Lönnrot Elias

7 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–7.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Mikä oli Elias Lönnrotin äidinkieli? 387 Elias Lönnrotin äidinkielestä kerrotaan, että hänen lapsuudenperheensä kotikieli oli suomi. Kouluopetuksen ja tieteellisen työn myötä tapahtui myöhemmin hänen pelkäämänsä äidinkielen siirto omassa perheessä. Poikansa kanssa Lönnrot puhui suomea, vaimo ja tyttäret puhuivat Lönnrotin kanssa ruotsia. Käsitteellinen kirjeenvaihto ja tieteellinen keskustelu oli käytävä ruotsiksi tai vierailla kielillä.  Lähde:  Majamaa, Raija: Lönnrot, Elias. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Studia Biographica 4. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997– (viitattu 1.11.2022)http://urn.fi/urn:nbn:fi:sks-kbg-002836  
Kalevalassa esiintyy Annikki. Onko hän Ilmarisen vai Lemminkäisen sisko? Kahdennessatoista runossa hänet esitetään Lemminkäisen sisarena. ”Hämääkö” sisar-sana?… 824 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran sivuilta löytyy niin uusi Kalevala (vuodelta 1849) kuin sen selityksiäkin. 12. runosta löytyy kohta (säkeet 17-19):   Ainikki sisar Ahilla;   sep' on saattavi sanoman,   sepä kielen kantelevi Runon hahmo on Ainikki, joka tulkitaan tosiaan Ahti Lemminkäisen sisareksi. (Lähde: http://kalevala.finlit.fi/erisnimet ) 18. runosta puolestaan löytyy Annikki, joka puhuttelee Seppo Ilmarista veljekseen, ja jota seppä puhuttelee sisarekseen (säkeet 271-276):   Sanoi seppo Ilmarinen:   "Annikki sisarueni!   Taon sulle sukkulaisen,   taon sormukset soreat,   kahet, kolmet korvaskullat,   viiet, kuuet vyöllisvitjat: Annikki tulkitaan Ilmarisen sisareksi. (Lähde: https://...
Kalevala käännettiin käsittääkseni ensin ruotsiksi ja sitten ranskaksi (mikä minua parantumattomana Ranska-fanina varsin miellyttää). Mitkä olivat kolme… 444 Kalevalaseuran sivuilta (kalevalaseura.fi) voi tutkia käännöksiä kielittäin ja myös aikajärjestyksessä. Vanha Kalevala käännettiin kokonaisuudessaan ruotsiksi 1841 ja ranskaksi proosakäännöksenä 1845. Jos jätetään välistä osakäännökset eri runoelmista, seuraavat kokonaisen Kalevalan käännökset ovat vuosiltä 1847 (venäjä, suorasanainen selostus Kalevalan sisällöstä ja muutamia runomittaisia näytteitä), 1852 (saksa) ja 1871 (unkari).  Näiden käännösten väliin jää paljon erilaisia lyhyempiä käännöksiä, kannattaa tutkia listausta. Se oli todella mielenkiintoinen!
Tänään on Runebergin päivä. Loppukuussa on Kalevalan päivä. Olen ikäni miettinyt mikä idea tässä on? Runeberghan kirjoitti Kalevalan, joten miksi pitää olla… 1828 Kalevalan runot keräsi Elias Lönnrot matkoillaan Karjalassa 1820-1830 -luvuilla ja hän muokkasi ne sitten runoelmaksi, jota juhlitaan Suomen kansalliseepoksena. Kalevalan merkitystä suomenkielisen kulttuurin kehitykselle pidetään käänteentekevänä. Tietoa Lönnrotista, hänen matkoistaan ja Kalevalasta löytyy Kansallisbiografiasta, https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/2836. Suomalaisen kirjallisuuden seuran sivulla on Kalevalan teksti, http://nebu.finlit.fi/kalevala/. Runebergin elämästä ja tuotannosta löydät tietoa Kansallisbiografiasta, https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/2846 ja tuotantonsa digitaalisena Guteberg-projektista, https://www.gutenberg.org/ebooks/search/?query=johan+ludvig+runeberg&...
Arvoisa suomalainen kirjastonhoitaja Mulla olisi sellinen pyyntö. Tiedän, että suomen kielen sanan „solu“, joka siis tarkoittaa bioloogista solua otti suomen… 993 "Organismin perusosaa merkitsevä solu on Elias Lönnrotin käyttöön ottama uudissana vuodelta 1858. Sana on takaperoisjohdos ruotsalaisperäisen sola-sanan deminutiivisesta johdoksesta solukka, joka esiintyy paikoin itä- ja pohjalaismurteissa." Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja. WSOY, 2004
Miksi Elias Lönnrotin kuva oli 500 markan setelissä? Miksi juuri hän? Miksi juuri 500 markan seteli? 1384 Suomen pankin 68.vuosikirjassa 1987 s. 29 kerrotaan seteliuudistuksesta. Suomen Pankin johtokunta käynnisti uuden setelimalliston suunnittelun keväällä 1981. Seteleiden aihepiiriä pohtimaan asetettiin toimikunta. Toimikunta päätyi esittämään kuva-aiheiksi Suomen historian aikakausia. Uuden setelisarjan kuva-aiheiden valinnassa valittiin kolmijako Ruotsin vallan aikaan (1000 mk), autonomian aikaan (500 ja 100 mk) ja itsenäisyyden aikaan (50 ja 10 mk). Jokaisessa setelissä on henkilökuva. ”Henkilöiden valinnassa pidettiin silmällä heidän työnsä luonteenomaisuutta, edustavuutta ja tunnettavuutta aikakauden kannalta.” Lähde : Suomen pankin 68. vuosikirja 1987 https://helda.helsinki.fi/bof/bitstream/handle/123456789/9309/SP_Vsk_19…
Etsin luetteloa kirjoista, jotka Elias Lönnrot on aikanaan lahjoittanut Sammatin kirjastolle ja koululle. Ne ovat Sammatin kirjastossa, mutta sieltä ei… 3381 Elias Lönnrot määräsi testamentissaan 27.4.1882, että hänen kuolinpesänsä kirjoista saisi Ida-tytär valita ensiksi ne, jotka tarvitsi, ja sen jälkeen saisi Helsingin yliopiston kirjasto ottaa osan. Loput kirjat määrättiin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran haltuun. Seura sai pitää itsellään, mitä halusi, mutta sen kuului myös jakaa yleishyödyllisiksi arvioimiaan teoksia kirjastoille ja kouluille. Ida-tyttären ja Helsingin yliopiston kirjaston osuus Lönnrotin kirjakokoelmista jäi vajaaseen sataan niteeseen. Suurin osa, 2 524 kirjaa, 17 karttaa ja 26 nippua pienpainatteita, siirtyi SKS:lle. SKS piti itsellään kuutisensataa kirjaa ja lahjoitti muut 1 900 parillekymenelle oppilaitokselle ja koulukirjastolle, lähinnä niille paikkakunnille,...