| Ystäväni asuu Yhdysvalloissa itärannikolla, 1,6 km korkeudella. Hänen tarkoituksenaan oli siellä ilahduttaa äitienpäivänä vaimoaan sokerikakulla, jonka hän… |
113 |
|
22.5.2023 |
|
Maanpinnan korkeudella on monia vaikutuksia ruoanlaittoon, sillä ilmanpaine laskee mentäessä ylöspäin. Tämä vaikuttaa esimerkiksi veden kiehumispisteeseen. Jos veden kiehumispiste merenpinnan tasolla on 100 °C, on sen kiehumispiste noin 1600 metrin korkeudessa jo alle 95 °C. Kiitos ilmanpaineen esimerkiksi leivät ja leivonnaiset myös kohoavat nopeammin korkealla kuin merenpinnan tasolla. Nämä molemmat tekijät todennäköisesti vaikuttivat siihen, että ystäväsi sokerikakku epäonnistui.
Korkealla leivottaessa uunin lämpötilaa kannattaa nostaa noin 15 °C tavallista korkeammaksi sekä vähentää nostatusaineita noin 20 prosenttia.
Lähde: N. Myhrvold & F. Migoya: Modernist Bread (2017, osa 2, s. 64) |
| Mitkä ovat Suomen korkeimmat saaret järjestyksessä? Tiedän että Paalasmaa on korkein mutta miten tämän jälkeen? Esim. 10 suurinta ainakin ( tai 50) |
241 |
|
27.8.2021 |
|
Kysyin asiaa Maanmittauslaitokselta eikä tätä tietoa ikävä kyllä ole. Alla saamani vastaus:
"Maanmittauslaitoksessa ei ole tehty paikkatietoanalyysia Suomen korkeimmista saarista. Toistaiseksi Maanmittauslaitoksen tuotantojärjestelmät eivät tue tämän kaltaista toimenpidettä.
Kysymys on kieltämättä kiinnostava, koska Maanmittauslaitos tuottaa koko maasta avointa aineistoa mm. korkeusmallia ja maastotietokantaa. Näiden aineistoja avulla listaus olisi mahdollista selvittää. Toimenpide kuitenkin edellyttää tietojen jatkokäsittelyä ja määrittelyä paikkatieto-ohjelmistoilla (esim. Qgis).
Maanmittauslaitoksella on tarjolla hyvin yksinkertainen, mutta toimiva työkalu paikkatietoikkunassa – Maastoprofiilityökalu (https://www.... |
| Kuinka korkealla on Vuosaaren huipun korkein kohta? Onko se 60 m vai 65 m? Ilmoitustaulu (vuonna 2017) ilmoitti että se on 60 m, mutta Wikipediassa korkeuden… |
252 |
|
7.6.2021 |
|
Wikipedian artikkelissa ei ollut mainittu lähdettä, joten sen todenperäisyyttä on hankala arvioida. Itse pitäisin Helsingin kaupunkiympäristön julkaisua "Vuosaarenhuippu" luotettavana lähteenä. Siinä korkeudeksi mainitaan n. 60 metriä:https://www.hel.fi/static/liitteet/kaupunkiymparisto/julkaisut/julkaisu… |
| Olen ostamassa asuntoa Helsingin kantakaupungista ja ilmastonmuutos huolettaa. Jos merenpinta nousee, jotkut kaupunginosat tai talot voivat tulvia tai jäädä… |
229 |
|
19.3.2021 |
|
Maanmittauslaitos on juuri julkaissut tällaisen korkeusmallinnuksen, https://www.maanmittauslaitos.fi/ajankohtaista/suomen-kattavaa-korkeusm…. Sen materiaali on avoimesti ladattavissa, https://www.maanmittauslaitos.fi/asioi-verkossa/avoimien-aineistojen-ti… |
| Korkeuksia ilmoitetaan verrattuna merenkorkeuteen, mutta miten vertailu on tehty, kun merenpintahan muuttuu koko ajan. |
1230 |
|
18.3.2021 |
|
Merenpinnan lähtötaso eli nollataso perustuu yhteiseen sopimukseen ja pitkäkestoisiin mittauksiin useissa eri paikoissa, joilla on saatu tulokseksi keskimääräinen merenpinnan korkeus.
Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi-palstalla samantapaiseen kysymykseen on vastattu, että Suomessa on ollut valtakunnallisesti käytössä N60-korkeusjärjestelmä, jonka avulla kohteiden korkeus merenpinnasta mitataan. N60-korkeusjärjestelmän lähtötaso (nollataso) on vuoden 1960 keskimääräisen merenpinnan korkeus Helsingissä.
Uusi N2000-korkeusjärjestelmä tulee käyttöön tästä vuodesta (2021) alkaen kuuden vuoden siirtymäajalla. Korkeusjärjestelmästä saat lisätietoja Väyläviraston sivulta. N2000-korkeusjärjestelmä - Väylävirasto (vayla.fi)
Kiinnostavaa... |
| Onko olemassa karttakirjaa joka kertoisi Suomen pinnanmuodoista? Usein karttakirjoissa näkyy vain yksittäisiä topografisia kohtia, mutta etsin lähdettä mikä… |
158 |
|
9.10.2020 |
|
Teos
Alalammi, P., Fogelberg, P., Seppälä, M. (1986). Suomen kartasto: Vihko 121-122 (1986). Maanpinnan muodot, korkeus- ja syvyyssuhteet, geomorfologia (5. laitos.). Helsinki: Maanmittaushallitus.
ei ole varsinainen karttakirja, mutta antaa perustiedot aiheesta |
| Minkälainen korkeusero on Helsingin ja Utsjoen välillä merenpinnasta? |
1098 |
|
8.6.2020 |
|
Utsjoen keskustan korkeus merenpinnasta on noin 85 metriä, kun taas Utsjoen korkein kohta, Guivi-tunturi, on korkeudeltaan 641 metriä.
Helsingin korkeimmat kohdat ovat Itä-Helsingissä Kivikossa ja Jakomäenkalliolla, joissa korkeus merenpinnasta on 59,5-62 metriä. Aalto-yliopistossa vuonna 2010 tehdyn Sirpa Törrösen diplomityön mukaan Helsingin maanpinta on suurimmalta osin 10-40 metriä maanpinnan yläpuolella. Näin ollen korkeusero Utsjoen ja Helsingin keskusta-alueen välillä on noin 45-75 metriä.
Linkkejä:
Guivi: https://fi.wikipedia.org/wiki/Guivi
Utsjoen maisemarakenne: https://www.utsjoki.fi/wp-content/uploads/2019/07/liite-7maisemarakenne.pdf
Törrönen, Sirpa 2010: Helsingin maisema-analyysi. Diplomityö: Aalto-yliopiston... |
| Kuinka korkea Pärnävaara on lähiympäristöstään mitattuna? |
480 |
|
23.5.2019 |
|
Kysymykseen ei voi antaa täysin täsmällistä vastausta, koska lähiympäristö ei ole tasainen ja vaaran tarkkaa alkamiskohtaa suhteessa ympäröivään maastoon ei liene määritelty.
Joitakin lukuja voi kuitenkin mainita: Pärnävaara on noin 166 metriä korkea. Maanmittauslaitoksen nettipalvelusta (https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/ -> hakusana "Pärnävaara") ilmenee, että lähellä sijaitsevien järvien vedenpinnan korkeusluvut ovat mm. Jyrinjärvi 90,4, Pohjalampi 98,5 ja Leinonen 95,3. Kartasta Pärnävaaran läheltä löytyy maastosta korkeuskäyrä 100. Lisäksi 100 luontohelmeä -sivustolla mainitaan, että Pärnävaaran kalliorinteet kohoavat 50 metrin korkeuteen: http://100luontohelmea.fi/helmi/parnavaara
Tästä päätellen voi todeta,... |
Kysy kirjastonhoitajalta
