| Mitä tietoja näistä kruunuleimoista selviää? |
43 |
|
|
|
Kyseessä ovat ilmeisesti vakausleimat. Vakausleimojen tarkoitus oli ilmoittaa, että mitta-astian vetoisuus oli virallisesti tarkistettu. Suomalainen Wirallinen Lehti 19.8.1886 kertoo, että: "Kruunumerkki, wakauspiirin numero ja leimaamisen wuosiluku sekä astian tilawuutta osoittawat numerot ja kirjaimet panee wakaaja näkywiin puu-astioihin polttamalla ne astian ulkolaitaan ja metalli-astioihin lyömällä ne ulkolaitaan juotettuun lyijystä tahi muusta metallista tehtyyn lewyyn." Vakauspiirien numerot löytyvät samasta julkaisusta 24.11.1886; uudempi lista löytyy Suomen valtiokalenterista 1975.Ensimmäisen kuvan kannussa on kruunuleiman alla numerot 60 ja 21 sekä merkintä 2L. Toisessa kannussa on numerot 75 ja 20 sekä 2 litr. Toinen numeroista... |
| Mistä tulee nitomanastan 24/6 ensimmäinen luku eli 24 ja mitä se tarkoittaa? Toinen luku on pituus millimetreinä mutta mitä tarkoittaa luku 24? |
3277 |
|
|
|
Niittien eli nitomanastojen pakkausmerkinnöissä (esim. 24/6) jälkimmäinen luku ilmaisee niitin "jalkojen" pituuden eli niitin syvyyden. Ensimmäinen luku kertoo nitomanastassa käytetyn metallilangan paksuuden. Mitä suurempi lukuarvo sitä ohuempaa metallilankaa nitomanasta on. Kyseinen luku perustuu perinteiseen metallilangan valmistukseen vetämällä, ja vetokertoihin, joita kokemuksen mukaan vaadittiin, jotta saadaan tietynohuista metallilankaa. Vaikka myöhemmin on otettu käyttöön tarkempia mittamenetelmiä, vanhatkin lankamittarilukuarvot ovat edelleen käytössä mm. juuri niittien pakkausmerkinnöissä, ja niille on määritelty tarkat arvot. Lankamittareita ovat mm. amerikkalainen (American Wire Gauge, AWG) sekä brittiläinen... |
| Mikä on Helsingin uimastadionin olympia-altaan tilavuus? |
1483 |
|
|
|
Tähän hätään ei löytynyt uimastadionin mittoja tai piirustuksia, mutta hahmotellaan hieman tilavuutta.
Täysimittaisen olympiauima-altaan mitat ovat nykyisellään 50 m x 25 m x 2-3 m. Yhden radan leveys on 2,5 metriä, joten nykyisellään olympia-altaassa on kymmenen rataa, joista uloimmat radat ovat kilpailuissa tyhjiä. Uimastadionilla ratoja on kuvien ja muistin pohjalta 8, jolloin leveys on 20 metriä, jos oletamme, että radan leveys on myös Helsingin olympialaisissa ollut 2,5 metriä. Syvyydelle nykyiset allassertifikaatit antavat joustovaraa kahden ja kolmen metrin väliltä. Valitaan niistä vaikka tuo 2 metriä - muistikuvat eivät ylety tällä erää altaan pohjaan.
Tällöin tilavuudeksi saadaan 50 m (pituus) x 20 m (leveys) x 2 m (syvyys) eli... |
| Kuinka paljon on 50 kilogrammaa litroina? |
6872 |
|
|
|
Yksi litra vettä painaa kilon, joten 50 kilogrammaa vettä on 50 litraa.
Koska kilogramma on painomitta ja litra tilavuusmitta, niiden keskinäinen suhde riippuu mitattavan aineen tiheydestä. Litra tiheampää aihetta - vaikkapa lyijyä - painaa huomattavasti enemmän kuin litra esimerkiksi höyheniä.
Ks. esim. https://koppa.jyu.fi/avoimet/kemia/ako/folder.2006-09-07.6395239497. |
| Kun kevytmoottoripyörää nimitetään "piikiksi" ja puhutaan millin ja piikin pellistä, niin mitä tuo "piikki" tarkoittaa? |
3059 |
|
|
|
Kielitoimiston sanakirjan mukaan piikki viittaa tällaisissa tapauksissa lukuun 25. "Satapiikki" tai lyhyemmin "piikki" tarkoittaa kevytmoottoripyörää, jonka moottorin iskutilavuus on n. 125 kuutiosenttimetriä. Vastaavasti millin ja piikin pelti tarkoittaa peltiä, jonka paksuus on 1,25 mm.
Hakusana piikki kielitoimiston sanakirjassa.
Satapiikki Wiktionaryssa. |
| Kuuntelen yhtä Knalli ja sateenvarjon jaksoa, jossa mainittiin sanat "50 crossia". Kirjoitin tuon jälkimmäisen sanan niinkuin luulen että se kirjoitetaan. |
392 |
|
|
|
Kielitoimiston sanakirjan mukaan krossi on kappalemitta, joka tarkoittaa 12 tusinaa, eli 144 kappaletta. Otavan isossa tietosanakirjassa mainitaan, että sana tulee ranskan kielestä (grosse). |
| Kuinka paljon tarkalleen on yksi "scoop" Jossain luki kauhallinen, mutta kauhojakin on eri kokoisia. |
3390 |
|
|
|
Tämä on varmaankin kiinni siitä, missä yhteydessä scoop esiintyy. Amazonissa on monenkokoisia esineitä myynnissä scoop-nimellä, lapiomaisista kauhoista, joita voi käyttää kuivien aineiden kauhomiseen (esim. kahvipavut, jauhot) pienempiin mittoihin, esimerkiksi kahvin mittalusikoista näytetään käyttävän scoop-sanaa. Kahvimitta on 15 ml eli ruokalusikallinen. En löydä ruokaohjeista tai leivontaresepteistä tuota mittaa, siellä puhutaan lusikallisista (spoon) tai kupillisista (cup). Tosin englanninkielisessä keittokirjassakin näyttää tablespoon olevan 20 ml, joten eri maissakin saattaa olla näissä eroja. Cup on 2,5 dl. |
| Kotipaikkani nimi, maatila, on Punna ja asun itse Punnantiellä. Mistä tuo nimi tulee? Tutkin aikoinani Helsingin Yliopiston kirjastossa Lönnrotin sanakirjaa ja… |
1445 |
|
|
|
Tietosanakirjassa vuodelta 1915 (toim. Jalmar Castrén et al.)kerrotaan, että sana punnanmaa on 'vanhempina aikoina käytetty maa-alueen mitta'. Sanan perusmuoto punta oli 'keskiajalla ja uuden ajan alkupuolella Ruotsi-Suomessa yleisesti käytetty viljamitta'. Lisäksi 'maatilan suuruutta ilmoitettiin tähän aikaan kylvömäärän mukaan myöskin puntaluvuissa'. Yksi punta vastasi Suomessa tavallisesti kuutta pannia. Panni puolestaan oli viljamitta, joka vastasi kooltaan noin puolta tynnyriä. Pannin suuruus vaihteli eri maakunnissa ja myös pannilukua käytettiin ilmoittamaan maatilan suuruutta.
Myös Kotimaisten kielten keskus antaa nimistöneuvontaa. Lisätietoja löydät sivulta http://www.kotus.fi/index.phtml?s=181
|
Kysy kirjastonhoitajalta