi on Pyhältö. Pyhältö nimisiä paikkakuntia on myös Lempäälässä ja Liedossa, mutta niiden läheisyydessä ei ole järviä. Tämä Pyhältö-järvi ja samanniminen kylä sijaitsevat Kymenlaaksossa Haminan kaupungissa. GT tiekartan hakemistosta ei löydy Pyhäliö nimeä. Kotimaisten kielten keskus ylläpitää asutusnimiluetteloa. Sieltäkään ei löydy Pyhäliö nimeä. Maanmittauslaitoksen maastokartat ovat katsottavissa verkossa. Niistä ei löydy Pyhäliö-nimistä paikkaa. Sen sijaan Haminassa oleva järvi on kartassa nimeltään Pyhältö. Myös paikalliselta kyläyhdistykseltä saadun tiedon mukaan järven nimi on Pyhältö. Asutusnimiluettelo http://kaino.kotus.fi/asutusnimihakemisto/ Maanmittauslaitos Karttapaikka...
Mistä tulevat kuntien ym nimet esim. Pertunmaa, Nastola, Hirvensalmi, Kyyjärvi? 3399 Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta löytyy paljon tietoa paikannimien alkuperästä. http://www.kotus.fi/kielitieto/nimisto/paikannimet Siellä on arkistoituna myös mielenkiintoinen verkkonäyttely paikannimistä. http://www.kotus.fi/julkaisut/nimijulkaisut/nimiaiheiset_verkkonayttely… Sen mukaan suomalaiset paikannimet ovat usein paikan maantiedettä kuvailevia tai sitten ihmisten ja talojen nimistä johdettuja. Helsingin kaupunginkirjasto on vastannut Nastola-nimen merkitykseen melko tyhjentävästi 2014 Kysy.fi palstallaan. "Suomalaisen paikannimikirjan mukaan Nastolan kunnan nimi tullut samannimisen kylän mukaan, ja on ollut luultavasti alkuaan talonnimi. Talonnimen arvellaan tulleen isännän nimen mukaan. Nastola mahdollisesti tulisi...
Somerolla on kaksi järveä, Iso-Ätämö ja Pikku-Ätämö. Mitä tarkoittaa Ätämö, mistä peräisin? 856 Valitettavasti en löytänyt tietoa sanan alkuperästä. Suomalaisesta pikannimikirjastakaan ei löytynyt Ätämö sanaa. Sanan alkuperän voisi tuntea Kotimaisten kielten keskus Kotus ja Someron kaupunginkirjasto. http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1836213__Ssuomalainen%20pa… http://www.kotus.fi/ http://hakemisto.kirjastot.fi/someronkaupunginkirjasto-337e2
Mikä taho päättää Suomen virallisista maantieteellisistä nimistä ja niiden virallisista englanninkielisistä vastineista? Usein etenkin englanninkielisistä… 570 Suomessa ei ole yhtä julkisista nimistä vastaavaa viranomaista. Nimiä antavat mm. valtion viranomaiset sekä kunnalliset ja maakunnalliset elimet. Nimistön suunnittelussa voidaan käyttää apuna Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen lausuntoja. Paikannimien käytöstä muissa kuin Suomen virallisissa kielissä on olemassa YK:n paikannimiasiantuntijaryhmälle annettu ohjeistus, joka on luettavissa englanniksi osoitteessa http://www.kotus.fi/files/2604/toponymic_guidelines.pdf. Ohjeistuksen pohjana on Kielilautakunnan vuonna 1997 antama suositus, jota esitellään suomeksi Kielikellon artikkelissa Kääntäjät ja Suomen paikannimet: http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=422. Suosituksen mukaan suomen kielessä käytetään olemassa...
Paikka on nimeltään Niivermäki. Mitä tarkoittaa niiver? 952 Nivara, niverä, nivari ja niveri ovat kaikki niva-sanan johdannaisia ja tarkoittavat "kierosyistä puuta, visaa, pahkaa". Niivermäen niiverin voisi otaksua muokkautuneen tämän sanaryhmän niveri-muodosta. Lähde: Suomen kielen etymologinen sanakirja. 1. Suomalais-ugrilainen seura, 1955
Mitä tarkoittaa sana "Tontto"? 849 Tontto-sanan selkeää selitystä emme ole onnistuneet löytämään. Kysymyksenne viitannee Uudenkaupungin Pyhämaassa sijaitsevaan uuteen Tontonmäen asuntoalueeseen? Leena Räisäsen v. 1971 tekemässä folkloristis-uskontotieteellisessa tutkimuksessa "Pyhämaan Kettelin perinteestä" on s. 16 kartta, jossa ko. alue on nimetty Tontunmäeksi ja myös mm. seuraavalla sivulla käsitellään Tontunmäkeen paikannettua perinnettä. (Ko. julkaisu on luettavissa mm. Uudenkaupungin kirjastossa). Etymologisessa sanakirjassa Suomen sanojen alkuperä 3 tontto-sanaa ei mainita. "Tontti, tonttu, tontta" selitetään sanoilla maapalsta, kiinteistö, rakennuksen perustus, tonttimaa, talonpaikka. "Tonttu, tontta, tontti" selitetään myös sanoilla haltija,tomppeli, tyhmä ihminen...
Mitä tarkoittaa sana "Rohdainen"? 976 Paikannimi Rohdainen on todennäköisesti johdettu ruohoa, rohtoa, rikkaruohoa tai yrttiä merkitsevästä kasvinnimityksestä rohta. Rohdaisten kyliä on Suomessa kaksi: Pyhärannan kunnassa Varsinais-Suomessa ja Lapin kunnassa Satakunnassa. Lähteet: Meri, Arvo, Vanhan Vehmaan kihlakunnan pitäjien ja kylien nimet. 1. Entisten Laitilan, Lapin ja Uudenkirkon pitäjien alue. SKS, 1943 Suomalainen paikannimikirja. Karttakeskus, 2007
Etsin tietoa Lempäälässä sijaitsevasta Kelhon kartanosta. Sen historiasta olen jo saanut tietoa Speitzin suvusta jne. Omistuspohjaa on selvinnyt ja taistelut,… 2433 Juha Kuisman Lempääläisen paikannimikirjan (Lempäälä-seura, 2012) mukaan Kelho-nimen taustalla on kuivaa, karun maan huonokasvuista niittyä tarkoittava kelhä-sana. "Kelhon nimi viittaa kartanoa vanhempaan Mäyhäjärven Kelhonniemeen. Siitä kuivanmaan niitystä on saatu koko kulmakunnan nimi."
Mistä nimi Onatsu juontaa? 4287 Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan mukaan Onatsu-nimen pohjana on karjalainen kutsumanimi Onanie, Onaska ja Ono(i). Venäjässä vastaavat nimet ovat Anania ja Ona (heprean Ananias, Hananja). Ondrein (Andrei) puhuttelumuoto on saattanut olla Onu tai Ona. Onatsu-nimessä on laatokankarjalaiselle nimistölle tyypillinen pääte –tsu, joka on ilmeisesti saanut venäjästä vaikutteita. Päätettä on käytetty suomalaistenkin sanojen nimijohtimena. Sukunimi Onatsu on tunnettu Salmissa. Salmin lahden rannalla on myös kylä nimeltä Onattšu. Mikkonen Pirjo – Paikkala Sirkka: Sukunimet (Otava, 2000)
Erisnimi Sappee sanotaanko asun Sappeella vai Sappeessa? 1259 Ritva Korhosen kirja Alastarolla Ylistarossa : Suomen asutusnimet ja niiden taivutus (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1990) opastaa sanomaan "Asun Sappeessa".