| Etsin laulun nimeä ja esittäjää. Joskus vuosikymmeniä sitten mieleen syöpyi laulu, joka sitten katosi jonnekin ... mitkään haut eivät ole minulle tietoa… |
471 |
|
|
|
Laulun nimi on "Niinkuin eilen" ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Tiitta Spout (oikealta nimeltään Maija-Riitta Summanen). Hän on myös laulun esittäjä. Laulu alkaa: "Aamu pukee ylleen viitan harmaan". Se sisältyy 6 cd-levyn boksiin "Love Records : kaikki singlet", osaan 3 (Universal Music, 2016), jonka äänitykset ovat vuosilta 1974-1976.
Tiitta Spout Kanto - Kansalliset toimijat -tietokannassa:
https://finto.fi/finaf/fi/page/000200551
Tiitta Spout: Niinkuin eilen YouTubessa:
https://music.youtube.com/watch?v=Mx0_AYbdZvM&list=RDAMVMMx0_AYbdZvM |
| Onko mahdollista saada kopioita nuoteista scannattuna sähköpostiin (tietysti maksua vastaan)? Kyseisiä nuotteja ei löydy mistään, jotta voisin ne ostaa. Kyse… |
1085 |
|
|
|
Kappaleen "Tahdon sinut" on säveltänyt Esko Toivonen ja sanoittanut Raul Reiman. Se alkaa: "Sinusta vain mä herkän unen yöllä näin". Kappaleen pianosovitus sisältyy nuottiin "Suuri pop-toivelaulukirja", osaan 5 (F-kustannus, 2015, s. 100-101). Nuotissa on myös sointumerkit ja laulun sanat.
Tekijänoikeuslain mukaan julkistetusta teoksesta saa jokainen valmistaa muutaman kappaleen yksityiseen käyttöön ja kappaleen valmistamisen saa myös antaa ulkopuolisen suoritettavaksi, mutta ei kuitenkaan esim. sävellysteoksen kappaleen valmistamista. Oikeus kappaleen valmistamiseen yksityiseen käyttöön on vain fyysisillä henkilöillä, ei yhteisöillä. Näin ollen kirjasto tai kirjaston henkilökunnan jäsen ei voi kopioida puolestasi pyytämääsi nuottia... |
| Etsin Anna-Maija Raittilan suomentamaa Johan Olav Wallinin kirjoittamaa runoa/virttä "Var är min vän" (Psalmen 305). Suomennos ilmeisesti "Missä on Ystäväni",… |
388 |
|
|
|
Anna-Maija Raittilan suomennos "Missä on Ystäväni" Johan Olof Wallinin runosta "Var är den Vän" sisältyy seuraaviin nuotteihin:
Erkkilä, Vesa: Elävät sinua ylistävät : Vesa Erkkilän hengellisiä yksinlauluja (FinnArtes, 2004; runoilijan nimi on julkaisussa virheellisesti "A. O. Wallin")
Ruotsin kirkon virsikirja (Verbum, 2003, ISBN 91-526-5510-5; virret 305A ja 305B) |
| Olen äidilleni etsinyt tietoa savonmurteella esitetystä runosta (ehkä laulettukin) Jahvetti Turpeisesta, tuloksetta. Äitini muistaa oman äitinsä pukeutuneen… |
656 |
|
|
|
Jahvetti Turpeinen seikkailee Tatu Pekkarisen säveltämässä ja sanoittamassa laulussa "Savon ukko Helsingissä". Laulu alkaa: "Oekee oun minä immeinen Savon muasta Jahvetti Turpeinen". Laulussa on myös puhuttuja osuuksia. Teksti ja laulun melodianuotinnos ja sointumerkit sisältyvät seuraaviin nuotteihin:
Savolainen laulukirja (Kuopion yliopiston savolainen osakunta, 1984, s. 98-99)
Pekkarinen, Tatu: Iloinen testamentti : 115 valittua laulua (Fazerin musiikkikauppa, 1951, s. 84-86)
|
| Onko Toivo Kärjen kappaleeseen Tähdenlento saatavilla nuotteja? Esittäjinä on ollut mm. Henry Theel ja Rauli Padding-Somerjoki. |
420 |
|
|
|
Toivo Kärjen säveltämä ja Lauri Jauhiaisen sanoittama jenkka "Tähdenlento" sisältyy nuottiin "Toivesävelmiä", osaan 1 (Fazerin musiikkikauppa, 1949). Laulu alkaa: "Näätkö tähtien lentävän iltaisin". Nuotissa on laulun sanat, melodia ja sointumerkit. |
| Seuraa pitkä ja polveileva selostukseni ja ehkä se kysymyskin löytyy jostain välistä. Kuuntelin 90-luvulla kasettia, jossa oli perinteisiä lastenlauluja. Yhden… |
405 |
|
|
|
Kappaleen nimi on "Valssini äidille". Laulu alkaa: "Sinulle äiti kulta kauneimman kukkasen tuon". Laulun on säveltänyt George de Godzinsky ja sanoittanut Saukki eli Sauvo Puhtila. Sen on levyttänyt Pauli Hirvonen vuonna 1965.
Laulu sisältyy seuraaviin nuotteihin (sävellaji on h-molli):
Godzinsky, George de: Sulle kauneimmat lauluni laulan (Fazer Musiikki, 1994, sanat, kosketinsoitinsovitus, sointumerkit)
Levysäveliä 4 (Levysävel, 1967, sanat, melodia, sointumerkit)
Pauli Hirvonen: Valssini äidille YouTubessa: https://www.youtube.com/watch?v=zQszmayOGs4
|
| Laulun sanoja: ... iloks murhe muuttuu varmaan tietäissäin ett olet mun... Mikä on tämä laulu? |
178 |
|
|
|
Emme valitettavasti löytäneet etsimäsi laulun nimeä tai tekijää.
Toivottavasti joku vastauksen lukijoista tunnistaa laulun. Tiedon voi laittaa kommenttina tämän vastauksen perään. |
| Miten saan kappaleiden sanat ja nuotit musiikkikirjastosta korona-aikana? |
327 |
|
|
|
Vaski-kirjastojen kokoelmamateriaalia ei valitettavasti näin poikkeusaikana ole mahdollista selailla paikan päällä (esimerkiksi Turun pääkirjaston musiikkiosasto on suljettu), mutta aineiston varaaminen onnistuu esimerkiksi verkkokirjastossa https://vaski.finna.fi/ ja pikainen vierailu useimmissa kirjastoissa on edelleen mahdollista. Esimerkiksi Turun pääkirjastossa voi Uutistorilla kopioida varaamaansa ja lainaamaansa aineistoa.
Joitakin nuotteja ja sanoja löytyy myös internetistä. Esimerkiksi Musiikkikirjastot.fi-sivustolle on listattu useita eri lähteitä https://www.musiikkikirjastot.fi/kuuntele-musiikkia/nuotteja-netista/. |
| Jossain 60- tai 70-luvun laulissa oli seuraavantapaisia sanoja: ...miks silmäsi noin palaa jos et mitään aiokaan.....jos tyhjää aiot vaan.... Mikähän oli… |
308 |
|
|
|
Sekä Laila Kinnunen että Kai Lind ovat levyttäneet vuonna 1960 kappaleen "Miksi yhä silmäs palaa". Se alkaa: ”Yhäti tänne miksi silmäs palaa, jollet mitään aiokaan?” Laulu päättyy: “…jos sä tyhjää aiot vain!” Laulun alkuperäinen nimi on ”What do you want to make those eyes at me for”. Yleisradion Fono-tietokannan mukaan sen on säveltänyt James V. Monaco. Suomenkieliset sanat on tehnyt Saukki eli Sauvo Puhtila.
Yleisradion Fono-tietokanta: www.fono.fi
Kansalliskirjaston hakupalvelu: https://kansalliskirjasto.finna.fi/ |
| Mistä löydän laulun sanat hammaslääkäri -lauluun? Laulu alkaa sanoilla "On hammassärky mielestäni aivan kamalaa, aijaijai kamalaa.....". Siskollani oli sanat… |
642 |
|
|
|
Toivo Kärjen säveltämä ja Reino Helismaan sanoittama "Hammaslääkärillä"-laulu sisältyy "Suuren lastenlaulukirjan" osaan 2 (sanat, kosketinsoitinsovitus, sointumerkit). Pelkät sanat sisältyvät "Toivelauluja"-vihkoseen, osaan 15 (Fazerin musiikkikauppa, 1954). |
| Onko lauluun Speak softly love elokuvasta Godfather nuottia/sanoja espanjaksi? Mistä löytäisin. |
740 |
|
|
|
Helpointa taitaisi Suomessa olla löytää laulun espanjankielinen käännös erikseen sekä nuotit erikseen.
Kappaleen nimi on espanjaksi "Amor, hablame dulcemente". Nettihaku laulun espanjankielisellä nimellä (mieluiten koko fraasi lainausmerkeissä) sekä lisähakusanalla lyrics, löytää useita verkkosivuja, joissa laulun sanat ovat espanjaksi, mm. seuraava verkkosivu: https://www.flashlyrics.com/lyrics/andy-williams/amor-hablame-dulcemente-64
Suosittu ja tunnettu laulu on nuotteineen varsin monissakin nuottikirjoissa, joita on saatavilla useista Helmet-alueen kirjastoista. Toimiva Helmet-haku on tällöin hakea kappaletta englanninkielisellä nimellään sekä rajata hakutulos sen jälkeen nuotteihin. Laulun nuotit ovat -... |
| Mahtaako jostain löytyä nuottia Laila Kinnusen esittämään kehtolauluun? |
495 |
|
|
|
Laila Kinnusen esittämän ”Kehtolaulun” ovat Yleisradion Fono-tietokannan (www.fono.fi) mukaan säveltäneet Sammy Fain ja Jerry Seelen, tosin yhden viitteen mukaan kysymyksessä on kansansävelmä. Laulun alkuperäinen nimi on ”Hush-a-bye”, ja laulu on tullut tunnetuksi Michael Curtizin ohjaamasta elokuvasta ”The jazz singer” (1952). Joskus siitä näkyy käytettävän myös nimeä ”Lu lulla lu”. Laulun melodia perustuu otteeseen ranskalaisen säveltäjän Ambroise Thomas’n oopperan ”Raymond, ou Le secret de la reine” alkusoitosta.
Laila Kinnusen esittämän suomenkielisen version nimi on ”Kehtolaulu” ja se alkaa: ”Kuuletko laulun lapsonen”. Tämän sanoituksen on tehnyt Jyrki Lindström. Näillä alkusanoilla en löytänyt laulusta nuottia, mutta... |
| Moikka. Muistakko missä biisissä oli sanat ” jos sais koskee poskees” |
394 |
|
|
|
Urpon esittämä "Joutsenlaulu" alkaa: "Jos sais koskettaa sun poskee". Kappaleen on säveltänyt Urpo eli Upi Sorvali ja sanoittanut Bugaluu eli Kaisu Liuhala. Se on äänitetty vuonna 1977.
Lähde:
Kansalliskirjaston hakupalvelu: https://kansalliskirjasto.finna.fi/
|
| Kysymykseni koskee säveltäjä Yrjö Kilpisen tuotantoa. Satakuntasarjan osassa XVI Kilpinen mainitaan useaan oteeseen. "Lukupiirin ystävät säveltäjä Yrjö… |
387 |
|
|
|
Yrjö Kilpisen teosluettelosta ei löydy täsmälleen "Iltalaulu"-nimistä sävellystä, joten aivan varmasti en pysty selvittämään, mistä laulusta on kysymys, tuskin kuitenkaan "Illalla"-laulusta, sillä se ei ole harras ja on vaikea kuvitella sitä laulettavan yhteislauluna. Yrjö Kilpisen laajasta laulutuotannosta löytyy kuitenkin useita lauluja, joiden nimessä on sana ilta. (Pdf-muotoisesta teosluettelosta voit etsiä ne Etsi-toiminnolla.) Luettelosta löytyy esim. Einari Vuorelan runoihin sävelletyt "Kulkurin polska", josta käytetään myös nimeä "Kulkurin iltalaulu", ja "Odottava", josta käytetään myös nimeä "Iltalaulu".
Teosluettelossa mainitaan myös opusnumeroton yhteislaulu "Iltavirsi", josta käytetään myös alkusanojen mukaista... |
| Tarvitsisin tietoa George Frideric Händelin liedistä Flammende Rose, Zierde der Erden ? Onko se pelkkä yksittäinen laulu vai kuuluuko laulu osana jotain… |
528 |
|
|
|
Flammende Rose, Zierde der Erden on viimeinen osa Händelin Saksalaiset aariat -sävellyksestä sopraanolle, säestävälle melodiasoittimelle ja continuolle (Neun Deutsche Arien, HWV202-210), eli kyseessä ei ole ooppera-aaria tai oratorion soolo-osa. Aariat on sävelletty vuosina 1724-1727 Lontoossa saksalaisen runoilijan Barthold Heinrich Brockesin teksteihin.
Yhtenäistetty Georg Friedrich Händel : teosten yhtenäistettyjen nimekkeiden ohjeluettelo:
https://www.musiikkikirjastot.fi/wp-content/uploads/2016/11/Handel.pdf&…;
Äänityksiä ja nuotteja International Music Score Library Project -sivulla:
https://imslp.org/wiki/9_German_Arias,_HWV_202-210_(Handel,_George_Frid…
Neun Deutsche Arien, saksankielinen Wikipedia:
https://de... |
| Millähän vuosikymmenellä on julkaistu Usko Kempin laulu Meidän Lappimme? |
222 |
|
|
|
Varhaisimmat löytämäni julkaisut ovat 1970-luvulta: äänite (LP- ja C-kasetti) "Laulujeni Lappi" vuodelta 1973 (Finnlevy, esittäjänä Mieskvartetti) ja nuotti "Laulujeni Lappi" vuodelta 1976 (Musiikki Fazer FM05883-4). Laulu "Meidän Lappimme" sisältyy näihin julkaisuihin.
Finna-hakupalvelu: https://finna.fi/
|
| Mistä kirjasta löytyy laulu Onnenkyyhky lentää? |
822 |
|
|
|
Laulu löytyy nimellä Onnittelulaulu mm. seuraavista nuottikirjoista:
Suuri toivelaulukirja. 24
Suuri lastenlaulukirja
Sydämeni laulut
Laula Sinäkin |
| Kirjassa: Laulumatti, Lauluja arkeen ja juhlaan. Toimittanut: Paavo Alanne. On laulu: Pitkä matka on kauas (s. 124-125). Säv. Jack Judge - Harry Williams… |
411 |
|
|
|
Nuottivertailu varmisti, että Pitkä matka on kauas on alkuperäiseltä nimeltään It’s a Long Way to Tipperary. Judge ja Williams sävelsivät sen vuonna 1912. Laulu oli suosittu Britannian armeijan keskuudessa ensimmäisen maailmansodan aikana. |
| Etsin pyttipannusta kertovaa laulua. Pyttipannuu, pyttitpytti pyy...Mitä sä oot siihen pannu kysyy jannu Tampereen. |
348 |
|
|
|
Lastu-kirjastojen tietokannasta löytyy Jaakko Tepon Rasvainen pyttipannu, lastenmusiikkiyhtyeen Sotta ja Pytty laulu Pyttipannu sekä Olli Ahvenlahden säveltämä ja Kalle Väänäsen sanoittama Pyttipannussa on munaa, jonka Heikki Kinnunen on esittänyt. Se löytyy levyltä Revyylauluja.
YouTubesta kuuntelun perusteella etsimäsi laulu ei ole mikään näistä.
Etsin myös Yleisradion Fono-tietokannasta ja Kansalliskirjaston Finnasta, mutta lisää pyttipannu-lauluja ei niistäkään löytynyt.
|
| Onkohan tätä runoa/laulua suomennettu? I love this colorful world “Jeg elsker den brogede verden” Kirjoittanut Hans Vilhelm Kaalunds, julkaistu vuonna 1877… |
255 |
|
|
|
Käännösrunojen tietokannan "Linkki maailman runouteen" mukaan runoa ei ole ilmestynyt suomeksi. Tarkastin asian myös Fono.fi - äänitetietokannasta, jos se olisi suomennettu laulumuodossa. Suomen tiede- ja kulttuuriaineistojen hakupalvelu Finna ei myöskään tunnistanut Kaalundsin runoa.
Asian selvittämisessä käytetyt hakupalvelut:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
http://www.fono.fi/
https://www.finna.fi/ |
Kysy kirjastonhoitajalta