| Onko Suomi missään historiansa vaiheessa omistanut Petsamoa?? Fredi lauloi aikoinaan tööitä sottaa ennen Petsamoon. |
30 |
|
|
|
Petsamo oli itsenäisen Suomen kunta vuosina 1920 - 44. Sen alue liitettiin Suomeen Tarton rauhassa vuonna 1920 ja luovutettiin lopullisesti Neuvostoliitolle Moskovan välirauhassa vuonna 1944.Lähteet:https://fi.wikipedia.org/wiki/PetsamoTämä alue liitettiin Suomeen tasan sata vuotta sitten – rajavartijat hiihtivät maaherran ja virkamiesten kanssa rajan yli - Suomenmaa.fi |
| Mistä löydän Sortavalan ortodoksisen seurakunnan kirkonkirjoja? Onko niitä kuvattu? |
45 |
|
|
|
Nykyään Kansallisarkiston ylläpitämästä Karjala-tietokannasta löytää luovutetun alueen kirkonarkistotietoja 1600-luvulta 1900-luvulle. Käyttöliittymässä voi tutkia tietokantaan tallennettuja 100 vuotta vanhempia henkilötietoja. Kuolleiden osalta tiedot ovat vähintään 50 vuotta vanhoja mutta usein sitä vanhempiakin, koska luovutetun alueen seurakunnat lakkautettiin 1940-luvun lopussa. Tietokannan käyttörajoitettuja eli 100 vuotta nuorempia tietoja voi tutkia kaikissa Kansallisarkiston toimipaikoissa. Käyttörajoitettujen tietojen tutkiminen edellyttää käyttöluvan hakemista. Sen voi tehdä asioinnin aluksi valitsemansa toimipaikan tutkijasalissa.Karjala-tietokanta ja Katiha - Kansallisarkisto | Katiha |
| Olen kiinnostunut Hiitola-aiheisista kirjoista. Lähinnä Hiitolan pitäjän Kuoksjärveä koskevia kirjoja, joissa olisi karttoja kylästä ja Kuoksjärven … |
90 |
|
|
|
Löysin Helmet-verkkokirjastosta hakemalla seuraavanlaisia teoksia:Kielletyt kartat. Karjala 1928-1944 (AtlasArt, 2006)Kielletyt kartat 2. Luovutetun Karjalan kylät ja tilat. (AtlasArt, 2007)Sukukirjassa Kemppisen suku Hiitolasta : elämänvaiheita ja muistoja vuosilta 1900-2010 (BooksOnDemand, 2022) on myös valokuvia ja kartta-aineistoa. Voisikohan näistä olla apua?Hiitola -asiasanalla hakemalla löytyy myös muuta sekalaista aineistoa Helmet-haussa, kannattaa tutkia vielä nämäkin:hiitola | Hakutulokset | helmet.fi |
| Isäni vanhemmat omistivat Äyräpäässä maapalan - sen suurutta en tiedä. He saivat sodan jälkeen vastineeksi Arrankorvesta uuden mökin ja peltoa, senkään… |
202 |
|
|
|
Äyräpään osalta katsoisin ensimmäisenä teosta Suomen maatilat : tietokirja maamme keskikokoisista ja suurista maatiloista. 4, Kuopion, Mikkelin ja Viipurin läänit (1932). Arrankorven osalta vastaava teos voisi olla Suuri maatilakirja = Lantgårdar i Finland. 5, Hämeen lääni (1964).Käpiö-niminen tila löytyy Hollolasta kiinteistötunnuksella 283-419-1-70. Tila sijaitsee suunnilleen osoitteessa Käpiöntie 204 - 206. Paikalla ei sijaitse enää asuinrakennusta, jonkinlainen raunio löytyy. Ks. https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fiLisää tietoa Uusi-Pätilän kylästä, ml. Käpiön tila:https://koskenkohinat.fi/places/uusi-patilan-kyla/https://koskenkohinat.fi/wp-content/uploads/2020/12/Uusi-P%C3%A4til%C3%A4n-kyl%C3%A4-Heidi-Nurminen.... |
| Sijatsiko Suomineidon toinen käsivarsi maantieteellisesti ennen sotia Liinahamarin kylässä Petsamojoen suulla? |
91 |
|
|
|
Liinahamari sijaitsi toisessa käsivarressa, ks. esim. https://lapinkavijat.rovaniemi.fi/petsamo/maps/map0801.html |
| Jos sukulainen on kuollut 13.8.1917 ja on asunut Jääskissä. Mistä saisin tiedon mihin hän on menehtynyt? |
233 |
|
|
|
Kaivattu tieto saattaisi löytyä Kansallisarkiston Karjala-tietokannan kuolleiden ja haudattujen luetteloista:
Tarkennettu haku - Kansallisarkisto | Katiha
|
| Kuinka suurta osaa sodanjälkeisestä viljelypinta-alasta vastasi venäjälle jääneet suomen alueet? |
196 |
|
|
|
Sodan jälkeen alueluovutuksissa Neuvostoliitolle menetettiin lähteestä riippuen n. 10-11% maan peltoalasta. Kahdessa lähdeteoksessa mainitaan myös menetetyn peltoalan hehtaarimäärä 285 000 hehtaaria.
Suomen maatalouden historia. 2 : Kasvun ja kriisien aika 1870-luvulta 1950-luvulle / toimittanut Matti Peltonen (SKS, 2004)
Talonpoika toimessaan : Suomen maatalouden historia / Jari Niemelä (SKS, 2008)
Suomen talonpoika 800-2010 / Pentti Viita (BSV Kirja, 2012)
|
| Kuinka suuri osa Saaren kunnan alueesta jäi Neuvostoliitolle luovutetulle alueelle? |
117 |
|
|
|
Saaren kunnan kokonaispinta-alasta jäi rajan toiselle puolelle 29,9 km² eli 21,2%.
Lähde:
Erkki Paavolainen, Sellainen oli Karjala |
| Etsin tietoa sukuni lähtöpaikasta, joka on Luovutetun Karjalan alueella. Tilanumero löytyy kirkonkirjoista, mutta se on jaettu ennen v 1939… |
384 |
|
|
|
Voisikohan tieto löytyä Kansallisarkistosta?
Kansallisarkiston digitoidut aineistot löytyvät Kansallisarkiston ASTIA - asiointipalvelusta osoitteesta https://astia.narc.fi/uusiastia/index.html. ASTIA - palvelussa voit hakea ja selata aineistoja tai tehdä tietopyynnön.
Kansallisarkistojen yhteystiedot löytyvät osoitteesta https://arkisto.fi/fi/info/yhteystiedot.
Lisäksi kannattaa tutustua Arkistojen Portti verkkopalvelun sivuun Luovutettu Karjala http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Luovutettu_Karjala, johon on koottu luovutettuun Karjalaan liittyviä arkistolähteitä. Arkistojen Portti on eri arkistojen yhdessä kehittämä ja ylläpitämä verkkopalvelu, jonka avulla saat neuvoja ja... |
| Olen kiinnostunut aiheesta entissuomalaiset kaupungit kaunokirjallisuudessa - miten rajan taakse jääneitä kaupunkeja sanallistetaan? Mistä teoksista, uusista… |
224 |
|
|
|
Alla muutamia kollegoiden vinkkaamia kirjoja aiheesta:
Martti Backman: Harriet ja Olof : rakkaus ja kuolema Viipurissa 1918
Ester Erhomaa: Matleena ja päärynäpuu
Laila Hietamiehen tuotanto
Lempi Jääskeläisen tuotanto – tunnettu Viipurin kuvaaja
Elina Karjalainen: Isän tyttö: lapsuuden muistelma
Anja Kauranen: Ihon aika – teoksessa ollaan Viipurissa ennen sotia, mutta varsinkin 1990-luvun Viipurissa muistaakseni
Anna Kortelainen: Siemen
K. Merikoski: Irti sortajista : rajakarjalainen tarina viimeisiltä vainovuosilta (1919) - tässä teoksessa oli lisäksi muistaakseni suomalais-venäläistä epäluuloa puolin ja toisin opettajan rakkaussuhteen ympärillä
Kaiho Nieminen: Trokari
Tanja Pohjola: Lintu pieni
Mikko Porvali: Veri... |
| Isäni joutui poika- tai lastenkotiin 1930 luvun alussa. Hänen asuinpaikkansa oli Sorvalissa / Viipurissa eli rajan takaisesta alueesta on kyse. Mistä löytyisi… |
844 |
|
|
|
Voi olla, että lastenkodin arkistot ovat tuhoutuneet sodassa.
Kannattaa kuitenkin kysyä Mikkelin maakunta-arkistosta.
Heillä on tallessa esim. Luovutettujen alueiden luterilaisten kirkkojen kirkonkirjat.
http://www.arkisto.fi/fi/arkistolaitos/maakunta-arkistot/mikkelin-maaku…
Myös Kansallisarkistosta Helsingistä voisi kysellä tietoja, jos tiedät lastenkodin nimen tai sijaintipaikan.
Arkistolaitoksen Portti-sivustosta löytyy seuraava kuvaus:
"Koulukotien ja kasvatuslaitosten arkistot
Arkistolaitoksessa säilytetään useiden valtiollisten ja yksityisten kasvatuslaitosten ja koulukotien arkistoja. Kaikki asiakirjat ovat 1800- ja 1900-luvuilta. Kunnallisten laitosten asiakirjoja säilytetään kuntien omissa keskusarkistoissa.
Kasvatuslaitosten ja... |
| Mistä mahtaisin saada tietoa hukkuneesta isoisästäni? Hän kuoli tietojeni mukaan vajottuaan jäihin hevosen ja reen mukana 2.4.1923 Vuokseen. Onko kyseisen ajan… |
1059 |
|
|
|
Viipurin alueella ilmestyi vuonna 1923 ainakin neljä sanomalehteä: Kansan työ, Karjala, Maakansa, sekä Wiborgs Nyheter. (Suomen lehdistön historia, osat 1,2,5,6 ja 7) Lehdet löytyvät Turun yliopiston kirjaston kokoelmista. http://www.utu.fi/fi/yksikot/kirjasto/kirjastot-ja-aukioloajat/Sivut/ho…
En osaa sanoa minkälaiset tapahtumat ylittivät 1920 -luvun lehdissä uutiskynnyksen, ehkä tapauksesta voi löytyä jotain lehtiä selaamalla.
Entisen Viipurin läänin asiakirjoja säilytetään Mikkelin maakunta-arkistossa. Sitä kautta voit mahdollisesti löytää lisää tietoa isoisästäsi. http://www.arkisto.fi/fi/arkistolaitos/maakunta-arkistot/mikkelin-maaku…
|
| Löytyisiköhän teiltä listaa Suomen sotasairaaloista 1939-1945? Lähinnä Kollaan ja Savonlinnan seudun sotasairaalat kiinnostavat. |
8501 |
|
|
|
Hyvä asiakas,
Oheiseen luetteloon on poimittu tietoja eri lähdeteoksista keskittymällä toivomaanne alueeseen laajennettuna. Välirauhan tilannetta emme onnistuneet selvittämään. Tällöin luonnollisesti mahdolliset luovutetuilla alueilla sijainneet sairaalat siirrettiin muualle ja järjestettiin muutoinkin uudelleen.
Jatkosota:
13.SotaS Viipuri/Lapinjärvi
17.SotaS Mikkeli
19.SotaS Savonlinna/Joroinen
22.SotaS Joensuu
25.SotaS Pälksaari
38.SotaS Lieksa
43.SotaS Rauha
66.SotaS Äänislinna
67.SotaS Salmi
68.SotaS Sortavala (peitelukukirjaan korjattu käsin: Joroinen)
64.Sv.S Viipuri (Sotavankisairaala)
65.Sv.S Lappeenranta (Sotavankisairaala)
Lähde: Jatkosodan historia osa 6, WSOY 1994; Pentti Kopsa: Kenttäposti 1941-1945, Helsinki 1991;... |
| Mistähän voisi löytää tietoa luovutetun Karjalan Vuokselan pitäjän lautta-/lossiliikenteestä, erityisesti Oravaniemen lossista, jota isoisäni kuljetti? |
1108 |
|
|
|
Vuokselan lautta- tai lossiliikenteestä löytyy tietoa kahdestakin lähteestä:
KÄHÄRI, Matti, Vuoksela : nuoren kannakselaispitäjän vaiheita. Vuokselaisten pitäjänseuran ry. 1955
VAARI, Saima, Vuosalmi: Kylä vuoksen rannalla. Vuosalmen historiatoimikunta 1970
Erityisesti Oravanniemen lossista löytyy mainintoja Matti Kähärin teoksesta.
|
| Erääseen Suomen karttaan on merkattu luovutetut alueet (Petsamo, Salla ja Karjala). Milloin alueet luovutettiin? |
2231 |
|
|
|
Kyseiset alueet luovutettiin Neuvostoliitolle Moskovassa 19.9.1944 solmitussa välirauhansopimuksessa. Lopullisesti rajat vahvistettiin Pariisin rauhansopimuksessa 10.2.1947. (Jukka Tarkka - Allan Tiitta: Itsenäinen Suomi : seitsemän vuosikymmentä kansankunnan elämästä. Helsinki: Otava, 1987. S. 168, 181-182.)
|
Kysy kirjastonhoitajalta