| Luontoradiossa puhuttiin kuurankukasta käännöksenä englannin Windows flowerille. Lapsuudessani puhuttiin jääkukista. Siitä tuli mieleeni, että kun olimme… |
126 |
|
|
|
Laulun nimi on "Sammuva hiillos". Se alkaa: "Tuijotan hiileen himmenevään". A. Aimo, joka äänitti kappaleen Dallapé-orkesterin kanssa vuonna 1935, laulaa vain toisen säkeistön, joka alkaa: "Ruuduissa kasvaa kukkia jään". Laulun säveltäjäksi ja sanoittajaksi on merkitty M. Maja, joka on eri henkilöiden yhteinen pseudonyymi. Yksi näistä henkilöistä on Martti Jäppilä.
Laulun ovat levyttäneet myös Aikamiehet (1967) ja Arttu Suuntala (1971).
A. Aimo: Sammuva hiillos YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=NpMel_A9P3k
Arttu Suuntala: Sammuva hiillos YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=Vl9Wa6Q_7Do
Maja, M. Kanto - kansalliset toimijatiedot -palvelussa:
https://finto.fi/finaf/fi/page/000183771
Fenno : suomalaiset äänitteet... |
| Mistä löytyisi "Juokse sinä humma" -laulun varhaisemmat sanat? Tuli hiljattain vastaan sekin tieto, että Tapio Rautavaaran kappale "Juokse sinä humma" perustuu… |
1038 |
|
|
|
Lasse Erolan mukaan sanoituksen pohjana on ollut rekilaulu, joka sisältyy Erkki Ala-Könnin kokoamaan ”Härmän laulukirjaan”. Laulu on laulukirjassa nimellä ”Eihän se oo kumma : Kujanpään Kaappoo-kräätärin laulu”. Laulu alkaa: ”Eihän se oo kumma, kun poika on tumma”. Erolan mukaan Rautavaara muokkasi sanoitusta pitkään. Alkuperäisestä sanoituksesta on jäljellä hieman muunneltuna säe: ”Juokse sä humma, kun taivas on niin tumma, ja kotia on pitkänlainen matka.” Myös Pekka Nissilän mukaan Rautavaara ”keräsi ja muokkasi kansanperinnetekstiä pitkään”.
Nuotissa ”Karjalaisia kansanlauluja Rautjärveltä” on laulu ”Elon polun taittaja”, joka alkaa: ”Juokse sinä humma, kun taival on niin tumma ja varjot ne vierellä kulkee”. Laulun kertosäkeessä... |
| Pentti Hietanen laulaa kappaleen Kun aika on. Missä tahtilajissa hän sen esittää? |
390 |
|
|
|
Nino Rotan alun perin elokuvaan Romeo ja Julia (1968) säveltämä rakkausteema kulkee 3/4-tahtilajissa. Näin se tulkitaan myös Pentti Hietasen esittämässä lauluversiossa "Kun aika on", joka pohjautuu alun perin Larry Kusikin ja Eddie Snyderin sanoittamaan laulusovitukseen "A Time for Us".
Lähteet:
Suuri toivelaulukirja : musikaali, tv, elokuva. F-Kustannus Oy, 2015. S. 126 - 127.
"Kun aika on" (Fono.fi)
|
| Etsin nuotteja Kaija Koo Illan Tullen kappaleeseen. Osaisiko joku auttaa minua? |
115 |
|
|
|
Markku Impiön säveltämään ja sanoittamaan "Illan tullen" -kappaleeseen ei löydy julkaistua nuottia. Laulu alkaa: "Illan tullen tahtoisin sut viedä oopperaan".
Tietoa kotimaisista nuoteista voi etsiä Violasta, joka on Suomen kansallisdiskografia ja nuottien kansallisbibliografia. Violan viitteet löytyvät Kansalliskirjaston hakupalvelusta.
Kansalliskirjaston hakupalvelu:
https://kansalliskirjasto.finna.fi
Tietoa Violasta:
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/viola-suomen-kansallisdisk…
|
| Onko Kalevi Ollin John- musikaaliin säveltämää Ainut armahin-kappaletta levytetty? |
169 |
|
|
|
En löytänyt Kalevi Ollin säveltämästä "Ainut armahin" -kappaleesta muuta levytystä kuin ennakkotiedon, että se sisältyy Petrus Schroderuksen tulossa olevalle albumille "Rakkauden voima". Kappale on jo kuunneltavissa Petrus Schroderuksen Facebook-sivulla nimellä "Ainut armahain".
Petrus Schroderuksen Facebook-sivu:
https://fi-fi.facebook.com/tenorpetrus/ |
| Vesa-Matti Loiri laulaa konserttitaltioinnissaan Niin joululta tuntuu vuodelta 1999 laulua, jonka nimeksi mainitaan Soutaja.. Se alkaa sanoilla Reunalle saakka… |
168 |
|
|
|
Niin joululta tuntuu -ohjelman lopputeksteissä kerrotaan, että Soutaja-laulun sanoittaja on Vesa-Matti Loiri. Sama tietoa on myös ohjelmasta tehdyn tallenteen luettelointitiedoissa.
https://areena.yle.fi/1-4379657
https://finna.fi/Record/musa.015425009#componentparts |
| Etsin joululaulua joka alkaa sanoin "Koko Beetlehem nyt loistaa", erityisesti sen nuottia ja sanoja. Mistä löytäisin? Alunperin espanjalainen laulu löytyy myös… |
189 |
|
|
|
Suomenkielisellä nimellä "Koko Beetlehem nyt loistaa" (tai "Koko Betlehem nyt loistaa") en löytänyt tästä joululaulusta nuottia enkä sanoja. Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Anna-Kaarina Kiviniemi. Sen ovat levyttäneet Simonkylän lapsikuoro ja Iin Laulupelimannit.
9.1.2024:
Korjaan vastaustani, sillä laulun alkuperäinen nimi on "Brincan y bailan", ei "Pero mira cómo beben". Suomenkielinen sanoitus alkaa: "Koko Beetlehem nyt loistaa sen portit kauas hohtaa". Kertosäkeessä lauletaan: "Tanssivat hyppelevät pikkukalat joissa". Suomenkieliset sanat voi kuunnella Iin Laulupelimannien äänitteeltä ”Joulukuusella : joululauluja ja -runoja” (Iin Laulupelimannit, 2015), joka on lainattavissa Iin kirjastosta.
Alkuperäisellä nimellä ”Brincan y... |
| Kuka muistaa sanat sellaiseen kappaleeseen jossa on mm. "Pieni, tyhmä dolli, miksi minut hylkäsit, kun ventovieraan, sä tiellä kohtasit." ja lopussa : "et… |
213 |
|
|
|
Kappale on nimeltään "Tuhma Dolly". Se alkaa: "Yksin jäin ystäväin". Sävelmä on kansansävelmä, johon sanat on kirjoittanut Pertti Reponen. Muistamassasi kohdassa lauletaan pienestä tuhmasta Dollysta. Kappaleen on levyttänyt Finntrio vuonna 1964. Se sisältyy esimerkiksi Finntrion cd-levylle "Ei koskaan selvin päin", joka on ilmestynyt "20 suosikkia" -sarjassa (Fazer Records, 1996). Sanat sisältyvät nuottiin "Tuhma Dolly" (Westerlund, 1964, REW3655), joka on lukusalikäytössä Kansalliskirjastossa ja Musiikkiarkistossa Helsingissä. Kummastakaan paikasta sitä ei siis saa kotilainaan. |
| Miksi Sibeliuksen Jääkärimarssissa lauletaan : ...sotahuutomme HURMATEN maalle soi, vaikka p.o. HURRATEN maalle soi? Ja miksi lauletaan ... ei ennen UHMAMME… |
237 |
|
|
|
Yksi syy siihen, että lauluja lauletaan ”väärin”, on varmaankin se, että laulujen sanoituksista on vuosien varrella julkaistu erilaisia versioita esimerkiksi lehdissä ja nuoteissa. Laulujen sanat kuullaan usein väärin ja sanoja kirjoitettaessa voi helposti tulla kirjoitusvirheitä ja nämä virheellisetkin sanoitukset lähtevät leviämään. Laulujen sanoja voidaan muuttaa myös tietoisesti. Esimerkiksi runoa voidaan muokata, jotta se sopii paremmin sävelmään. Myös kieli muuttuu ajan kuluessa. Voi olla erittäin hankalaa, usein jopa mahdotonta, tarkistaa, mikä on sanoituksen varhaisin tai alkuperäinen tai ”oikea” versio tai kuka sanoja on muuttanut. Joskus sanoittajan nimi jää selvittämättä.
Heikki Nurmion ”Jääkärimarssi”-sanoituksesta löytyy... |
| Mistä tulee tapa viitata Suomeen paikkana "Pohjantähden alla"? |
252 |
|
|
|
Kyllä kyseessä on runo, josta tuli myös laulu. Suomen runottaren (1965) mukaan runon nimi on Kotomaamme ja runoilija Juhana Fredrik Granlund. Runo ilmestyi ensi kertaa Tähti-lehdessä numero 2 vuodelta 1863. Runosta on tehty laulu "Pohjantähden alla" suomalaiseen kansansävelmään. Kappaleesta löytyy useita levytyksiä ja nuotteja. Joissain lähteissä sanoittajaksi mainitaan Jaakko Juteini (mm. Toivelaulukirjassa). Granlund on kuitenkin useimmiten saanut nimiinsä tämän runon.
Pertti Virtarannan teoksessa Kylmällä kynällä - kädellä lämpimällä Väinö Linna kertoo, että trilogian nimen Täällä Pohjantähden alla hän keksi matkalla kotiin tyttärensä kuusijuhlasta, jossa tämä laulu oli juuri laulettu.
Lähteet:
Suomen runotar (1965)
Suuri... |
| Olen kuullut Ernos-yhtyeen kappaleesta "Ei paljon puutu onnestain" alkuperäisestä poikkeavan version, jossa rytmi on enemmän reggaemainen kuin alkuperäisessä… |
207 |
|
|
|
Erno Lindahl levytti uuden tulkinnan Ei paljon puutu onnestain -kappaleesta vuonna 1982 julkaistulle sooloalbumilleen Erno. Se julkaistiin myös levyltä julkaistun Mikset voi mua uskoa -singlen B-puolena. "Reggae-rytmi istuu hyvin vanhaan 'Ei puutu paljon...'-kappaleeseen", vakuutti Juhani Aalto Folk & country -lehteen 3/1982 kirjoittamassaan levyarvostelussa.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/Record/fikka… |
| Etsiskelen suomenkielisiä sanoja amerikkalaiseen kappaleeseen "Home On The Range". Muutamia muistamiani värssyjä googlatessa löytyi ET-lehden keskustelusivu,… |
206 |
|
|
|
Samaan sävelmää on tosiaan tehty ainakin kahdet eri suomenkieliset sanat.
Nimellä "Kun lapinvuokko kukkii" julkaistun version on sanoittanut Sauvo Puhtila, salanimellä Merja. En löytänyt version sanoja, mutta Matti Heinävahon vuoden 1959 levytys on kuultavissa muun muassa YouTubessa.
ET-lehden keskustelussa lainattu teksti "Oon kotona taas" näyttää olevan Tapio Kullervo Lahtisen käännös. Kappaleesta on tehty nuottijulkaisu, joka on saatavissa ainakin Kansalliskirjastosta lukusalikäyttöön. Levytyksistä ainakin Maalaispoika Marwin Goodsonin versio löytyy YouTubesta. |
| Haluaisin tiedustella onko kukaan laulanut olipa kerran elämä TV sarjan tunnusta suomeksi ja toinen kysymys miksi MTV3 kanava ei muka kykene esittämään MTV… |
294 |
|
|
|
En löytänyt suomenkielistä versiota animaatiosarjan "Olipa kerran elämä" ("Il était une fois la vie") tunnuskappaleesta "Hymne à la vie". Myös suomeksi dubatuissa kuvatallenteissa tunnuskappaleen esittää Sandra Kim ranskaksi. Kappaleen on säveltänyt Michel Legrand ja sanat on kirjoittanut Albert Barillé.
MTV:lle voit antaa palautetta yhtiön verkkosivujen kautta:
https://www.mtvyritys.fi/yhteystiedot
|
| Australialaisessa tv-sarjassa Kotiin takaisin, soi kappale "No other love". Se perustuu Chopinin sävellykseen Chopin - Etude Op. 10 No. 3 (Tristesse). Löytyykö… |
136 |
|
|
|
Chopinin sävellys on sovitettu eri aikoina useammaksi lauluksi. "No Other Love" on peräisin vuodelta 1950. Sen sovitti Paul Weston ja sanoitti Bob Russell.
Sarjassa kuullun version sävellyksestä lauloi australialainen sopraano Alexandra Oomes. Versio on julkaistu vuonna 2017 CD:llä A Place to Call Home - Music from Seasons 1 - 5. Se on myös tällä hetkellä kuultavissa YouTubessa.
Aikaisempiin sovituksiin kuuluvat itävaltalaisen Ernst Marischkan sanoittama "In mir klingt ein Lied" (1934) ja ranskalaisen Jean Loysel'n "Tristesse" (1939). Marischkan versioon pohjautuu Tuula Valkaman sanoittama "Kaukainen laulu". Sen ovat esittäneet ainakin Pasi Kaunisto (1972) ja Kari Tapio (2010) (YouTubessa). |
| Mistä löytyisi sanat kappaleeseen joka alkaa näin. Voi isärenttua kun ryyppää tenttua ja kurjaa henttua vain riiastaa. On äiti malkanen,sisko yöjakanen .... |
210 |
|
|
|
R. R. Ryynäsen sanoitus ”Bublitški”-nimiseen lauluun sisältyy ”Suuren toivelaulukirjan” osaan 25 (F-Kustannus, Kustannusosakeyhtiö Otava, [2022], s. 51). Laulu alkaa: ”Yö melun poistavi”. Toinen säkeistö alkaa: ”Voi isä-renttua, kun ryyppää tenttua... Äit' ylimalkanen, sisko yöjalkanen". Nuotin tietojen mukaan laulun on säveltänyt Sergej Bogomazov tai sävelmä on kansansävelmä. Kanto – kansalliset toimijatiedot -palvelun mukaan säveltäjästä on tiedossa vain sukunimi Bogomazov.
R. R. Ryynäsen sanoituksen ovat levyttäneet Theodor Weissman, Lasse Kuusela ja Henry Theel.
Laulun nimi kirjoitetaan monella eri tavalla eri lähteissä, esimerkiksi ”Bublitski”, ”Bublitshki”, "Boublitski" ja ”Boublitshki”. Lauluun on olemassa myös toinen... |
| Toivoisin löytäväni nuotin keskiaikaiseen joululauluun "Nyt Jessen juuri kukoistaa". Sen on Campanella-kuoron Joulumme vuosisadat-levyn tietojen mukaan… |
108 |
|
|
|
Campanella-kuoron ”Joulumme vuosisadat” -cd-levyn tekstilipukkeen mukaan Melchior Vulpiuksen säveltämän kaanonin alkuperäinen nimi on ”Die Wurzel Jesse”. Sillä nimellä en löytänyt nuotteja kirjastojen kokoelmista, mutta verkosta löysin esimerkiksi tällaiset:
http://www.moderatocantabile.com/medias/files/canon-die-wurzel-jesse.pdf
https://www.vrijeschoolliederen.nl/en/song/die-wurzel-jesse/
Liisa Enwaldin mukaan Jesse on Iisain latinalainen vastine. Iisai oli Daavidin isä.
Lähde:
Enwald, Liisa: Iisain ruususta armon kyyhkyyn kirjassa Enwald, Liisa: On ruusu putkahtunna : kirjoituksia joululauluista (Liisa Enwald, Esko Karppanen; ntamo, 2014) |
| Kuka on tehnyt tai laulanut laulun.. vuorilla sataa. Kuuskyt luvun ja 70 heiniä. Oisko joku latinolaulu. Chilestä tms |
194 |
|
|
|
Eero Ojasen säveltämä "Laulu veden ja taistelijan tehtävistä" alkaa: "Vuorilla sataa, puro lähtee kulkemaan". Laulun sanoituksena on Matti Rossin samanniminen runo kokoelmasta "Soi, kivinen lanka". Runo kuuluu chileläiselle taiteilijalle Victor Jaralle omistettuun kokonaisuuteen "Ääni kansansa suuressa äänessä", jonka pohjalta Kalle Holmberg, Kaisa Korhonen, Måns Hedström, Eero Ojanen, KOM-teatteri ja Matti Rossi rakensivat KOM-teatterin musiikkinäytelmän "Kaikki muuttuu". KOM-teatterin levytys laulusta sisältyy äänilevylle "Kaikki muuttuu" (Love Records, 1974). Myös Avaruuslintu-yhtye on levyttänyt laulun. Avaruuslinnun esitys sisältyy esimerkiksi cd-levylle Ojanen, Eero: "Opi perusasiat" (Siboney, 2002).
Lähteitä:
Rossi, Matti: Soi,... |
| Kenen kappale on roheva tyttö roheva poika? |
684 |
|
|
|
Kyseessä voisi olla Elonkerjuun kappale Pieni pala maailmassa paikallaan, jossa lauletaan "noheva tyttö, roheva poika".
https://www.youtube.com/watch?v=irY-jnsQuGg |
| Muistan kuulleeni muutama vuosi sitten televisiosta Aito Iskelmä Harju & Pöntinen-kanavalta koirasta kertovan laulun muutaman kerran. Laulussa laulaa ainakin… |
298 |
|
|
|
Kuvaukseen sopiva kappale on ainakin "Monza", jonka on levyttänyt esimerkiksi Danny. Yleisradion Fono-tietokannassa kappaleen säveltäjäksi on merkitty H(enricus) Faas. Suomenkieliset sanat on tehnyt Pertti Reponen. Laulu alkaa: "Tuo kaikkein pienin ja myös sievin siskoistaan".
Koira-aiheisia lauluja voit etsiä Yleisradion Fono-tietokannan aihehaulla tai tarkennetulla haulla. Voit rajata hakua esimerkiksi kielellä.
Danny: Monza YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=ZOaD5FHfWpk
Yleisradion Fono-tietokanta:
http://www.fono.fi
|
| Onko Lermontovin runoa Kuljen yksin autiolla tiellä suomennettu (ja onko ylipäätään Lermontovin runoja ilmestynyt suomeksi)? Löysin yhden itse tehdyn, mutta… |
264 |
|
|
|
Mihail Lermontovin runosta Vyhožu odin ja na dorogu (1841) on olemassa useampikin suomennos.
Lahden runotietokannan mukaan runon ovat suomentaneet V. K. Trast ja Armas Äikiä. Trastin suomennos on luettavissa teoksesta Maailman kirjallisuuden kultainen kirja 5 : Slaavilaisten kirjallisuuksien kultainen kirja (1936, s. 112 – 113). Äikiän suomennos sisältyy teokseen Mihail Lermontov: Runoja ja runoelmia (Petroskoi, 1947, s. 50 – 51).
Slaavilaisten kirjallisuuksien kultainen kirja Helmetissä
Runoja ja runoelmia Helmetissä
Olli Hyvärinen suomensi runon vuonna 2020 julkaistuun Lermontovin runojen kaksikieliseen kokoelmaan Kultaa ja myrkkyä (Atrain&Nord, s. 170).
Kultaa ja myrkkyä Helmetissä
Mihail Lermontovin suomennettuja runoja on... |
Kysy kirjastonhoitajalta
