Töölönlahden nurtsilla oli taas paljosti nuoria lokkeja päivystämässä, ja ilmeisesti ruokalevottelemassa. Sosioekonominen tilanteeni ei suo ruokapöytääni… |
121 |
|
|
|
Kalalokki, naurulokki ja selkälokki ovat rauhoitettuja ympäri vuoden. Harmaalokin rauhoitusaika vaihtelee maantieteellisesti. Myös merilokki on pesimäaikana rauhoitettu.
https://yle.fi/a/3-11843098
Lokkeja on kyllä käytetty paremman puutteessa ravintona. Eräs verkkosivu mainitsee esimerkkeinä Skotlannin Shetlandinsaaret, Orkneysaaret ja nykyisin asumattomat St. Kildan saaret. Ruuaksi pyydettiin lokkeja, jotka olivat eläneet niille luontaisella kalaravinnolla ja eläneet villeinä meriluonnossa. https://birdwatchingpro.com/can-you-eat-seagulls/
https://animalsresearch.com/can-you-eat-seagulls/
https://www.americanoceans.org/facts/can-you-eat-seagull/
Helsingissä lokeilla on runsaasti mahdollisuuksia hankkia muutakin syötävää kuin... |
Voitko kertoa, mikä ero on possun kyljyksellä ja tomahawk-pihvillä? Entä naudan T-luu pihvillä ja Tomahawk pihvillä? |
632 |
|
|
|
Lihatiedotus-sivuston mukaan porsaan kyljykset leikataan porsaan luullisesta kyljysselästä. Tomahawk "eli inkkaripihvi on iso, noin kilon painoinen naudan kyljys, johon on jätetty pitkä luu." T-luupihvi taas on "naudan 2-6 sentin paksuiseksi viipaleeksi leikattua fileeselkää, jossa on mukana sisä- ja ulkofileetä." Lisää tietoa Lihatiedotuksen sivuilta:
Possu - Lihatiedotus
Pieni pihvisanasto - Lihatiedotus
Nauta - Lihatiedotus
|
Sisältääkö mikään liha kaliumia? |
651 |
|
|
|
Kyllä sisältää. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Fineli-tietopankista (https://fineli.fi/fineli/fi/index) voit muun muassa tarkastella raaka-aineiden kaliumpitoisuuksia. Tästä linkistä löydät tietoa siitä, miten paljon kaliumia eri lihoissa on:
https://fineli.fi/fineli/fi/elintarvikkeet?foodType=ANY&portionUnit=G&portionSize=100&sortByColumn=component&sortOrder=desc&component=2192&ingredientClass=MEATTOT&ingredientClass=BEEF&ingredientClass=PORK&ingredientClass=LAMM&ingredientClass=POULTRY&ingredientClass=SAUSAGE&ingredientClass=SAUSCUTS&ingredientClass=MEATCUTS&ingredientClass=MEATPROD&ingredientClass=GAME&ingredientClass=OFFAL |
Jos ostan kaupasta parin kilon kimpaleen vakuumiipakattua ilmakuivattua kinkkua (parma- tai serrano-), niin kuinka kauan se säilyy syömäkelpoisena kotioloissa… |
3114 |
|
|
|
Kysyin asiaa lihakauppiaalta, joka suositteli vakuumipakatun kinkun säilytysajaksi noin neljää viikkoa. Verkkolähteissä suositeltu säilytysaika vaihteli noin kuukaudesta kolmeen kuukauteen. Luuton kinkku olisi paras säilyttää jääkaapissa esimerkiksi kelmuun, keittiöpyyhkeeseen tai tuotteen alkuperäiseen pakkaukseen käärittynä.
Lähteitä:
http://www.fsis.usda.gov/wps/wcm/connect/d1df4c79-ad2b-4dd4-a802-ed78cd…
http://www.orceserranohams.com/how-to-store-spanish-ham/
http://www.tienda.com/dons-travels/jamonslicing.html
|
Kummat pehmittivät pihviä satulan alla, hunnit vai tataarit? |
2922 |
|
|
|
Jussi Talvi tuomitsee kirjassaan Gastronomian historia (Otava, 1989) lihan pehmittämisen satulan alla epähistoriaksi, joka perustuu Mongolian tataarien sotaretken eurooppalaisen kronikoitsijan väärinymmärrykseen. Tataarit kyllä laittoivat pihvejä satuloidensa alle, mutta eivät pehmittääkseen ravinnoksi tarkoitettua lihaa, vaan lääkitäkseen ratsujensa selkiin tulleita haavaumia:
"Tuosta mongolien sotaretkestä kerrottiin kaikenlaista. Spalatossa, nykyisessä Splitissä, kirjoitti munkki Tuomas (Thomas) kronikkaansa: 'He (mongolivaltiaat) ovat pienikokoisia miehiä, mutta leveähartiaisia. Heidän parrattomat kasvonsa ovat aivan sileät, nenä tylppä ja leveä, ja säihkyvät silmät seistä harittavat kaukana toisistaan... He eivät syö lainkaan leipää,... |
Tarkoittaako vanhan kansan sananlasku: Makein liha on luun vieressä, muutakin kuin, että soppaan käytettävät lihaisat luut ovat ihan hyvää ruoka-ainesta. |
2929 |
|
|
|
Pekka Hakamiehen artikkelissa Ruisleipä ja muut ruokasymbolit sivulla 89 kyseinen sananlasku on muodossa luun lähelt o liha makkeinta. Sananlaskulla on kiusoiteltu laihasta emännästä. Hakamies kertoo, että lihalla on sananparsissa yleensä tarkoitettu joko seksuaalisuutta tai arvostettua ravintoainetta. Luu ja liha liittyvät toisiinsa, mutta "luusta puuttuu se jokin, mikä lihassa on". Artikkeli on ilmestynyt kirjassa Suulla ja kielellä: tulkintoja ruuasta, 2004, s.79-91. Se löytyy myös verkosta osoitteesta http://cc.joensuu.fi/~loristi/2_01/hak201.html
|
Kuinka paistan pihvin medium miinus, medium ja kypsäksi oikeaoppisesti. Netissä on paljon paistoaikoja, mutta ne tuntuvat vaihtelevan eri sivustoilla, vaikka… |
3303 |
|
|
|
Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa on useita keittokirjoja, joissa annetaan erilaisille lihoille selvät paistamisajat. Oleellista lopputuloksen onnistumiselle on myös lihan esikättely, kuten esille otto huoneenlämpöön hyvissä ajoin ennen valmistamista, pihvien leikkaaminen poikkisyin sekä kalvojen poistaminen ja pinnan pyyhkiminen kuivaksi.
Teoksessa Brita Olsson: ”Suuri lihakirja” on Paistamisajat – taulukko (s. 15), jossa eri lihoille ja ruhonosille annetaan paksuuden mukaiset paistamisajat pannussa. Näillä ohjeilla liha on sisältä vaaleanpunaista ja punertava lihaneste tihkuu ulos paistetulta puolelta. Siinä annetaan myös vinkkejä miten pihvin saa punaisemmaksi tai läpeensä kypsäksi. Samanlaiset ohjeet löytyvät myös teoksesta ”... |
Monissa paikoissa lukee liha ja kala erikseen. Eikö kala ole mukamas lihaa? Jos ei, niin mitä se on sitten? |
3396 |
|
|
|
Nykysuomen sanakirjan mukaan liha tarkoittaa nahan alla olevaa pehmeää lihaskudosta. Saman lähteen mukaan lihalla tarkoitetaan tavallisessa kielenkäytössä useimmiten ravinnoksi käytettävien nisäk-käiden tai lintujen (harvemmin kalojen tai äyriäisten) lihaskudosta. Ruokalistoissa kalan ja lihan esittäminen erilaisina asioina on järkevää siksi, että on olemassa paljon ihmisiä, jotka syövät vain joko kalaa tai nisäkkäiden ja lintujen lihaa. Osa ihmisistä on allergisia kalalle. Pescovegetaarinen ruokavalio, jossa käytetään kasvisten ohella kalaa, muttei nisäkkäitä tai lintuja on myös melko yleinen.
|
Mistä löytäisin tietoa hirvenlihan purkitusohjeesta? |
2566 |
|
|
|
Lihan purkittamisesta on hieman teoksessa: Juha K. Kairikko: Riistalaukauksen jälkeen (1981). Tässä teoksessa varoitetaan botuliinista ja kehoitetaan keittämään säilytysastiat sisältöineen autoklaavissa (painekeitin). Uudempaa tietoa (lyhyesti) on Jaakko Kolmosen kirjassa Hirvieläinten paloittelun ABC (2004).
Perusteellisemmat ohjeet ovat vanhahkossa Erä lehdessä 1985:9, s.29-31: Tuija Savonen, Jouko Savonen: Täyssäilykkeitä kotikeittiössä.
Kalasäilykkeiden ohjeita voinee soveltaa lihan purkitukseen
- Kuuppo M: Kalatäyssäilykkeiden valmistus piensäilöntäasemalla, 1978
- Elintarviketekniikkaa erikoistumisjaksoille 3: kala, liha, 1987.
Uudempaa tietoa täyssäilykkeistä Finfoodin sivuilta http://www.finfood.fi/finfood/ffom.nsf/waihesivut/... |
Miten hevosenlihaa käytetään eri maissa (eli ruokakulttuuria, kuinka yleistä ja missä muodossa) ja kuinka paljon kussakin maassa ? Lähinnä Euroopassa. |
1089 |
|
|
|
Löysin kaksi mielenkiintoista nettisivua aiheesta. Toisessa esitetään taulukkomuodossa, miten eri EU-maissa käytetään hevosenlihaa
(http://www.mhr-viandes.com/en/docu/docu/d0000698.htm) ja toisilla sivuilla on monenlaista mielenkiintoista hevosenlihaa ravintona käsittelevää infoa sekä tuotteita ja reseptejä: http://members.aol.com/pferdeflsh/index.htm
|