| Tämä kysymys voi olla epämiellyttävä ja kuulostaa trollaamiselta, mutta kysyn tätä silti tosissani. Olen YouTubessa kuunnellut äänikirjana Kalle Kajanderin… |
133 |
|
7.9.2023 |
|
Ihmisen ulosteita on todella käytetty karjan ruokinnassa Kajanderin kuvailemalla tavalla.
K. T. Jutila kertoo seuraavaa kirjoituksessaan Tutkimuksia Peräpohjolan ja Lapin talous- ja asutusoloista: "Ihmislannan käyttäminen karjanruokinnassa talvisaikaan n. s. moskana oli vielä 1800-luvun loppupuolellakin verraten yleistä Lapissa ja sen alkupuolella muuallakin pohjoisimmassa Suomessa."
Menettelyn vastenmielisyyttä ja siihen liittyvää salakähmäisyyttä Jutila valottaa siteeraamalla lääninagronomi K. Laurinin toimintakertomusta vuodelta 1880: " -- Tämä 'voimarehu', joka on päässyt yleiseen käytäntöön läänin pohjoisosassa, varsinkin Lapinmaassa, jonka asukkaat ovat erikoistaitureita mitä pahanmakuisimman maidon tuottamisessa, ei liene aivan... |
| Mitä taudinaiheuttajia on lehmänlannassa? Mitä bakteereja ynms se sisältää? Entä minkälaatuisia tulehduksia ihminen voi saada tuoreestalannasta? Onko aiheesta… |
96 |
|
3.7.2023 |
|
Lehmänlanta sisältää paljon erilaisia mikrobeja. Haitallisia bakteereja ovat muun muassa voihappobakteerit, Bacillus-bakteerit ja enterobakteerit. Enterobakteerit kuuluvat Enterobacteriaceae-heimoon, johon kuuluu mm. Escherichia, Salmonella, Enterobacter ja Yersinia -sukuja. Tavallisimpia näiden bakteerien aiheuttamia sairauksia ovat ruokamyrkytykset ja muut ripulina ilmenevät suolistotulehdukset.
Enin osa lehmänlantaa käsittelevästä kirjallisuudesta näyttää keskittyvän sen jatkokäyttöön, enkä tutkimistani lähteistä onnistunut löytämään seikkaperäistä selvitystä lannan bakteeristosta. Tuoreen sonnan bakteeripitoisuus voi olla peräti 1010–1013 kpl/g. Tunnettuja bakteerilajeja siinä on yli 60. Näiden osuus lannan bakteeristosta on noin 80... |
| Olen lukenut lapsena (80-luvun lopulla?) kuvakirjaa, jossa lehmä hyppää kuun yli. Kirja oli suuri hitti, mutta olen valitettavasti unohtanut sen nimen… |
178 |
|
11.4.2023 |
|
Voisiko kyseessä olla Lastenkamarin riimejä ja loruja / Maija Lindgrén, Satukustannus 1988. Kirjassa Uni-runon kuvituksessa näyttää kuin lehmä hyppäisi kuun yli.
Kirsi Kunnaksen riimittelemässä Hanhiemon iloisessa lippaassa on loru Pimpula pampula, jossa lehmä loikki yli täysikuun.
Yksi muu kirja, joka sopisi kuvaukseen on Lehmä, joka tahtoi lentää / Paul Brett Johnson, mutta se on ilmestynyt vasta vuonna 1994, Lasten parhaat kirjat -kustantamo.
Nämä kirjat ovat Helmet-kokoelmissa https://www.helmet.fi/fi-FI. |
| Onko olemassa jotain (kirjallista) lähdettä, josta löytyisi tietoa siitä, miten kotieläimet muodostavat aineenvaihduntansa avulla niille syötettävistä rehuista… |
127 |
|
6.4.2022 |
|
Alla on sekä nettilähteitä että muutama kirja aiheesta. Kirjoista on linkit Eepos-verkkokirjastoon teosten saatavuuteen.
Kirjoja
Lypsylehmän ruokinta : ProAgria Keskusten Liiton Tieto Tuottamaan 133 Sian ruokinta ja hoito : ProAgria maaseutueskusten liiton julkaisujaHelena Telkänranta: Kanojen maailma, s. 124 kanan ruuansulatuksesta ja munan syntymisprosessista
Nettisivuja
Maidon alkutuotanto - Opetushallitus
Sanna ja Mari Timosen opinnäytetyön sivulla 10 sian ruoansulatuksesta ja ravintoaineiden imeytymisestä
Ruokatiedon nettisivuilla on suomeksi jonkin verran tietoa asiasta:Lehmän ruoansulatuksesta ja ravinto-opistaKanan ruoansulatus ja muniminenSian ruoansulatus
Englanniksi asiasta löytyy hiukan konkreettisemmin niinkuin... |
| Pystyvätkö lehmät hengittämään suun kautta? Hevoset eivät kuulemma pysty. |
204 |
|
28.3.2022 |
|
Lehmän on mahdollista hengittää suun kautta, mutta se tapahtuu vain jos on kovin kuuma, lehmä on stressaantunut tai sillä on joku tauti nenäalueella.
https://open.lib.umn.edu/largeanimalsurgery/chapter/weird-horse-things/ |
| Kauanko lehmän raskausaika kestää? |
303 |
|
23.6.2021 |
|
Ruokatieto-sivustolla https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta-poytaan/maatila/kotielaimet/lypsykarja on tieto, että lehmän tiineys kestää yhdeksän kuukautta. |
| Onko kullakin lehmäyksilöllä täysin oma veriryhmänsä? |
265 |
|
7.10.2020 |
|
Tieteen Kuvalehden artikkelissa 10 asiaa, joita et tiennyt verestä todetaan ihmisillä olevan 8 tyyppistä verta, kissoilla veriryhmiä on vain 3, mutta lehmillä ainakin 800. Eli paljon on lehmillä veriryhmiä, muttei sentään jokaisella omaansa. |
| Saako lehmäjoogakirjaa? |
223 |
|
16.1.2019 |
|
Tarkoittanet Klaus Puthin humoristista teosta Lehmäjoogaa (Yoga für Kühe, suom. Sirpa Hietanen, Kirjapaja, 2010). Teos näyttää löytyvän kirjastoverkkosi alueelta, joten voi tilata sen omaan lähikirjastoosi lainattavaksi.
https://lastu.finna.fi/Record/lastu.288610 |
| Tekikö Miina Äkkijyrkkä lehmä-aiheista taidetta jo 1980-luvun alussa tai aikaisemmin? |
612 |
|
27.11.2018 |
|
Kirjassa Miina (Johnny Kniga, 2009) taiteilija itse vastaa kysymykseen näin: "Olen tehnyt lehmiä niin pienestä pitäen, että siitä aiheesta on tullut minulle itsestäänselvyys. Jotkin kuvanveistäjät tekevät ihmishahmoja koko ikänsä, minä teen lehmiä." Osiossa "Miina Äkkijyrkkä lyhyesti" kerrotaan, että tuleva taiteilija alkoi veistellä hellapuista lehmiä jo vuonna 1953. Vuonna 1973 hän valmistui Taideakatemiasta ja osallistui Suomen taiteilijain 78. näyttelyyn Helsingin Taidehallissa. Miina-kirjan kuvien joukossa on otos Halosen taidevalimolta vuodelta 1973, jossa taiteilija valmistelee yhtä lehmäveistoksistaan. Vuonna 1980 Marjut Jokelainen ja Heikki Innanen tekevät Miinasta dokumenttielokuvan Nautain taivas ja helvetti, joten 80-luvun... |
| Etsin lastenkirjaa, jota luettiin 90-luvulla minulle. En muista muuta kuin tarinassa seikkaili lehmä, joka halusi kaupunkiin. Kyse ei ole Mimmi-lehmässä. |
720 |
|
27.12.2017 |
|
Olisikohan kyseessä voinut olla Jari Nenosen kirjoittama ja Jarmo Koivusen kuvittama Iita-lehmän kaupunkikuume? Siinä Iita-lehmä pääsee haikailemalleen kaupunkiretkelle herra Pöllön kehittelemän nerokkaan suunnitelman avulla: Iita teeskentelee sairasta, ja kun eläinlääkäristäkään ei näytä olevan apua, tilataan karja-auto viemään Iitaa teurastamolle. Kun auton ovet kaupungissa avataan, Iita ottaa jalat alleen. |
| Minulla oli 50-luvun alkupuolella pehmeäkantinen satukirja, jonka kannessa muistelen olleen kuvan prinsessasta. Mieleeni on jäänyt satu paimentytöstä, jonka… |
611 |
|
30.9.2017 |
|
Suomuorin maitoa, kahvia ja karpalomehua lypsävä lehmä tavataan Saara Heinon Pienen väen satukirjan (Valistus, 1951) sadussa Taikalehmä. Aakkosista kerrotaan sadussa Pikku Leenan ihmeellinen aapinen. Tonttusadun nimi on Saunatontun syntymäpäivät. Kirjan mustavalkoinen piirroskuvitus on Helga Sjöstedtin.
|
| Mikä olisi "hankauspaalu" ruotsiksi? Kyseessä on siis paalu, tolppa, puu tms. johon esim. lehmät, hevoset tai peurat hankaavat itseään. Englanniksi termi on … |
801 |
|
20.5.2016 |
|
Suomi-ruotsi : tekniikan ja kaupan sanakirja / Talvitie, Jyrki K. 1997, 3. uus. laitos, ISBN 9510216283 antaa sanalle hankauspaalu ruotsinkielisen vastineen mantelburen påle.
|
| Olisiko mahdollista että lehmät lyspsävät tulevaisuudessa laktoositonta maitoa? |
583 |
|
21.8.2015 |
|
Ylen sivuilla on ollut aiheesta vastikään artikkeli. Artikkelissa asiasta on kysytty kotieläinbiotekniikkaan erikoistuneelta yliopistonlehtori Kari Elolta Helsingin yliopiston Maataloustieteiden laitokselta. Hänen mukaansa ajatus ei ole mahdoton, mutta sisältää vielä monia mutkia. Uutinen on luettavissa Ylen sivuilta:
http://yle.fi/uutiset/laktoosittomuus_ei_ole_itsestaanselvyys__ratkaisu…
|
| Osaisikohan kukaan kertoa mikä voisi olla lasten/nuorten kirjan ja kirjailijan nimi, joka oli suuri suosikkini lapsena ja jonka jäljet olen kadottanut. Olen… |
728 |
|
29.4.2015 |
|
Kyseessä voi olla Marjatta Kurenniemen Leenan sininen päivä (1975).
Aivan täysin tuntomerkit eivät täsmää, mutta Rillikka-lehmän ja sen
vasikan hoivaaminen ovat juonen kannalta keskeisiä.
Aira Kuurinmaan Leikisti (1978) taitaakin olla tarkoittamasi teos.
Siinä Mervi-tyttö hoitaa Kultasuu-vasikkaa ja juhannustakin vietetään.
|
| Muistelen: jos lehmä saa kaksosvasikat, joista toinen on sonni ja toinen lehmä, niin lehmävasikka on usein maho (ei saa itse vasikoita)?Onko näin ja miksi?Ja… |
3302 |
|
4.1.2013 |
|
Yhdeksässäkymmenessä prosentissa naudan kaksoistiineyksistä sikiöiden välille syntyy verisuoniyhteys. Tämän yhteyden välityksellä sikiöstä toiseen kulkeutuu soluja ja hormoneja. Seurauksena on kimerismi eli molemmissa kaksosissa on pysyvästi toisesta sisaruksesta peräisin olevia soluja. Jos sikiöt ovat eri sukupuolta, lehmävasikan normaali sukupuolinen kehitys estyy sonnivasikan erittämän anti-Müllerian-hormonin vaikutuksesta (myöhemmässä vaiheessa voi tapahtua myös sukuelinten maskulinisaatiota) ja siitä tulee steriili. Tällaista vasikkaa nimitetään freemartiniksi. Freemartinismia tavataan kaikilla nautaeläimillä (Bovinae) ja sitä on havaittu myös lampailla, vuohilla ja sioilla.
Lähteet:
Tiina Pessa-Morikawa, Mikael Niku ja Antti... |
| Äitini muistelee lukeneensa 40-50 -luvun taitteessa sadun, joka kertoo lehmästä, joka lähtee kaupunkimatkalle. Onko tietoa, mikä tämän sadun nimi on? |
1385 |
|
22.11.2012 |
|
Tikkurilan kirjaston lastenosaston avustuksella löytyi Kirsi Kunnaksen satu "Kanan kaupunkimatka", jossa esiintyy myös lehmä. Se on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 1957. Satu löytyy seuraavista kirjoista:
TEKIJÄ Kunnas, Kirsi
TEOS Tiitiäisen tarinoita / Kirsi Kunnas ; kuv. Maija Karma
PAINOS 4. p. - 5. p. 1973. - 6. p. 1980. - 7. p. 1987. - 8. p. 1989. - 13. p. 2000. - 16. p. 2008
Tiitiäinen, metsäläinen : suomalaisia satuja / kuv. Kristina Segercrantz ; [toim. Kaarina Miettinen]
PAINOS 2. p. 1991
JULKTIEDOT Porvoo ; Helsinki ; Juva : WSOY, 1989
ULKOASU 247 s. : kuv.
Petterin kirahvit ja muita suomalaisia satuja / kuvittanut Kristina Segercrantz
JULKTIEDOT Porvoo : WSOY, 1999
SARJA Suuri suomalainen satukirjasto ; 3
TEOS Suomalaisten... |
| Saako kasvissyöjäeläin enemmän kaloreja elimistönsä käyttöön samoista kasviksista kuin ihminen?n Eli: onko esimerkiksi kaali vaikkapa lehmälle… |
791 |
|
18.2.2012 |
|
Tarkkaa vastausta en kysymykseesi onnistunut löytämään. Tässä kuitenkin huomioonotettavia tekijöitä kysymykseesi.
Heinänsyöjien, kuten lehmän, ruoansulatusjärjestelmä on kehittynyt energian keräämisen suhteen tehokkaaksi. Samaten kasvissyöjäeläimistä osa on märehtijiöitä, esimerkiksi mainitsemasi lehmä, jolloin niille on mahdollista syödä nopeasti ja saada enemmän liukenevia ravintoaineita selluloosapitoisesta ravinnosta kuten heinästä. (http://fi.wikipedia.org/wiki/M%C3%A4rehtiminen)
Usein ihmisellä on tapana keittää, kuumentaa tai paistaa ruokansa, jolloin entsyymit samoin kuin muutkin ravintoaineet vähenevät ruoasta. Tästä aiheesta voi lukea lisää esimerkiksi Mea Salon teoksesta Hellaton kokki-raakaravintoa kasviksista (2010).
Lopuksi... |
| Muistamme ystäväni kanssa molemmat lukeneemme romaanin, jossa päähenkilö piiloutui uhkaajiltaan navetassa olevan kuolleen lehmän sisään. Emme millään muista,… |
1065 |
|
28.1.2011 |
|
Kyseessä voisi olla Walter Scottin teos Rob Roy (1818), joka on suomeksi ilmestynyt nimellä Henkipatto Rob Roy. Teoksen päähenkilö Robert Roy MacGregor vaikutti 1700-luvun Skotlannissa ja häntä on pidetty eräänlaisena skottien vastineena Robin Hoodille. Legendan mukaan hän piiloutui vainoojiaan kuolleen lehmän sisään. Rob Royn vaiheisiin voi tutustua myös W. H. Murrayn kirjoittamassa elämäkerrassa Rob Roy MacGregor - His Life and Times sekä elokuvassa Rob Roy (1995).
|
| Onko tietoa milloin suomeen on tullut lehmä? Tuliko se ihmisen mukana vai miten? Millainen oli tuolloin lehmän elinvuosi ja elinkaari ylipäätään? Lisäksi… |
3003 |
|
22.11.2010 |
|
Suomessa on arkeologisten löytöjen perusteella asunut jo 3000 vuotta ennen ajanlaskumme alkua ihmisiä, jotka pitivät karjaeläimiä. Ei kuitenkaan vielä tiedetä millaisia nämä varhaiset nautaeläimet olivat. Tutkijat ovat arvelleet, että tuolloin nautoja olisi pidetty lähinnä niiden lihasvoiman, ei niinkään maidon ja lihan vuoksi. 2500-2000 eKr, eli vasarakirveskulttuurin aikakautena Etelä- ja Lounais-Suomessa lehmien ja ihmisten yhteiselämä muuttui. Maanviljely yleistyi ja osin myös vakiintui näillä alueilla ja näin lehmää alettiin hyödyntää myös sen tuottaman maidon ja lihan osalta. Tuon ajan lehmien ruokintatavoista ja muusta hoidosta ei kuitenkaan ole tarkkoja tietoja.
Lähde: Tervo, Mirja (Atena, 2004)
|
| Onko teillä lainattavissa äänitteitä vanhoista karjan kutsuhuudoista? Kasettia, videota tai mitä vaan materiaalia. |
1265 |
|
15.2.2007 |
|
Hankasalmen Kalevalaiset naiset ovat tehneet sekä CD-levyn että videon karjan kutsuhuudoista. Molempia saa kaukolainaksi Hankasalmen kirjastosta.
Perinnelipas 1 (kirja ja kasetti), SKS 1977 sisältää myös karjan kutsuntaa.
Tampereen yliopiston kansanperinteen laitos on julkaissut c-kasettina Erkki Ala-Könnin keräämiä karjankutsuja. Äänitteen nimi on Karjankutsuja, laskiaishuutoja, myyntihuutoja.
Ruotsalainen nykysäveltäjä Karin Rehnqvist on hyödyntänyt vanhoja karjankutsuhuutoja tuotannossaan. Levy Sun song, jolla on ainakin yksi karjankutsulaulu (Puksånger-lockrop), löytyy Oulun kaupunginkirjaston musiikkiosastolta. Rehnqvistin levyllä laulava Lena Willemark esittää parikin karjankutsuhuutoa omalla levyllään Älvdalens elektriska.... |
Kysy kirjastonhoitajalta
