| Missä päin Suomea käytetään jantella-verbiä merkityksessä riidellä, tapella jne.? |
695 |
|
25.4.2016 |
|
Kotuksen sivuilta www.kotus.fi (Kotimaisten kielten keskus) löytyy Suomen murteiden sanakirja. Sieltä selviää seuraavaa:
"jantella v. väitellä, kiistellä, inttää.
Levikki: eniten tietoja KarP, vähemmän HämP SavP KesP-L Kai, Utajärvi Rovaniemi Kainulasjärvi."
KarP tarkoittaa Karjalaa. Sanan käytöstä eri puolella Suomea on myös selkeä kartta.
Oheisesta linkistä pääsee suoraan Suomen murteiden sanakirjaan http://kaino.kotus.fi/sms/. Kirjoittamalla hakusanakenttään jantella tulee tämä sana ja sen jälkeen mahdollisuus klikata karttaa, josta näkee sanan esiintymisalueet.
|
| Mitä tarkoitetaan sanalla kilseä. Kustaa Vilkuna kirjoittaa Vuotuinen ajantieto -kirjassa ... Neitsyt Marian ilmestyspäivänä (25.3.) ei ollut tarjolla mitään… |
1100 |
|
31.3.2016 |
|
Kilseä-sanalle löytyy Suomen murteiden sanakirjasta useitakin merkityksiä. Yksi merkitys on ’kuiva, kova, sitkeä, luja’. Oloista tai taloudellisesta tilanteesta puhuttaessa se voi tarkoittaa ’tiukkaa, ahdasta, kireää, vaikeaa, tukalaa’. Ihmisestä puhuttaessa kilseä voi tarkoittaa ’saitaa, peräänantamatonta, töykeää'.
Sanan etymologialle sen sijaan ei löydy selitystä. Kysyin asiasta Kotimaisten kielten keskuksesta, josta kerrottiin, että kilseä kuulunee samaan sanueeseen kuin verbit kilsistyä ja kilsottua, mutta enempää sanojen alkuperästä ei nykytietämyksen valossa osata sanoa.
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=main
Kotimaisten kielten keskus
|
| Assuin pikkupoikana Oulusa :) Luin joskus sillon Teuvo Pakkalan kirjoittaman kirjan Oulujoen jäiden lähdöstä. Mieleeni on piinttynyt, että kirjan nimi olisi… |
833 |
|
27.2.2015 |
|
Kyseessä on Lauri Pohjolan vuonna 1948 ilmestynyt, Oulun murteella kirjoitettu pakinakokoelma Jäijellähtö ja muita kuvvauksija vanahasta Oulusta.
|
| Etsin tutun ilmaisun "vellosten" oikeaa merkitystä verkosta löytämättä sitä. Ilmaisua käytetään puhuttaessa veljeksistä ja vähän kurittomista sellaisista. Onko… |
2202 |
|
2.2.2015 |
|
”Suomen murteiden sanakirja” ei valitettavasti ole edennyt V-kirjaimeen asti, mutta ”Suomen kielen etymologinen sanakirja” (osa VI; Suomalais-ugrilainen seura, 1978) kertoo, että sana ”vello” on esiintynyt kaakkoismurteissa ja osittain Etelä-Savossa ja merkitsee ’veli, vanhin veli, velikulta, veitikka’. Rinnakkainen muoto on ”vellonen”. ”Vello” esiintyy esimerkiksi Pertti Virtarannan ”Länsi-Kannaksen murrekirjassa” aidossa murrepätkässä merkityksessä ’veli’. Molemmat ovat samaa alkuperää kuin sana ”veli”.
”Suomen sanojen alkuperä” (osa 3; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2000) kertoo, että ”veli” saattaa olla indoeurooppalainen laina, mahdollisesti germaaninen, epätodennäköisesti balttilainen.... |
| Mitähän tarkoittaa "Joka päivä on murre uus" -kirjassa "Se muistuu aina mieleen se kotiseutu" -tarinassa (s. 38) lause "Lehmät olliit laakkasissaa ja… |
598 |
|
17.10.2014 |
|
Kyseinen Hilda Lipposen muistelma on ilmestynyt aikaisemmin Pertti Virtarannan teoksessa ”Länsi-Kannaksen murrekirja” (SKS, 1982). Siinä tuo murteellinen kohta selitetään sivulla 180 siten, että ”olliit laakkasissaa ja hyymistelliit” merkitsee ’värisivät, hytisivät’.
|
| Kainuun murteesta kiinnostuneena tutkin netin saloja ja löysinkin jonkinlaisen sanakirjan. Etsin murresanalle jompie, joka tarkoittaa kävellä mennä, tarkempaa… |
930 |
|
5.6.2014 |
|
Suomen murteiden sanakirjassa osassa 5 on sana jompia v. laahustaa, kömpiä tms. "Tuo hevonen näkkyy hyvin hittaasti jompivan tuolla tiellä." (Sotkamo). "Se (väsyksiin ajettu hirvi) väsy niin ettei eneä juoksu, askelta soanu jompi lumessa." (Suomussalmi). Jompie-sana on ilmeisesti sanan jompia Kainuun murteelle tyypillinen ie-loppuinen verbi.
|
| Pääkaupunkiseudulla ihmetellään Juhani Ahon kirjoissaan toistuvasti käyttämää sanontaa "uutten uhkain", joka ilmeisesti tarkoittaa "tahallaan, varta vasten,… |
1045 |
|
6.5.2014 |
|
Teoksessa Höystikkäät: makupaloja Savon latvoelta (2005) kerrotaan, että murteellinen sanonta "uute uhaten" tarkoittaa 'tieten tahtoen, esim. jtk. kieltoa uhmaten'. Unto Eskelisen Kieljkiärylöetä-kirjassa (1985) sanonta on puolestaan muodossa "uutten uhkaen" ja sen merkitys 'asiakseen, varta vasten, juuri sen takia'. Suomen kielen etymologinen sanakirja V (1975) puolestaan mainitsee, että sanasta ”uhka” etymologisesti lähtöisin oleva sanonta ”uuten uhaten” on savolaismurteinen adverbi, jonka merkitys on ’varta vasten, ehdoin tahdoin’.
|
| Mihin murrealueeseen/alueisiin "Ruotti" ja "ruottalainen" (Ruotsista ja ruotsalaisista puhuttaessa) kuuluvat? |
2081 |
|
29.4.2014 |
|
Lauri Kettusen teoksen Suomen murteet 3. Murrekartasto (3.supistettu painos 1969) ja sen selitysosan mukaan ts -äänteen muuttuminen tt:ksi sanan keskellä tapahtuu peräpohjalaisissa ja länsimurteissa. Kartaston kartan nro 8 mukaan länsimurteiden tt-äänne näyttäisi ulottuvan Kokkolan ja Vaasan seudulta Kuortaneen kautta Ruovedelle, Mänttään, Padasjoelle, Heinolaan ja siitä Valkealan kautta Vehkalahdelle ja Haminaan. Peräpohjalaismurteiden tt-alue näyttäsi saman kartan mukaan alkavan Raahen seudulta ja jatkuvan pohjoiseen Utajärven kautta Kuivaniemelle ja siitä itärajalle saakka kattaen lähes koko Pohjois-Suomen mukaanlukien Enontekiön, Kittilän ja Sodankylän. Ainoastaan Inari ja Utsjoki eivät kuuluisi alueeseen. Kettusen esimerkkisanana on... |
| Sanottiinko peräpohjalaismurteissa - esimerkiksi Rovaniemellä - ennen tv:n yhtenäistävää vaikutusta "alkaa tehdä", "alkaa tekemään" vai ehkä "ruveta tekemään"? |
946 |
|
7.2.2014 |
|
Peräpohjalaismurteet on laaja käsite mutta uskaltaudumme vastaamaan seuraavaa:
- d-kirjainta ei ole käytetty
- alkaa tekemään, ei: tehdä. Siis sanotaan: alkaa tekemään (h:n kanssa)
- myös muoto: tehä; alkaa tehä. Tehe sie!
Puolesta
Lapponica-tietopalvelu
www.lapponica.net
|
| Onko Arabian kielen murteista olemassa suomenkielistä kirjallisuutta? Tiedän, että Professori Heikki Palva on kirjoittanut aiheesta loistavan artikkelin… |
1611 |
|
15.1.2014 |
|
Arabian kielen murteista on kirjoitettu suomeksi ainakin kaksi opinnäytetyötä seuraavasti:
-Yrttiaho, Kaarlo: Bēt Sahūrin murre: kuvaus eräästä Palestiinan kaupunkilaistuvasta kylämurteesta, Helsingin yliopisto, 1980. Pro gradu–työ, Itämaiden kirjallisuus
-Kauhanen, Irina: Normiteoreettinen näkökulma arabian kielen sosiolingvistiikkaan: standardikielen ja murteiden välinen suhde arabian kielessä, Pro gradu–työ, Helsingin yliopisto, Arabian kieli ja islamin tutkimus, 2000.
Professori Heikki Palvalla on mittava tuotanto. Hän on julkaissut useita kirjoja ja lukuisia artikkeleita arabian kielestä, varsinkin sen murteista, kansainvälisillä foorumeilla enimmäkseen englanniksi. Hänen artikkeliaan Dialects: Classification ei löytynyt suomeksi.... |
| Onko olemassa jokin kattava suomen murteiden sanakirja? En nyt tarkoita pieniä aluemurteiden sanakirjoja, vaan koko Suomen kattavaa. Verkossa oleva Suomen… |
944 |
|
6.6.2013 |
|
Laajaa suomen murteiden sanakirjaa ei valitettavasti ole. Mainitsemastasi Kotimaisten kielten keskuksen julkaisemasta Suomen murteiden sanakirjasta on ilmestynyt painettuna kahdeksan noin tuhannen sivun laajuista painettua osaa, jotka kattavat aakkosvälin a – kurvottaa. Sanakirjan jatkoa julkaistaan nyt sähköisesti verkossa ja myös sanakirjan alkuosa liitetään vähitellen osaksi verkkosanakirjaa.
Lähteet:
https://fennica.linneanet.fi/vwebv/searchBasic
http://kaino.kotus.fi/sms/
http://www.kotus.fi/?s=195
|
| Mistä tulee sana rollikello? |
3876 |
|
28.5.2013 |
|
Teoksessa Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja (SKS, 2000) kerrotaan, että sana rolli tarkoittaa ’juorua, juorukelloa, juoruämmää’. Rolli-sana on murteellinen ilmaisu, joka on käytössä Savossa ja Pohjois-Karjalassa ympäristöineen. Sanasta on olemassa myös synonyymi rolla ja verbimuodot rollia, rollata = ’juoruta, kieliä, panetella’. Rolli-sanan alkuperästä teoksessa kerrotaan, että kyseessä on todennäköisesti deskriptiivinen eli kuvaileva sana kuten verbi rollottaa, jonka merkitys on ’rallattaa, hoilottaa, laverrella, juoruta’ ja jonka alkuperään on voinut osittain olla vaikutusta suomenruotsin murteellisella ilmaisulla rolla = ’juoru, juoruta’. Myös nykynorjassa on murteellinen ilmaisu rolla = ’jutella, juttu’.
|
| Haluaisin tietää mistä päin Suomea on lähtöisin seuraava (vanha) laulu? Onko se jotain tiettyä murretta? "Oipa sie Maarie moamaseni / olisko miulla tsirkun… |
1301 |
|
15.5.2013 |
|
Laulu on vanha vienankarjalainen itkusävelmä. Se on Uhtuan alueelta, joka on taajama Karjalan tasavallassa Venäjällä. Tietoa sävelmästä ja runosta löytyy Kulttuurisampo-portaalista:
http://www.kulttuurisampo.fi/kulsa/runo.shtml?itemUri=http%3A%2F%2Fkult…
Karjalan kieli, tai nykyään puhutaan myös karjalan kielistä, on suomen kielen sukukieli. Uhtuan murre kuuluu varsinaiskarjalan murrealueeseen. Lisää tietoa karjalan kielistä mm. Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta:
http://www.kotus.fi/?s=174
|
| Minua kiinnostaa murresana sile. Asuessani Tampereella vasikanhyytelöä kutsuttiin nimellä "alatoopi"(johtunee ruosinkielestä) tai "tytinä", joka lienee… |
1255 |
|
23.4.2013 |
|
Maija Grönholmin Ruotsalaiset lainasanat Turun murteessa -kirjan (1988) mukaan on "sile" lainaus ruotsin kielen hyytelöa tarkoittavasta sanasta "gele".
|
| Eräs kollegani esitti 1990-luvun lopussa savolaisen rentotuksen nauhalta eräässä tilaisuudessa. Se oli eri versio kuin tämä, joka löytyy netistä: http:/… |
4269 |
|
26.2.2013 |
|
Savon kielen seuran jukaisemassa Aakusti-lehdessä on julkaistu otsikolla ”Työpaikkavoimistelua savolaisittain” ohjelma, johon kuuluu osat ”Yläpiän kuntoottaminen” ja” Kokonnaan rentoottaminen”. Rentoutusohjelma sisältää tekstin ja kuvat. Ohjelma löytyy kirjallisena Kuopion kaupunginkirjaston maakuntakokoelmasta, joten sitä kannattaa kysyä kirjastosta. Ohjelmasta löytyy myös muunnelmia verkosta, esim. Savolaisjuttuja-sivustolta:
http://users.jyu.fi/~kirkopo/savo/?sivu=tyopaikkavoimistelu
Tallenteena ohjelmaa emme valitettavasti löytäneet. Olisikohan mahdollista, että se on ollut silloin 1990-luvulla kollegallasi hänen tai jonkin Savon murteen taitajan toimesta kasetille luettuna?
|
| Kuka kirjailija ja mikä teos? Suomalainen mies,joka on kirjoittanut runoja pohjalaispojasta. |
1038 |
|
21.11.2012 |
|
Kirjalija on Arto Juurakko. Hänen uusimmat runoteoksensa ovat "Rakkahan kans : lemmenhippuja pohojalaasittain" (2012), "Eläämellistä rakkautta" (2011) ja "Lemmenleimahruksia" (2010).
|
| Mitä tarkoittaa sana grinnu tai krinnu? olisin mukamas kuullut sanottavan "laitoithan krinnun kiinni" eli veräjän,portin. |
1283 |
|
24.8.2012 |
|
Krinnu eli krinti on murresana, jota käytetään ainakin Keski-Pohjanmaalla, Länsipohjassa ja eteläisessä Varsinais-Suomessa. Se tarkoittaa, niin kuin olit kuullutkin, porttia ja veräjää, sekä myöskin portin salpaa ja veräjäntolppien yläpäitä yhdistävää suoraa tai kaarevaa puuta. (Lähde: Suomen murteiden sanakirja: kahdeksas osa, 2008)
|
| Jossakin Nortamon jaarituksessa joku huutaa rommipullon putoamisesta ja käskee ottamaan kiinni. Miten lause tarkkaan ottaen kuuluu? Jossakin olen nähnyt… |
1012 |
|
11.6.2012 |
|
Hannu Heinon kirjassa Raumlaissi sanambätki rommipullon putoamisesta varoitetaan näin: "Rommbott men, ot kii!". Nortamon teoksia selaamalla emme löytäneet kysymääsi lausetta. Rauman kielen asiantuntijalta Hannu Heinolta voi asiaa tiedustella. Yhteystiedot löytyvät hänen Uusi Rauma -kaupunkilehden murrepalstaltaan.
|
| Tampereella on purku-uhan alaisella alueella rautateiden historiaan liittyvä Morkku-niminen rakennus. Onko tietoa nimen alkuperästä; tarkoittaako sana jotakin… |
1415 |
|
17.1.2012 |
|
Hei!
Hannu Hyttinen on ansiokkaasti kerännyt Tampereen murresanoja. Hänen teoksessaan Iso pipa vuodelta 2009 morkun sanotaan tarkoittavan huonokuntoista rakennusta. Kirjan saatavuuden voi tarkistaa Piki-verkkokirjastosta osoitteesta http://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena .
|
| Mikä on kinuri? Antti Hyryn Uunissa "Muuraukseen pitää jättää yhdeksän tuuman levyinen aukko, ja sitten kolme varvia korkea ja kahdeksan tuumaa syvä. Semmoinen… |
1578 |
|
16.11.2011 |
|
Suomen murteiden sanakirjan mukaan "kinuri" on pieni lasiton öljylamppu tai kitupiikki. Sanan käyttöä on merkitty ylös mm. Kuivaniemellä, missä Antti Hyry on syntynyt. Kitupiikki on myös yksinkertainen, lasiton öljylamppu, tuikkulamppu tai tuiju.
Lähde:
Suomen murteiden sanakirja (SKS, 2003)
http://fi.wikipedia.org/wiki/Antti_Hyry
|
Kysy kirjastonhoitajalta
