| Mistä löydän nuotin Vuoksi sun, esittäjä Laura Voutilainen ja Anna Erikssonin laulun Sadan yön salaisuus |
113 |
|
|
|
Eeva Kiviharjun säveltämä ja sanoittama "Vuoksi sun" sisältyy "Suuren toivelaulukirjan" osaan 18. Laulu alkaa: "En kyyneleitä mä tänään peitä".
Risto Asikaisen säveltämään ja sanoittamaan kappaleeseen "Sadan yön salaisuus" ei ole julkaistu nuottia.
Kansalliskirjaston hakupalvelu:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
|
| IKL:n aikanaan omistaman ravintolaketju Mustan Karhun laulukirjasta löytyi kappale Suora kurssissaan. Laulun alla tekijätietoina "Hila" - Tapio Ilomäki… |
145 |
|
|
|
En löytänyt nuottia tähän lauluun kirjastojen tietokannoista. Lehtitietojen perusteella nuotin on julkaissut IKL:n kannatusyhdistys. Lehtitietojen perusteella Tapio Ilomäki (1904-1955) on sekä säveltänyt että sanoittanut laulun. Laulu mainitaan ilmoituksissa ja jutuissa, joissa kerrotaan laulun laulamisesta eri tilaisuuksissa. Laulun nimi vaihtelee: ”Suora kurssissaan”, ”Suora kurssissa” tai ”Suora kurssi”.
Nuotti voi löytyä jostain arkistosta. Suomalaiset musiikkiarkistot -julkaisun mukaan Tapio Ilomäen sovitukset ja sävellyskäsikirjoitukset ovat Helsingin yliopiston kirjastossa (eli Kansalliskirjastossa) ja Suomen elokuva-arkistossa. Kansallisarkistossa on Isänmaalliseen kansanliikkeeseen liittyvää aineistoa.
Lähteitä:... |
| Onko olemassa nuottikirja/laulukirja: Klemetti, Heikki: Laululipas lapsille? Etsin 'Peipon pesä' - laulun ensipainoskirjaa. |
165 |
|
|
|
Vanhin löytämäni nuotti, johon Heikki Klemetin säveltämä ja Immi Hellénin sanoittama "Peipon pesä" sisältyy, on Heikki Klemetin "Lauluhupi lapsille : pieniä laulelmia koulua ja kotia varten" (Axel E. Lindgrenin Soitinkauppa ja Kustannustoimisto, 1915). Nuotista on kaksi eri versiota: toisessa on laulujen sanat ja melodianuotinnos, toisessa myös pianosäestys. Säkeistöjä on viisi. Laulu alkaa: "Koivun oksaan korkealle teki peippo pesän".
Samana vuonna ja samalta kustantajalta on ilmestynyt myös lauluvihkon ruotsinkielinen versio "Barnens visbok : små sånger för skolan och hemmet" (Axel E. Lindgrens Musikförlag, 1915). Siinä laulu on nimellä "Lärkboet".
Lähteitä:
Kansalliskirjaston hakupalvelu:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/... |
| Mikä on kappale: "... että saan sinut aikanaan mulle kuulumaan yksin vain ..." Olisiko alkanut näin: "Tyttö pieni ... " Veikkaan 1960-lukua ja italialaista… |
174 |
|
|
|
Jukka Kuoppamäen säveltämässä ja sanoittamassa kappaleessa "Tyttö pieni" lauletaan kertosäkeessä: "Että saan sinut aikanaan yksin kuulumaan mulle vain...". Laulu alkaa: "Tyttö pieni, nyt muuttui tieni".
Kappale osallistui vuoden 1970 Syksyn sävel -kilpailuun, jossa sen esitti lauluduo Pasi ja Pekka (eli veljekset Pasi ja Pekka Saarnikko). Kappale sijoittui kisassa sijalle 10. Jukka Kuoppamäki levytti kappaleen itsekin samana vuonna. Raimo Roiha on tehnyt kappaleesta instrumentaalisen version ja Jaakko Gauriloff on levyttänyt sen saamen kielellä nimellä "Nij'dd sio'm".
Jukka Kuoppamäki: Tyttö pieni YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=5jgbRKRUfCE
Lähteitä:
Latva, Tony: Iskelmän tähtitaivas : 500 suomalaista viihdetaiteilijaa... |
| Löytyykö kirjastonhoitajalta Wäinö Solan Siltavahti sanat suomeksi? |
139 |
|
|
|
Wäinö Solan sanat Jean Sibeliuksen lauluun Siltavahti (1928) löytyvät esimerkiksi nuottijulkaisusta Jean Sibelius: Mieskuorolaulut a cappella (toim. Uolevi Lassander, YL 2000)
Sanat löytyvät myös Kansallisarkiston digitoimasta Suomen viesti –lehden numerosta 3/1928 (s. 5).
https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbibliografia
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1511052__Ssiltavahti%20sola__Orightresult__U__X1?lang=fin&suite=cobalt
https://www.musiikkikirjastot.fi/app/uploads/2019/12/Sibelius.pdf
|
| Moikka taas. Muistatko missä piisissä on sanat; bi kalle bi kalle siäl oltiin mä ja kalakalle yössä pariisin. |
319 |
|
|
|
Kappale on nimeltään "Pigalle". Se alkaa: "Pigalle, Pigalle, siel oltiin mä ja Kala-Kalle yössä Pariisin." Laulun on säveltänyt Heinz Gietz ja sanoittanut Hans Bradtke. Suomenkieliset sanat on kirjoittanut Aune Ala-Tuuhonen, joka oli yksi radiohupailun "Kankkulan kaivolla" käsikirjoittajista. Sen suosituin hahmo oli Tippavaaran isäntä (Oke Tuuri), joka myös levytti "Pigallen".
Lähde:
Suuri toivelaulukirja 16 (Warner/Chappell Music Finland, Suuri Suomalainen Kirjakerho, 2001)
|
| Kuoroni esitti viime vappuaattona C.M.Bellmanin "Kevätlaulun" suomenkielisin Olli Vuorisen sanoin (Tuuli hiljaa henkäilee...). Nuottiin painettuna… |
428 |
|
|
|
Kumpaakin versiota on julkaisuissa käytetty. Sitä, mikä on "oikea" versio, en osaa sanoa. Laulun sanat ovat muuttuneet muiltakin osin. Myös laulun nimi vaihtelee julkaisuissa: "Kevät-laulu", "Kevätlaulu", "Nyt kevät on", "Tuuli hiljaa henkäilee".
Vanhin julkaisu, josta tämän Olli Vuorisen (tai Wuorisen), alkuperäiseltä nimeltään Olof Bergin (1842-1917), sanoittaman laulun löysin, on nuotti "Kaikuja Keski-Suomesta" (Eurén,1874). Nuotti sisältää Erik August Hagforsin säveltämiä ja sovittamia lauluja. Hagfors toimi Jyväskylän seminaarin ensimmäisenä musiikin lehtorina vuosina 1863-1893. Olli Vuorinen oli Hagforsin oppilas ja valmistui Jyväskylän seminaarista opettajaksi vuonna 1872. Tässä nuotissa laulun sanat ovat tällaiset:
Kewät-laulu... |
| Carl Collan on säveltänyt Z. Topeliuksen runon På Roines Strand. Bells Publishing-kustantamon nuotissa toinen säkeistö alkaa "Fader min är en tall i skogen… |
110 |
|
|
|
Verkossa saatavilla olevien lähteiden perusteella Topeliuksen runossa toisen säkeistön alku alkuperäisenä kuuluu "Fader min är en björk i skogen". Suomeksi lauletaan Kerttu Vehmaan käännöksen mukaan "Metsän koivu on taattoseni".
Ainakin joissakin Collanin sävellyksen ruotsinkielisissä nuottipainoksissa koivu on vaihtunut mäntyyn: "Fader min är en tall i skogen". Tässä muodossa säkeistö alkaa myös varhaisimmassa levytysversiossa vuodelta 1909, jossa laulun tulkitsi Oscar Ralf.
Liekö säveltäjällä tai nuotin puhtaaksikirjoittajalla tapahtunut virhe, joka on vakiintunut käytännöksi? Tähän osaa ehkä vastata joku musiikinhistorian erikoistuntija.
Lähteet:
Topeliuksen valittuja runoja (sivulla 85).Runo Runeberg-tietokannassa
Digitoitu... |
| Onkohan englantilaista virttä "Guide Me O Thou Great Redeemer" suomennettu? |
119 |
|
|
|
Suomenkielinen versio on nimeltään "Kansasi on vaeltava". Suomenkielisen version ovat sanoittaneet Pekka Turunen ja Niilo Rauhala. Laulu sisältyy nuottiin "Messulauluja" (Kirjapaja, 1997) ja "Ruotsin kirkon virsikirjaan" (Verbum, [2003]). Laulun on säveltänyt John Hughes. "Messulauluja"-nuotin mukaan alkuperäinen sanoittaja on W. Williams (eli William Williams). |
| Kaverini kanssa etsin Veikko Lavin kappaletta, jossa mm seuraavat sanat. Mitäpä se auttaa itkua vääntää ja ikävätä voivotella juu, parempi on kaikille… |
211 |
|
|
|
Laulussa ”Variksen saappaat” (tai ”Variksensaappaat”) lauletaan: ”Mitäpä se ränttää itkua vääntää ja ikävätä voivotella, juu. Parempi on laulaen terveiset laittaa ja onnea toivotella, juu.” Sanat on kirjoittanut Reino Hirviseppä eli Palle, oikealta nimeltään Reino W. Palmroth. Laulu alkaa: ”Paljasjaloin minä elämäni aloin”. Laulun melodia on kansansävelmä, joka on tuttu laulusta ”Jos sais kerran reissullansa”.
Laulun ovat levyttäneet esimerkiksi Pekka Himanka ja Eija Sinikka. En löytänyt laulua Veikko Lavin diskografiasta. Laulu sisältyy esimerkiksi nuottiin ”120 kitaralaulua : [60 vuotta kitaransoiton juhlaa]” (toimitus: Miika Snåre, Ari Leskelä; F-kustannus, 2013).
Lähteet:
Halmeaho, Matti: Laulajan testamentti : Veikko Lavin... |
| Oi muistatko vielä sen ikkunan ja valkean ikkunalaudan,sen kerran mä kätkin unhoosen,kuni umpehen luodun haudan..en sinne mä silmiäni luoda saa..vaan aina tuo… |
88 |
|
|
|
Emme valitettavasti tunnistaneet laulua. Tunnistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään. |
| Ireen Sheer - Goodbye Mama ,kuka suomalainen nainen levytti tämän 70-luvulla. |
158 |
|
|
|
Kappaleen levytti vuonna 1973 suomeksi nimellä "Kortin saat sä jostain" Monika Aspelund.
"Kortin saat sä jostain"
Single "Vain rakkaus sen aikaan saa / Kortin saat sä jostain" |
| J. H. Erkon Hämäläisten laulun (alkujaan Hämäläisen laulu) 7. säkeistöstä näkee kahta versiota: yhdessä lauletaan "kun miestä missä tarvitaan" ja "kun toimeen… |
249 |
|
|
|
J. H. Erkko kirjoitti ”Hämäläisen laulun” toukokuussa 1869, ja runo sisältyy hänen esikoiskokoelmaansa ”Runoelmia" [1] (1870). Siinä 7. säkeistössä kumpikin säe alkaa sanalla ”jos”:
”Jos miestä missä tarvitaan,
Maan eestä vaikka kaatumaan,
Niin uljaita on uroita,
On järkeä, on kuntoa,
Jos toimeen tartutaan.”
Reijo Pajamo kirjoittaa (s. 29): ”Erkon käyttämä ehdollinen, tulevaisuuteen viittaava jos-muoto on sittemmin saanut kansan suussa reaalisemman ilmaisun ’kun toimeen tartutaan’.”
Lähteet:
Erkko, J. H.: Runoelmia [1]:
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/100871/Runoelmia-1.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Pajamo, Reijo: Maakuntalaulumme (WSOY, 1987)
|
| Ala-asteen alussa, eli joskus 2008-2010 meille tuli esiintymään joku yhtye, jonka yhden laulun sanat meni jotenkin "syksy meni, talvi tuli, maahan satoi lunta"… |
173 |
|
|
|
Laulun nimi on "Suruvaippa". Se alkaa: "Kerran tarhaan lähtiessään, kuunnelkaapa kummaa, poika piti kämmenellään toukkaa ihan tummaa". Laulun on säveltänyt Pekka Nättinen ja sanoittanut Jukka Itkonen. Sen on levyttänyt lastenmusiikkiorkesteri Loiskis vuonna 2005. Laulajana oli tuolloin Pentti Rasinkangas.
|
| Olen lomaretkellä suomessa ja kuulin radiossa laulu. kenen laulu se in ja missä levyssä se on? Ref: Miisä osi kolme hyvä vinkiä miten elä Hygiene elämä….. |
141 |
|
|
|
Laulu on luultavasti "Kolme hyvää vinkkiä". Sen esittää yhtye Vesterinen Yhtyeineen. Levytys löytyy albumilta Meissä asuu elämä (2021).
|
| Ketkä suomalaiset artistit ovat äänittäneet kappaleen Mustikan poimintaa? |
214 |
|
|
|
Kappaleen "Mustikanpoiminta" on levyttänyt kahdesti yhtye Antero Raimo & Ovet. Kappaleen sävelsi yhtyeen rumpali Jari Rönkkö ja sanoitti laulaja Raimo Laine. Alkuperäisellä vuoden 1993 levytyksellä soittivat heidän lisäkseen Tuomo Korpela, Tero Siivonen, Hannele Voutilainen sekä Matti ja Mikko Jordman. Vuonna 2013 julkaistulla 20-vuotisjuhlaversiolla soittivat Rönkkö, Laine, Jordmanit, Petri Sinivuori ja Tero Ylevä.
Kappaleen levytti myös Suuri Suomalainen Cumbia-orkesteri vuonna 2016.
Lähteet:
"Yhtye nimeltä Antero Raimo & Ovet"
Vuoden 1993 single (Discogs).
Albumi Elämä on vaarallista
Albumi The Great Cumbia-Orchestra of Finland (Discogs) |
| Tiedän, että laulun nimi on espanjaksi "Cucurrucucuu Paloma" ja koko tekstinkin löydän espanjaksi, mutta suomeksi minulla on vain sanat "ei neito paljasta… |
350 |
|
|
|
Laulu on nimeltään "Cielito lindo", jota useimmissa lähteissä pidetään meksikolaisena kansanlauluna, esimerkiksi Yleisradion Fono-tietokannassa, mutta joissakin lähteissä sen säveltäjäksi ja sanoittajaksi nimetään Quirino Mendoza y Cortés. Espanjankielinen sanoitus alkaa: "De la Sierra Morena". Etsimäsi suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Sauvo Puhtila. Se alkaa: "Tuolla Sierra Morenan mailla". Kertosäkeessä lauletaan: "Aijaijaijai...Ei neito paljasta kasvojaan, hän vain hymyilee aivan salaa!"
Kai Lind on levyttänyt Sauvo Puhtilan sanoittaman "Cielito lindon" nimellä "Portillasi", mutta en pysty tarkistamaan, onko sanoitus etsimäsi. Laulun suomenkieliset sanat löytyvät nimellä "Cielito lindo" monesta eri nuotista, esimerkiksi nuoteista "... |
| Biisi hukassa |
179 |
|
|
|
Ihan täsmälleen noihin tuntomerkkeihin sopivaa laulua en löytänyt.
Amerikkalaisen laulaja-lauluntekijä Brian Fallonin kappaleessa Georgia lauletaan "You don't know, you don't know how it feels to be me".
"You don't know how it feels" -nimiset kappaleet ovat tehneet ainakin amerikkalainen rokkari Tom Petty, kanadalainen poplaulaja Drew Seeley sekä amerikkalainen country-laulaja Steve Azar. Tom Pettyn kappaletta ovat esittäneet monet muutkin laulajat.
Jazzlaulaja Nancy Wilsonin "Hello young lovers" -albumin (1962) kappaleessa "You don't know how love feels" on osittain kysymykseesi sopivaa sanoitusta.
AZLyrics-sivustolla voit selailla sanoituksia lauluihin, joiden nimestä löytyy sana "Lovers": https://search.azlyrics.com/search.php?q=... |
| Minulla on hakusessa eräillä syntymäpäiväjuhlilla kuulemani suomenkielisen kappaleen nimi ja esittäjä. Kappaleessa lauletaan lapsen kaipuusta viettää… |
270 |
|
|
|
Tarkoitatko ehkä Gösta Sundqvistin säveltämää ja sanoittamaa laulua "Elämä ikkunan takana"? Se alkaa: "Me noustaan joka aamu ennen seitsemää". Laulussa isän täytyy kiirehtiä työhön tehtaaseen. Laulun kertoja on lapsi, joka tuskin koskaan enää ehtii leijaa lennättää.
Leevi and The Leavings: Elämä ikkunan takana YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=qHiVVrgAVsU
|
| Mistä löytyisi nuotit kappaleeseen Sea Shanty Wellerman? |
336 |
|
|
|
Tarkoitat ilmeisesti Nathan Evansin tunnetuksi tekemää uusiseelantilaista kansanlaulua ”The Wellerman”, josta käytetään myös nimiä ”Wellerman” tai ”Soon may the Wellerman come”. Laulu sisältyy esimerkiksi nuottiin ”Chart hits of 2021” (Hal Leonard, [2021]; HL00386448; nimeke takakannessa: ”Easy piano arrangements of 20 smash hits”). Nuotissa on helppo pianosovitus, sanat ja sointumerkit. Myös verkosta löytyy useita nuotinnoksia tästä laulusta, osa niistä voi olla maksullisia. Tässä yksi esimerkki:
https://musescore.com/user/6695411/scores/6613120 |
Kysy kirjastonhoitajalta
