lehmät

18 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–18.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Kauanko lehmän raskausaika kestää? 71 23.6.2021 Ruokatieto-sivustolla https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta-poytaan/maatila/kotielaimet/lypsykarja on tieto, että lehmän tiineys kestää yhdeksän kuukautta.
Onko kullakin lehmäyksilöllä täysin oma veriryhmänsä? 105 7.10.2020 Tieteen Kuvalehden artikkelissa 10 asiaa, joita et tiennyt verestä todetaan ihmisillä olevan 8 tyyppistä verta, kissoilla veriryhmiä on vain 3, mutta lehmillä ainakin 800. Eli paljon on lehmillä veriryhmiä, muttei sentään jokaisella omaansa.
Saako lehmäjoogakirjaa? 168 16.1.2019 Tarkoittanet Klaus Puthin humoristista teosta Lehmäjoogaa (Yoga für Kühe, suom. Sirpa Hietanen, Kirjapaja, 2010). Teos näyttää löytyvän kirjastoverkkosi alueelta, joten voi tilata sen omaan lähikirjastoosi lainattavaksi. https://lastu.finna.fi/Record/lastu.288610
Tekikö Miina Äkkijyrkkä lehmä-aiheista taidetta jo 1980-luvun alussa tai aikaisemmin? 359 27.11.2018 Kirjassa Miina (Johnny Kniga, 2009) taiteilija itse vastaa kysymykseen näin: "Olen tehnyt lehmiä niin pienestä pitäen, että siitä aiheesta on tullut minulle itsestäänselvyys. Jotkin kuvanveistäjät tekevät ihmishahmoja koko ikänsä, minä teen lehmiä." Osiossa "Miina Äkkijyrkkä lyhyesti" kerrotaan, että tuleva taiteilija alkoi veistellä hellapuista lehmiä jo vuonna 1953. Vuonna 1973 hän valmistui Taideakatemiasta ja osallistui Suomen taiteilijain 78. näyttelyyn Helsingin Taidehallissa. Miina-kirjan kuvien joukossa on otos Halosen taidevalimolta vuodelta 1973, jossa taiteilija valmistelee yhtä lehmäveistoksistaan. Vuonna 1980 Marjut Jokelainen ja Heikki Innanen tekevät Miinasta dokumenttielokuvan Nautain taivas ja helvetti, joten 80-luvun...
Etsin lastenkirjaa, jota luettiin 90-luvulla minulle. En muista muuta kuin tarinassa seikkaili lehmä, joka halusi kaupunkiin. Kyse ei ole Mimmi-lehmässä. 433 27.12.2017 Olisikohan kyseessä voinut olla Jari Nenosen kirjoittama ja Jarmo Koivusen kuvittama Iita-lehmän kaupunkikuume? Siinä Iita-lehmä pääsee haikailemalleen kaupunkiretkelle herra Pöllön kehittelemän nerokkaan suunnitelman avulla: Iita teeskentelee sairasta, ja kun eläinlääkäristäkään ei näytä olevan apua, tilataan karja-auto viemään Iitaa teurastamolle. Kun auton ovet kaupungissa avataan, Iita ottaa jalat alleen.
Minulla oli 50-luvun alkupuolella pehmeäkantinen satukirja, jonka kannessa muistelen olleen kuvan prinsessasta. Mieleeni on jäänyt satu paimentytöstä, jonka… 418 30.9.2017 Suomuorin maitoa, kahvia ja karpalomehua lypsävä lehmä tavataan Saara Heinon Pienen väen satukirjan (Valistus, 1951) sadussa Taikalehmä. Aakkosista kerrotaan sadussa Pikku Leenan ihmeellinen aapinen. Tonttusadun nimi on Saunatontun syntymäpäivät. Kirjan mustavalkoinen piirroskuvitus on Helga Sjöstedtin.
Mikä olisi "hankauspaalu" ruotsiksi? Kyseessä on siis paalu, tolppa, puu tms. johon esim. lehmät, hevoset tai peurat hankaavat itseään. Englanniksi termi on … 561 20.5.2016 Suomi-ruotsi : tekniikan ja kaupan sanakirja / Talvitie, Jyrki K. 1997, 3. uus. laitos, ISBN 9510216283 antaa sanalle hankauspaalu ruotsinkielisen vastineen mantelburen påle.
Olisiko mahdollista että lehmät lyspsävät tulevaisuudessa laktoositonta maitoa? 480 21.8.2015 Ylen sivuilla on ollut aiheesta vastikään artikkeli. Artikkelissa asiasta on kysytty kotieläinbiotekniikkaan erikoistuneelta yliopistonlehtori Kari Elolta Helsingin yliopiston Maataloustieteiden laitokselta. Hänen mukaansa ajatus ei ole mahdoton, mutta sisältää vielä monia mutkia. Uutinen on luettavissa Ylen sivuilta: http://yle.fi/uutiset/laktoosittomuus_ei_ole_itsestaanselvyys__ratkaisu…
Osaisikohan kukaan kertoa mikä voisi olla lasten/nuorten kirjan ja kirjailijan nimi, joka oli suuri suosikkini lapsena ja jonka jäljet olen kadottanut. Olen… 568 29.4.2015 Kyseessä voi olla Marjatta Kurenniemen Leenan sininen päivä (1975). Aivan täysin tuntomerkit eivät täsmää, mutta Rillikka-lehmän ja sen vasikan hoivaaminen ovat juonen kannalta keskeisiä. Aira Kuurinmaan Leikisti (1978) taitaakin olla tarkoittamasi teos. Siinä Mervi-tyttö hoitaa Kultasuu-vasikkaa ja juhannustakin vietetään.
Muistelen: jos lehmä saa kaksosvasikat, joista toinen on sonni ja toinen lehmä, niin lehmävasikka on usein maho (ei saa itse vasikoita)?Onko näin ja miksi?Ja… 2556 4.1.2013 Yhdeksässäkymmenessä prosentissa naudan kaksoistiineyksistä sikiöiden välille syntyy verisuoniyhteys. Tämän yhteyden välityksellä sikiöstä toiseen kulkeutuu soluja ja hormoneja. Seurauksena on kimerismi eli molemmissa kaksosissa on pysyvästi toisesta sisaruksesta peräisin olevia soluja. Jos sikiöt ovat eri sukupuolta, lehmävasikan normaali sukupuolinen kehitys estyy sonnivasikan erittämän anti-Müllerian-hormonin vaikutuksesta (myöhemmässä vaiheessa voi tapahtua myös sukuelinten maskulinisaatiota) ja siitä tulee steriili. Tällaista vasikkaa nimitetään freemartiniksi. Freemartinismia tavataan kaikilla nautaeläimillä (Bovinae) ja sitä on havaittu myös lampailla, vuohilla ja sioilla. Lähteet: Tiina Pessa-Morikawa, Mikael Niku ja Antti...
Äitini muistelee lukeneensa 40-50 -luvun taitteessa sadun, joka kertoo lehmästä, joka lähtee kaupunkimatkalle. Onko tietoa, mikä tämän sadun nimi on? 1253 22.11.2012 Tikkurilan kirjaston lastenosaston avustuksella löytyi Kirsi Kunnaksen satu "Kanan kaupunkimatka", jossa esiintyy myös lehmä. Se on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 1957. Satu löytyy seuraavista kirjoista: TEKIJÄ Kunnas, Kirsi TEOS Tiitiäisen tarinoita / Kirsi Kunnas ; kuv. Maija Karma PAINOS 4. p. - 5. p. 1973. - 6. p. 1980. - 7. p. 1987. - 8. p. 1989. - 13. p. 2000. - 16. p. 2008 Tiitiäinen, metsäläinen : suomalaisia satuja / kuv. Kristina Segercrantz ; [toim. Kaarina Miettinen] PAINOS 2. p. 1991 JULKTIEDOT Porvoo ; Helsinki ; Juva : WSOY, 1989 ULKOASU 247 s. : kuv. Petterin kirahvit ja muita suomalaisia satuja / kuvittanut Kristina Segercrantz JULKTIEDOT Porvoo : WSOY, 1999 SARJA Suuri suomalainen satukirjasto ; 3 TEOS Suomalaisten...
Saako kasvissyöjäeläin enemmän kaloreja elimistönsä käyttöön samoista kasviksista kuin ihminen?n Eli: onko esimerkiksi kaali vaikkapa lehmälle… 632 18.2.2012 Tarkkaa vastausta en kysymykseesi onnistunut löytämään. Tässä kuitenkin huomioonotettavia tekijöitä kysymykseesi. Heinänsyöjien, kuten lehmän, ruoansulatusjärjestelmä on kehittynyt energian keräämisen suhteen tehokkaaksi. Samaten kasvissyöjäeläimistä osa on märehtijiöitä, esimerkiksi mainitsemasi lehmä, jolloin niille on mahdollista syödä nopeasti ja saada enemmän liukenevia ravintoaineita selluloosapitoisesta ravinnosta kuten heinästä. (http://fi.wikipedia.org/wiki/M%C3%A4rehtiminen) Usein ihmisellä on tapana keittää, kuumentaa tai paistaa ruokansa, jolloin entsyymit samoin kuin muutkin ravintoaineet vähenevät ruoasta. Tästä aiheesta voi lukea lisää esimerkiksi Mea Salon teoksesta Hellaton kokki-raakaravintoa kasviksista (2010). Lopuksi...
Muistamme ystäväni kanssa molemmat lukeneemme romaanin, jossa päähenkilö piiloutui uhkaajiltaan navetassa olevan kuolleen lehmän sisään. Emme millään muista,… 962 28.1.2011 Kyseessä voisi olla Walter Scottin teos Rob Roy (1818), joka on suomeksi ilmestynyt nimellä Henkipatto Rob Roy. Teoksen päähenkilö Robert Roy MacGregor vaikutti 1700-luvun Skotlannissa ja häntä on pidetty eräänlaisena skottien vastineena Robin Hoodille. Legendan mukaan hän piiloutui vainoojiaan kuolleen lehmän sisään. Rob Royn vaiheisiin voi tutustua myös W. H. Murrayn kirjoittamassa elämäkerrassa Rob Roy MacGregor - His Life and Times sekä elokuvassa Rob Roy (1995).
Onko tietoa milloin suomeen on tullut lehmä? Tuliko se ihmisen mukana vai miten? Millainen oli tuolloin lehmän elinvuosi ja elinkaari ylipäätään? Lisäksi… 2343 22.11.2010 Suomessa on arkeologisten löytöjen perusteella asunut jo 3000 vuotta ennen ajanlaskumme alkua ihmisiä, jotka pitivät karjaeläimiä. Ei kuitenkaan vielä tiedetä millaisia nämä varhaiset nautaeläimet olivat. Tutkijat ovat arvelleet, että tuolloin nautoja olisi pidetty lähinnä niiden lihasvoiman, ei niinkään maidon ja lihan vuoksi. 2500-2000 eKr, eli vasarakirveskulttuurin aikakautena Etelä- ja Lounais-Suomessa lehmien ja ihmisten yhteiselämä muuttui. Maanviljely yleistyi ja osin myös vakiintui näillä alueilla ja näin lehmää alettiin hyödyntää myös sen tuottaman maidon ja lihan osalta. Tuon ajan lehmien ruokintatavoista ja muusta hoidosta ei kuitenkaan ole tarkkoja tietoja. Lähde: Tervo, Mirja (Atena, 2004)
Onko teillä lainattavissa äänitteitä vanhoista karjan kutsuhuudoista? Kasettia, videota tai mitä vaan materiaalia. 1101 15.2.2007 Hankasalmen Kalevalaiset naiset ovat tehneet sekä CD-levyn että videon karjan kutsuhuudoista. Molempia saa kaukolainaksi Hankasalmen kirjastosta. Perinnelipas 1 (kirja ja kasetti), SKS 1977 sisältää myös karjan kutsuntaa. Tampereen yliopiston kansanperinteen laitos on julkaissut c-kasettina Erkki Ala-Könnin keräämiä karjankutsuja. Äänitteen nimi on Karjankutsuja, laskiaishuutoja, myyntihuutoja. Ruotsalainen nykysäveltäjä Karin Rehnqvist on hyödyntänyt vanhoja karjankutsuhuutoja tuotannossaan. Levy Sun song, jolla on ainakin yksi karjankutsulaulu (Puksånger-lockrop), löytyy Oulun kaupunginkirjaston musiikkiosastolta. Rehnqvistin levyllä laulava Lena Willemark esittää parikin karjankutsuhuutoa omalla levyllään Älvdalens elektriska....
Mistä saisi yksinkertaisimmin tilastoja karjan / lehmien määristä ja roduista Suomessa viimeisten vuosi satojen aikana? 723 9.2.2005 Vuonna 2004 ilmestyi Mirja Tervon kirja Lehmä, joka on kirja lehmien historiasta. Löytyy varmaan sieltä teidänkin kirjastostanne.
Löytyykö lehmä-kuvauksia kotimaisesta kaunokirjallisuudesta? 2501 8.7.2003 Lehmä on kotimaisessa kirjallisuudessa usein kodin, turvallisuuden ja muuttumattomuuden symboli. Lehmä nousee vain harvoin tarinan pääosaan, mutta sen kokemat kohtalot ovat usein mukana maaseudun muutosta ja murrosta kuvattaessa. Esimerkkejä tästä on mm. Ilmari Kiannon, F.E. Sillanpään ja Juhani Ahon tuotannossa. Tarkempaa lehmäkuvausta on mm. Joni Skiftesvikin novellissa Vastuullinen tehtävä (kokoelmassa Suolamänty), jossa Kassu rahtaa merisairasta Salme-lehmää majakkasaarelta rannikolle. Esko Hämeenahon romaanissa Tarina yksisilmäisestä lehmästä erikoinen lehmä antaa tuloa ja värikkyyttä Tienpään tilan elämään Pohjois-Norlannin syrjäseuduilla. Rakel Hyvärisen romaanissa Nauta kerrotaan Reilu-lehmän merkityksestä pikkumökin eläjille pula-...
Onko lehmällä ylähampaita vai onko niiden paikalla rusto? 8583 14.4.2003 Teoksessa Kodin uusi eläinkirja osassa Lemmikki- ja kotieläimet (1990) sanotaan näin: "Laiduntavat naudat eivät pysty puremaan ruohoa poikki, koska niillä ei ole sopivia hampaita. Lehmällä on kahdeksan etuhammasta alaleuassa, mutta ei yhtään yläleuassa. Se syö ruohoa tarttumalla siihen karhealla kielellään ja nykimällä sitä poikki liikauttamalla päätään nopeasti. Se hienontaa ravinnon poskihampaillaan, joita on 12 kummassakin leuassa."