murteet

164 osumaa haulle. Näytetään tulokset 41–60.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Mistä tulee sanonta ”olla rääpyä”? 741 19.7.2021 Oulun murteessa sana rääpy tarkoittaa tilaisuutta, mahdollisuutta, varaa. Oulun murteessa on paljon vaikutteita ruotsin kielestä. En löytänyt suoraa etymologista vastinetta rääpy-sanalle, mutta se voisi olla samaa perua kuin rääsy (ruots. träsu, trasa), rääpäle tai rääpys (muikku).
Harrastan kieliä, mutta suomen murteet eivät ole ihan hallussa. On tiedossa että nykyiselle Pirkanmaalle tuli joskus rautakaudella aika paljonkin germaanista… 294 13.7.2021 Germaanisia lainasanoja varhais- ja myöhäiskantasuomessa on tutkinut edesmennyt professori Jorma Koivulehto. Hänen artikkeleitaan löytyy julkaisusta Verba vagantur (Suomalais-Ugrilainen Seura, 2016). Siitä löytyy artikkelien lisäksi myös lista Koivulehdon tutkimista ja selittämistä lainaetymologioista Lainaetymologioita neljältä vuosikymmeneltä sekä laaja sanarekisteri. Suomen murteiden tutkimus on Kotimaisten kielten keskuksen yksi tutkimusalueista, https://www.kotus.fi/kielitieto/murteet. Verkosta löytyy teos Suomen murteiden sanakirja, https://kaino.kotus.fi/sms/ Hämäläismurteista löytyy teoksia, https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=h%C3%A4m%C3%A4l%C3%A4iset+m… Kalevi Viik on tutkinut myös lainasanoja, ehkä hänen teoksessa...
Mitä tarkoittaa sana lienne? Onko sillä jotain tekemistä pilven kanssa? 379 23.4.2021 Lienne voi tarkoittaa ohutta, tasaista pilviverhoa, (ohutta) pitkänomaista pilvimuodostumaa. Suomen murteiden sanakirja mukaan lienne-sanaa käytetään myös silmän mykiön samentumasta. Esimerkkejä sanan käytöstä ja sanan levinneisyttä murteissa voit tarkastella alla olevasta linkistä. Nykysuomen sanakirja 2. (WSOY, 1980) https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=lienne:1&sms_id=SMS_1de403d4… https://kaino.kotus.fi/sms/?p=main  
Mitä murretta savonlinnassa puhutaan? Ei se ainakaan kuulosta yhtään savon murteelta, vaikka etelä-savossa sijaitseekin 1105 19.3.2021 Savonlinnan seudun murre kuuluu savolaismurteisiin ja tarkemmin ryhmään Savonlinnan seudun välimurteet. Itä-Suomen yliopiston sivuilla kerrotaan,että alueen murteista Enonkosken murre muistuttaa Pohjois-Savon murteita, kun taas Punkaharjun eteläosissa on jo kaakkoismurteiden sävyä: http://sokl.uef.fi/aineistot/aidinkieli/murteet/savonlin.html Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta löytyy Suomen murrekartta: https://www.kotus.fi/kielitieto/murteet/suomen_murteet  
Mitä tarkoittaa sanonta "toin perrään"? 1155 17.3.2021 Toin perrään, toen perrään tai toeperrää ovat murreilmaisuja, joiden merkitys on "toden totta", "todellakin". Toeperrää-muodossa sen selitys  löytyy Kaisu Lahikaisen kirjasta  Silviisii: eteläkarjalaisen murteen sanakirja. Sanonta vähän eri muodoissaan on tuttu ainakin myös savon ja kaakkoismurteissa.
Käytetäänkö jossain murteessa sanasta "kuva" partitiivimuotoa "kuveja" tai "kynä" - "kynejä"? 221 15.3.2021 Tietoa Suomen murteista löytyy Kotimaisten kielten keskuksesta, https://www.kotus.fi/kielitieto/murteet/suomen_murteet Suomen murteiden sanakirja löytyy myös verkosta, https://kaino.kotus.fi/sms/ Siitä sanan kuva kohdasta todellakin löytyy muoto kuveja, esimerkkilauseessa tääl on (valo)kuvèja.  Lause on tallennettu Hinnerjoella, Satakunnassa, https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kuva&sms_id=SMS_64844af21ed1… ja myös kynä sanasta löytyy muoto kynejä, Kynejään kahteli Kainuun Ristijärvellä, https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kyn%C3%A4&sms_id=SMS_3db3ed4…. Sanakirjassa on myös pitäjäkartta, https://kaino.kotus.fi/sms/?p=areamap, sieltä voi tutkia, missä pitäjät sijaitsevat. Kotuksen sivuilta löytyy palsta...
Onko "nullit" murresana? Mitä tarkoittaa? 757 18.1.2021 Kyllä on, jos sen yksikkö on nuli eli monikko voisi olla nulit. (puhekielessä sanat ovat helposti hieman epätarkasti lausuttuja) Veijo Meren kirjassa Sanojen synty kerrotaan sanasta nulikka näin: "Sanasta nuli, joka tarkoitti paljasta, liukasta, paljaaksi kerittyä, kaljua, sarvetonta poroa tai nautaa. Nullit voisi siis tarkoittaa sarvetonta poroa tai nautaa tai samaa kuin nulikat (nulkit) eli hieman halventavasti nuoria huonokäytöksisiä poikia.  https://www.suomisanakirja.fi/nulikka
Kysymys olisi ilmaisusta "kevemmällä" tarkoittaen keväämmällä olevaa tai tapahtuvaa. Onko ilmaisu kovinkin yleinen? 262 18.1.2021 "Kevemmällä" ei vaikuta olevan kovinkaan laajasti käytössä, mihin viittaa jo se, että Google-haku sanalla tuottaa ainoastaan 111 tulosta, ja näistäkin osassa sanaa käytetään "kevyen" sijamuotona. Ilmaisua ei löydy myöskään tutkimistani murresanakirjoista. Kenties lähimmäs osuu Etelä-Savossa, Uukuniemellä ja Kiteellä jossakin määrin esiintyvä "keveellä". Tässä komparatiivi taipuisi kuitenkin ennemmin "keveemmällä". Lähde: Suomen murteiden sanakirja. 6. osa, kala-keynätä. 1999. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.       
Miksi monien paikkojen nimessä on sana "niittu", sanan niitty sijasta? 1964 21.12.2020 Niittu on niityn murreasu ja sitä esiintyy paljon myös alueiden nimistössä. Yleisimmin niittu-sana esiintyy länsimurteiden alueella, mutta jonkin verran myös itämurteissa.
Sain käsiini Marjatta Kaasilan runoteoksen Sievä on pienen uni. Yksi kirjan murrerunoista menee näin: Siinä sie olet lapsenlapsi palakheni palie ootettu… 175 21.12.2020 Murreilmaisu "palakheni palie" tarkoittaa tässä yhteydessä lastenlasta, tyttären tytärtä.
Onko mitään lingvististä termiä sille, kun joskus murteellisessa (Pohjois-Englanti) tai lauletussa englanninkielessä esim. sana "trees" tulee lausutuksi… 341 2.11.2020 Emme löytäneet termiä tälle englannin kielen murreilmiölle. Helsingin yliopiston Nykykielten laitos on julkaissut teoksen nimeltä Englannin aika: elävän kielen kartoitusta (Nevalainen, Terttu; Rissanen, Matti; Taavitsainen, Irma, 2015), joka käsittelee mm. englannin kielen murteita (s. 130-149). Julkaisussa käsitellään monia englannin murteille tyypillisiä ns. dignostisia piirteitä.  Artikkeli on luettavissa verkossa: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/153953    
Tyrväällä käytetään sanaa klinissä. Onko tuttu ja mitä tarkoittaa. En löytänyt googlesta 299 19.10.2020 Suomen murteiden sanakirjan mukaan juuri niillä tienoin on sanalla klinissä ollut merkitykset "vinossa, limissä ja lintassa" (Suodenniemi, Kiikoinen, Hattula) ja myös "humalassa" (Suodenniemi, Mouhijärvi, Vesilahti). Alla linkki sanakirjaan: http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kliniss%C3%A4&sms_id=SMS_49b1…   
Volter Kilpi käyttää kirjassaan Alastalon salissa sanaa "siltakarkku". Mitähän tuo sana tarkoittaa? Arkkusillan tiedän, mutta sana ei siis ole "arkku" vaan … 517 19.10.2020 Sanalla karkku on monta merkitystä. Yksi merkityksistä on Suomen murteiden sanakirjan mukaan "sillan t. laiturin tms. pilarina toimiva hirsikehikko, sillan arkku.". Muitakin merkityksia on, mutta tämä lienee merkitys Volter Kilven käyttämänä. Sana on tai on ollut käytössä Sauvossa ja Varsinais-Suomen ylämaalla. http://kaino.kotus.fi/sms/?p=searchresults
Mitä on Houtere? Se on Haminan saaristossa olevaa levää, mutta mitä levää? Itse veikkaisin rakkolevää, mutta en ole varma ja Kotuksessakin oli vain… 491 17.8.2020 Suomen murteiden sanakirjan (kolmas osa: he-hujuuttaa, 1992) mukaan houtere on ruskolevää eli rakkolevää. Sana on murteellinen: houtere-muotoa käytetään Vehkalahdella, houteria taas Kymissä ja Haapasaaressa, hou(v)er-sanaa Vehkalahdella, Virolahdella, Seiskarissa, Säkkijärvellä ja Kalliveressä
Mikä on kaplakka-sanan alkuperä? Uutistoimittajien viimeisin muotisana ilmeisesti. Onko se alkujaan suomalainen vai ulkolainen sana? 1207 7.7.2020 Sana kaplakka tunnetaan Suomen murteissa. Pohjois-Suomessa sana merkitsee riitaa, epäsopua ja kiistelyä. Toisaalla se merkitsee reipasta terhakkaa. Joillakin paikkakunnilla sanaa on käytetty puhuttaessa jäisestä ja liukkaasta kelistä. http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kaplakka&sms_id=SMS_429a31924d26d96e0e2762f8a71c0a4d Sanan alkuperä ei kuitenkaan ilmene sanakirjoista. Lähetin  Kotimaisten kielten keskukseen tiedustelun, tunnetaanko sanan kaplakka alkuperää, mutta sieltäkään sanalle ei löytynyt tarkempaa etymologiaa.
Mitä tarkoittaa kurillaan, muistan kuulleeni sanan muinoin Pohjois-Karjalassa? 565 24.6.2020 Adverbi kurillaan tarkoittaa 'pilan päin, leikillään, piloillaan, pahuuttaan, piruuttaan'. Omistusliite sanassa voi vaihtua (kurillani, kurillasi, jne.). https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kurillaan Kurillaan-sanaa on käytetty ja käytetään eri puolilla Suomea. Suomen murteiden sanakirjan verkkoversiosta voit avata sanan kohdalta kartan, josta näet sanan esiintyvyyden. http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kurillaan&sms_id=SMS_778ad050c325c46e06a32789bd5a93a6 http://kaino.kotus.fi/sms/?p=main  
Mikä on halsti? (Minulle se on viilto tai haava.) 706 18.6.2020 Kielitoimiston sanakirja ja Nykysuomen sanakirja eivät tunne sanaa halsti.  Suomen murteissa halsti-sanalla on useampikin merkitys. Joillakin alueilla halsti eli falski voi tarkoittaa hiipuneiden hiilien päälle muodostunutta valkeaa höytyä. Toisaalla taas halsti eli halssi merkitsee (ulko)rakennuksiin, rakennelmiin ja esineisiin liittyviä onkalomaisia, loukkomaisia, kuurnamaisia tai putkimaisia tiloja, rakennelmia tai onkalomaisia, kuoppamaisia luonnonmuodostumia ja maastonkohtia. Joillakin paikkakunnilla (esim. Metsäpirtti, Rautu) sanaa halssi on käytetty tuntemassasi merkityksessä repeämä, halkeama, halkio, haava. Sitä on joillakin alueilla käytetty myös puhuttaessa jostakin huonolaatuisesta, hajoavasta, piloille menneestä tai hatarasta...
Mistä juontuu sanonta "olla henkitoreissaan" 1314 5.6.2020 Kielitoimiston sanakirjan mukaan "henkitoreissaan" tarkoittaa "kuolemaisillaan, kuoleman kielissä, henkihieverissä".  https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/henkitoreissa  Mutta mistä sanonta "olla henkitoreissaan" juontuu? Suomen murteiden sanakirjasta löytyy Alatornion murteesta sana henkitori, joka tarkoittaa hengitysteitä, keuhkoputkia ("henkitorvea"?). http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=henkitori&sms_id=SMS_8ee0b3e9443e837721054acc6f0573ec  Teoksessa Hakulinen: Suomen kielen rakenne ja kehitys, 1968, (s. 156) *tore : henkitoreissaan viittaisi verbiin torata, alk. 'taistella' ("olotilan nimi" luvussa Yksinkertaisia verbikantaisia nomininjohtimia). Kotimaisten kielten keskus olettaa, että yhdyssanan henkitoreissaan...
Sana ikävoitto esiintyy mm vanhassa Homeros-käännöksessä. Mitä se tarkoittaa ja mikä on tämän hienon sanan historia? 184 20.5.2020 Sana "ikävoitto" tosiaan esiintyy Otto Mannisen Ilias-suomennoksessa (2.662-664): Kasvoi Tlepolemos katon kauniin all', ikä karttui, niin jopa taatoltaan oman löi enon hengeti kerran, surman hält' ikävoitto Likymnios sai, vesa Areen. Lainaus on niin sanotusta homeerisesta laivaluettelosta, jossa Ilias-eepoksen runoilija kuvaa ne kreikkalaisten joukko-osastot, jotka purjehtivat Troijaan. Tlepolemos oli rodoslaisten joukkojen komentaja, Likymnios taas oli Tlepolemoksen isosetä. Mannisen käännöksessä "ikävoitto" kääntää kreikan γηράσκοντα-sanan (gēráskonta), joka on γηράσκω-verbin (gēráskō) partisiippi. Sanan perusmerkitys on "vanheta" ja siihen myös "ikävoitto"-sana viittaa. Likymnios oli siis iäkäs mies silloin, kun Tlepolemos hänet...
Mitä tarkoitetaan sanalla "larvamaa"? 848 22.4.2020 Joissakin suomen murteissa, ainakin Etelä-Pohjanmaan ja joillakin alueilla lounaismurteissa, sanasta latva käytetään muotoa larva. Muotoa käytetään esim. kansanlaulussa, jossa lauletaan "Tuuli se taivutti koivun larvan". Sana voi myös merkitä  takamaata rintamaan vastakohtana. Aiheesta on kirjoitettu kielenhuollon tiedotuslehdessä Kielikellossa  (2/2016) https://www.kielikello.fi/-/tuuli-se-taivutti-koivun-larvan-latva-suomen-murteissa Larvamaa olisi siis esim. kotitalosta lähimaita kauempana oleva maa-alue.