opettajat

Tilaa aihepiirin opettajat RSS-syöte
54 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Milloin opettajien teitittely ja kutsuminen sukunimellä lopetettiin Suomen kouluissa? Oliko tähän jotain erityistä linjausta vai hiipuiko tapa vain? 159 26.7.2023 Mitään virallista vuosilukua en onnistunut löytämään, mutta sekä Ylen 2010 julkaistussa artikkelissa että Kalevan 2017 julkaistussa artikkelissa esiintyy sama vuosikymmen: 1970-luku. 70-luku näyttäisi olevan muuallakin mainittu ajankohdaksi, jolloin siirryttiin opettajan teitittelystä sinutteluun. Ylen artikkelissa ei ole lueteltu lähteitä, Kalevan lähteenä on haastattelu. Yle: https://yle.fi/a/3-5644714 Kaleva: https://www.kaleva.fi/oppilaat-teitittelivat-opettajiaan-1970-luvulla-mi/1637507
Etsin ranskankielistä kirjaa Historie d'amour . Siinä opettaja rakastuu oppilaaseen (tai toisinpäin). Tarina perustuu tositapahtumiin, ja tapahtui n v. 19 68… 149 17.3.2023 Kaivattu kirja lienee Rakkauden tähden (Mourir d'aimer), jonka on kirjoittanut Pierre Duchesne. Ranskankielinen alkuteos ilmestyi vuonna 1971, Leena Jokisen suomennos 1972. Rakkauden tähden on tositapahtumiin pohjautuva romaani 17-vuotiaan Gérard Leguen ja hänen 32-vuotiaan opettajansa Danièle Guènotin kielletystä rakkaudesta. Gérard suljetaan mielisairaalaan, Danièle joutuu vankilaan, jossa hän tekee itsemurhan. RAKKAUDEN TÄHDEN | Helmet-kirjastot | Finna.fi
Helsingin teollisuuskoulun matematiikan opettaja sukunimi Shelling tai Selling. Opetti 1800- luvun lopussa ja 1900- luvun alussa. Syntyjään ruotsin kansalainen… 168 27.7.2022 Helsingin ylioppilasmatrikkelista löytyy Bernhard Viktor Theodor Selling. Hakemalla digitoiduista sanomalehdistä voi hänen päätelleen saaneen ensimmäiset opettajanvirkansa 1860-luvulla ja ainakin 1870-luvulla hän opetti Porvoossa. Hänet nimitettiin Helsingin reaalikouluun vuonna 1875.  Ruotsin Riksarkivetista häntä tai hänen vanhempiaan ei kuitenkaan näytä löytyvän. Suomen sukututkimusseurasta voi kysyä apua tarkempien sukulaisuuksien etsintään. Jenny Sellingin kerrotaan päässeen ylioppilaaksi 1904. Myös nimellä Jenny Pfäffli löytyy joitain osumia digitoiduista sanomalehdistä.
Tekeekö ammattikoulun, lukion tai kauppaoppilaitoksen opettaja rikollisen teon, jos ryhtyy seurustelemaan 18 vuotta täyttäneen oppilaansa kanssa? 391 6.7.2022 Opetusalan eettinen neuvottelukunta on ottanut kantaa oppilaitoksissa tapahtuvaan seurusteluun marraskuussa 2020. Kun osapuolet ovat täysi-ikäisiä, juridisia esteitä seurustelulle ei ole. Sen sijaan suhde on eettisesti pulmallinen, koska opettaja-oppilassuhde on myös valtasuhde. Tilanne voi synnyttää myös yhdenvertaisuusongelmia sekä opettajan ammattietiikkaan liittyviä ongelmia. Kannanoton voi kokonaisuudessaan lukea Opetusalan eettisen neuvottelukunnan sivulta https://www.oaj.fi/arjessa/opetustyon-eettiset-periaatteet/opetusalan-eettinen-neuvottelukunta/#neuvottelukunnan-kannanotot
Onko helsinkiläisten lasten kaupungin kesäsiirtoloista 60-luvulla minkäänlaista tietoa (esim. arkistotietoa), muualla kuin Helsingissä sijaitsevat. Karjalohja… 307 5.7.2022 Hei, Oletkin ilmeisesti saanut jo vastauksen Helsingin kaupunginarkistolta. Tässä kuitenkin varmuuden vuoksi saamani vastaus: Helsingin opettajayhdistyksen kesävirkistystoimikunta koordinoi ja hoiti 1960 -luvulla Helsingin kaupungin kesäsiirtolatoimintaa. Helsingin kaupunginarkistossa säilytetään yhdistyksen arkistoa. Ainakaan heidän 1960- luvun toimintakertomuksissa ei ollut mitään mainintaa Karjalohjan kesäsiirtolasta 
Onko Opettaja -lehtiä saatavissa Tampereen kirjastoista fyysisinä lehtinä lainattavaksi uudempia kuin 2019 vuoden? 104 12.4.2022 Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmassa ei ikävä kyllä ole vuoden 2019 jälkeen ilmestyneitä Opettaja-lehden numeroita. Lehteä voi lukea näköislehtenä osoitteessa https://www.opettaja.fi/lue-lehti/. Numeroita on myös mahdollista tilata kaukolainaksi.
Onko kunkin koulun muulla henkilökunnalla kuten keittäjillä ja siivoojilla samat palkalliset loma-ajat kuin sen koulun opettajilla? 298 20.12.2021 lomat määräytyvät kunkin alan työehtosopimusten mukaan. Opettajilla on yleensä vuosilomat määrätty tietyille ajoille, mutta nykyään esimerkiksi toisen asteen koulujen opettajilla voi olla myös vuosiloma "normaalilla kertymällä" eli lomapäiviä kertyy esim. 2 kuussa. Siivoojat ja keittäjät työskentelevät koulujen loma-aikoina joissakin toisissa kaupungin yksiköissä kuten päiväkodeissa, mitkä ovat auki koulujen ollessa suljettuina.
Etsin kirjaa, jonka luin joitakin vuosia sitten. Kyseessä oli suomalainen kouluun sijouttuva jännäri, jonka naispäähenkilö tuli kouluun uutena opettajana (EI… 163 11.10.2021 Aivan kaikkia kysymyksessä mainittuja elementtejä vastaavaa kirjaa ei valitettavasti vastaani tullut. Tutkimistani lähimmäs osunee Nina Peuran Yöpakkasia (Mäkelä, 2014). Siinä on päähenkilönä historianopettajan sijaiseksi perinteikkääseen kaupunkikouluun tuleva Hanna, ja kirja päättyy kevätjuhlapäivään. Ikea-huonekaluja en kirjasta kuitenkaan löytänyt: Hanna asuu kalustettuna vuokratussa huoneistossa. https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat_1945956
Mikä oli v. 1910 valtion osuus mieskansakoulunopettajan palkassa. Jos se oli erilainen eri paikkakunnilla, niin haluaisin tietää Lapinlahdella. Kiitos… 261 30.3.2021 Kysymykseen ei nykyisen palkkakäsityksen valossa ole yksinkertainen vastata, sillä rahapalkan lisäksi miesopettajan palkkaan kuului erilaisia luontoisetuja, jotka kunta tai kansakoulun muu järjestäjä oli velvollinen tarjoamaan. Kun opettajan virka/paikka tuli auki, haki kunta valtiolta – koulutoimen ylihallitukselta – avustusta palkkaukseen. Nuo valtionapuanomukset löytyvät Kansallisarkistosta. Valtionapua haettaessa piti perustella, millainen koulu, paljonko oppilaita, oliko ainoa opettaja yms. Valtio myönsi sitten noin 500 –1000 markkaa/vuosi valtionapua ja kunta lisäsi rahapalkkaa vaihtelevilla summilla. Yleensä kunnan maksama palkka näyttäisi olevan valtionapua pienempi. Toisinaan haettiin samaan aikaan sekä miesopettajaa että...
Vuonna 1910 opettajan palkaksi ilmoitettiin 600mk asunnon, heinien, kylvömaan ja polttopuiden lisäksi. Oliko kyse kuukausi- vai vuosipalkasta? 744 23.3.2021 Yle.fi sivuston historiaosuudessa on kerrottu opettajan ammatin vaiheista vuosisadan vaihteessa. Kiertokoulun opettajan palkaksi ilmoitetaan sivua kuvittavissa ilmoituksissa 300 mk/vuosi ja opetusajaksi enintään 33 viikkoa. Suurempi palkkatarjous varmasti tarkoittaa vakituisempaa ja paikallaan pysyvämpää työtä. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/06/14/opettaja-hae-virkaa-palkkana-lehman-laidun-ja-valmiiksi-pilkotut-polttopuut Opettajan ei ollut hyvä liiaksi erottua ympäröivästä yhteisöstä tulojensa takia. "Nälkäinen koira paremmin haukkuu, sanottiin."http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2015/02/opettajien-edunvalvonnan-kronikka.html Kyseessä on vuosipalkka, joka verrattuna työmiehen palkkaan oli hyvä. Markan ostovoimaa eri vuosina on...
Muistelen joskus kauan kauan sitten tullutta sarjaa. Siinä nuori nainen lähti kotimaastaan kauaksi merten taakse muistaakseni opettajaksi. Muistaisin, että… 210 24.2.2021 Varsin lähelle muisteltua sarjaa menee Catherine Marshallin romaaniin perustuva Christy, vaikka siinä ei matkustetakaan merten taa, vaan ylös vuorille. Tosipohjainen tarina perustuu kirjailijan äidin kokemuksiin 1910-luvulla. 21-osainen TV-sovitus nähtiin meillä TV2:n ohjelmistossa alkaen 19.11.1995. Alun perin vuonna 1967 ilmestynyt romaani julkaistiin suomeksi kaiketikin TV-sarjan suosion innoittamana 1997. https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_5781https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_4709
Olen valmistunut aikanaan filosofian maisteriksi, ja minulla on pätevyys myös kirjastonhoitajaksi. Miten ja mitä kautta on mahdollista saada pätevyys opettaa… 324 28.5.2020 Opintopolku-sivustolla kerrotaan näin: "ammatillinen opettajankoulutus (opettajan pedagogiset opinnot 60 op) antaa yleisen pedagogisen kelpoisuuden opettajan tehtäviin sekä ammatillisen oppilaitoksen ja ammattikorkeakoulun opettajan virkaan/tehtävään että muiden oppilaitosten opetustehtäviin." Pedagogisen kelpoisuuden lisäksi opettajan on täytettävä myös muita kelpoisuusvaatimuksia. Lisää tietoa sivulta: https://opintopolku.fi/wp/ammattikorkeakoulu/ammatilliset-opettajakorkeakoulut/ammatillinen-opettajankoulutus/
Mistähän löytäisin tietoa Liisi Harmiosta? Edes syntymä-ja kuolinvuodet? Tiedän että hän toimi Jyväskylässä kotitalouden lehtorina, ja kirjoitti kollegansa… 229 26.5.2020 Jyväskylän kirjastosta kerrottiin, että Liisi Harmiosta löytyy tietoa näistä teoksista: - Koulun kello soi : opettajat muistelevat,  luku Maj-Lis Harmio: Muistikuvia Jyväskylän kaupungin jatkokoulun, kansalaiskoulun ja kunnallisen keskikoulun kotitalousopetuksesta (s. 248-257), 1980  - Jyväskylän Norssi 70 vuotta: : historiikki ja matrikkeli, 1986 Tässä joitakin tietoja: Harmio (aik. Höglund) Gunvor Maj-Lis (Liisi), s. 1909 Jyväskylä-, KTO, Jyväskylän Tyttökoulun kotitalouden tuntiopettaja/ Jyväskylän kaupungin kansakoulun jatkokoulun kotitalouden talousopettaja 1935-, Jyväskylän Yhteislyseon kotitalousopettaja 1948-1960, Kunnallisen keskikoulun kotitalouden lehtori 1960-1970 Molemmat kirjat ovat mm. Piki-kirjastojen kokoelmissa....
Etsin tietoja v 1891 syntyneen kummitätini elämästä. Hän työskenteli suomen kielen ja kirjallisuuden lehtorina Jyväskylän seminaarissa 1920-luvulla. 288 19.3.2019 Jyväskylän seminaarin historiasta on kirjoitettu varsin paljon, mm. seuraavat teokset:   - Jyväskylän yliopiston historia. Osa 1, Seminaarin ja kasvatusopillisen korkeakoulun aika 1863-1966 (2009) - Hassinen, Pekka: Oi kuvatuksia ja mielijuohteita : tarinoita Jyväskylän yliopiston ja sen edeltäjien vaiheista (2013) - Halila, Aimo: Jyväskylän seminaarin historia (1963) - Harvinaisesta moninaiseksi (2004)   Seminaarinmäen rakennuksia käsittelevät mm. seuraavat elektroniset aineistot:   - Kuhanen, Ilkka: "Se oli pyhä paikka!" : Seminarium-rakennus Jyväskylän seminaarin ja kasvatusopillisen korkeakoulun yhteisöllisyyden keskiössä https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/8099 - Jyväskylän yliopiston tiedemuseon mobiilioppaat: Vanhan...
Mikä opettaja Kosti Kotiranta oli? 472 16.3.2019 Osoitteesta https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000967484.html löytyvässä Ilta-Sanomien nekrologissa kerrotaan, että Kotiranta työskenteli luokanopettajana 1980-luvulta lähtien. Iltalehden nekrologissa osoitteessa https://www.iltalehti.fi/viihde/a/2015072720095443 puolestaan tarkennetaan, että hän opetti viimeiset vuotensa musiikkia Vantaalla Kytöpuiston koulussa.
Etsin tietoa opettajan roolista ja statuksesta suomalaisessa kontekstissa eri aikoina. Löytyisikö teiltä apuja? Kiitos jo etukäteen! 308 6.3.2018 Asiasanoilla opettajat ammattikuva löytyvät Finnasta https://www.finna.fi/ esimerkiksi seuraavat: - Kutsumuksesta palkkatyöhön  https://www.tsr.fi/tsarchive/files/TietokantaTutkittu/2008/108209Loppur…  - Mestarista tutoriksi https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/13296/9513917215.p… Vuonna 2014 ilmestyneessä teoksessa Suomalainen työntekijyys 1945-2013 on artikkeli Anttila Erkko: Opettajien työnkuvan muutos Muita: - Opettajuus : ajassa elämistä vai suunnan näyttämistä /Olli Luukkonen, 2004 - Opettajankoulutus:  lähihistoriaa ja tulevaisuutta, 2017 - Kansankynttilä keinulaudalla, miten tulevaisuudessa opitaan ja opetetaan, 2016 - Ammattipedagogiikkaa uuteen oppimiskulttuuriin, 2010 Pro gradu Opettajuuden muutos https...
Opettajatar, kirjailija Alma Josefina Hildeen 667 7.12.2017 Rovaniemeltä löytyi pieniä tiedonmurusia lisää. Se tieto mitä Alma Josefina Hildénistä löytyy Rovaniemeltä on Rovaniemen yhteiskoulun toimintakertomuksissa. Näistä kahdessa on hänestä tietoja.   -Rovaniemen yhteiskoulu: Kertomus lukuvuodelta 1922-1923 (Rovaniemi  1923): Sivulla 3: Tiheään uudistuvat opettajavaihdokset mainitaan haitallisena tekijänä, jopa johtaja on vaihtunut. Poistuneiden tilalle valituissa mainitaan opettajatar Alma Hildén, mahdollisesti Helmi Erkkolan tilalle. Sivulla 5: Opettajisto-kohdassa, ”Hildén, Alma (v:sta 1922), opettajakandidaatti: ruotsia I, II, VI-VIII, saksaa II-III luokalla. Sivulla 8: Toinen B luokka, luokanvalvoja Alma Hildén.  Oppilasluettelo luokasta. Toimintakertomus sisältää myös tarkempia...
Onko kirjastossanne jotain kansakoulunopettaja-sosiaalineuvos Niko Oksasesta, s. 1889 ja k. 1973? Hän toimi Kallion koulun opettajana ja kunnallisraatimiehenä… 291 18.8.2017 Vuoden 1954 Kuka kukin on -aikalaiskirjassa on Tahvo Nikolai eli Niko Oksasesta pieni artikkeli. Se on luettavissa myös verkossa: http://runeberg.org/kuka/1954/0594.html Kirjastojen tietokanta Melindan kautta löytyy luetteloa hänen tuotannostaan: http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/T26MPR4K64D38SD2TAXBV1IBKCVESXAJH… Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen varastosta löytyy kirjoja, joita hän on kirjoittanut tai joita hän on ollut toimittamassa: - Suomen kansakoulun työtä sanoin ja kuvin / toimituskunta L. Arvi P. Poijärvi .. [et al.] ; toimittaja Niko Oksanen ; [kirjoittajat A. Salmela .. et al.] - Suomen suvun kirja / toimittaneet Helvi Katajavuori, Kerttu Mustonen, Niko Oksanen - JOULUN ILOSANOMA / NIKO OKSANEN - Nyt lähdemme ulos...
Saarijärveläisestä opettajasta Mirjam Jokisesta on olemassa jokin elämäkerta tai muistelus, ollut opettajana Kolkanlahden koululla. Mistä löytyisi kirjan nimi? 529 20.5.2017 Valitettavasti Mirjam Jokista käsittelevää kirjaa ei löytynyt, mutta Saarijärven Joulu-lehdessä on vuosien varrella ollut monia juttuja ja muisteluja Kolkanlahden koulusta. Esimerkiksi vuoden 2012 Saarijärven joulu-lehdestä löytyy seuraavat artikkelit: Matti Raivola: Muisteluksia Kolkanlahden koulusta, s. 14-16 ja Hyytiäinen Arto: Kolkanlahden koulu oli merkittävä liikunnan innostaja, s. 17-19, jossa mainitaan nimeltä myös opettaja Mirjam Jokinen. Saarijärven joulu-lehden digitoituja artikkeleita voi verkossa selata Kirjastot.fin Digi-sivustolla osoitteessa http://digi.kirjastot.fi/collections/show/42 Asiaa voi tiedustella vielä Saarijärven kirjastolta ja museolta osoitteista kirjasto@saarijarvi.fi ja museo@saarijarvi.fi
Lainasin SKS:n kirjastosta 90-luvulla mielenkiintoisen kirjan, jonka tekijää en muista, en paljon muutakaan. Kirja kertoi vuoden 1918 sisällissodan… 579 4.10.2016 Yksi ehdokas etsityksi kirjaksi voisi olla jämsänkoskelaisen opettajan Kaarlo Isomäen Henkipattona : kärsittyä elämää vapaussotamme päiviltä (Edistysseurojen kustannus, 1920). Isomäkeä syytettiin punakaartilaisuudesta, vaikka näyttöä asiasta ei ollut, ja hänet lähetettiin vankileirille. Isomäen onnistui kuitenkin paeta metsään, missä hän piileskeli 91 vuorokautta.