| Kalevi Hartti on säveltänyt huikean jazzillisen Dolorosa-nimisen kappaleen, mm. Olavi Virta on sen laulanut levylle. En ole mistään onnistunut jäljittämään sen… |
330 |
|
|
|
Tästä Kalevi Hartin säveltämästä ja Tauno Rautiaisen sanoittamasta kappaleesta on julkaistu erillisnuotti, jonka löysin Finnan kautta vain Kansalliskirjastosta. Kappale alkaa: "Kun ensi kerran sinut kohtasin". Nuotin julkaisija on T:mi Olavi Virta [1950?]. Nuotti ei ole lainattavissa, mutta sen voi tilata lukusalikäyttöön.
Nuotin tiedot Finna.fi-hakupalvelussa:
https://finna.fi/Record/fikka.4990411/Details#holdings |
| Jos joku on laulanut suomeksi Jeanetten Porque te vas? niin kuka ja milloin? |
2566 |
|
|
|
Laulun ovat levyttäneet myös Marica (1977), Satu ja Vaahtopäät (1994), Arja Havakka (2002) ja Sinitaivas (2014).[
Laulusta on kaksi muuta suomenkielistä versiota: Tuula Amberlan esittämä ”Korppi” (1992) ja Emma Salokosken ”Miksi sä meet” (2005). Wikipedia |
| Mikä kappale alkaa: kun päivä taas näin loppuaan kohti kulkee hiljaa, silloin sinut vierelleni saan uudestaan... On mies laulaja. Kuuntelimme sitä 80-luvulla. |
315 |
|
|
|
Kappale on nimeltään "Tyttöni" ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Jussi Saksa. Sen on levyttänyt Saksa Brothers -yhtye, johon myös Jussi Saksa kuului. Yhtyeen esitys löytyy cd-levyltä "Kadonneet iskelmät : harvinaisia levytyksiä 1970- ja 1980-luvuilta. 4" (Rocket Records, [2019]) ja YouTubesta. Kappale sisältyy nuotteihin Saksa, Jussi: "Nuotit : Jussi Saksa" (Musiikkiympyrä Oy, [2019]) ja Kuoppamäki, Jukka: "Jukebox 2" (JKC Music, 1973).
Saksa Brothers: Tyttöni YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=z36TTl5vAu4 |
| Osaisittekohan auttaa? Olen jo vuosia koettanut etsiä iskelmää, joka tuli radiosta usein, kun olin lapsi joskus 80-luvun lopulla–90-luvun alussa. Kertosäe meni… |
602 |
|
|
|
Kappale on nimeltään "Onnellinen" ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Raul Reiman. Se alkaa: "Tämä päivä toi sydämeeni rauhan". Kertosäkeessä lauletaan: "Olen onnellinen, kuulkoon maailma sen". Laulun on levyttänyt Eila Pienimäki.
Laulu sisältyy esimerkiksi nuottiin Reiman, Raul: "Lauluja" (Fazer, 1983). Eila Pienimäen esitys löytyy ainakin LP-levyltä Pienimäki, Eila: "Eila Pienimäki" (Finnlevy FL5101, 1982) ja YouTubesta (https://www.youtube.com/watch?v=zxgMunqE5nM).
|
| Etsin suomenkielisiä sanoja lauluun Sjöfararen vid milan. Säveltänyt Selim Palmgren. Suomentanut Heikki Klemetti. |
641 |
|
|
|
Sanat Selim Palmgrenin lauluun Miilunpolttaja (Sjöfararen vid milan, sanat Gustaf Fröding, suom. Heikki Klemetti) sisältyvät esimerkiksi nuottijulkaisuihin Cantus. 2 : matalalle äänelle : Nuottikokoelma laulun perusopetukseen (2012) ja Kokoelma yksinlauluja. I (1967).
Voit tarkistaa nuottijulkaisujen saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa Helmet-haulla.https://www.helmet.fi/fi-FI
Cantus 2 Helmetissä
Kokoelma yksinlauluja I Helmetissä
https://finna.fi/
https://kansalliskirjasto.finna.fi/ |
| 90-luvun alkupuolella laulettiin koulussa laulua josta kaipaisin lisätietoja. Muistan katkelmat "simpukan kuoren rannalta kun löysin" ja "muistan kun ensin… |
632 |
|
|
|
Laulu on nimeltään "Kesämuistoja". Se alkaa: "Simpukan kuoren rannalta kun löysin". Kolmannessa säkeistössä lauletaan: "Muistan, kun ensin pelkäsin mä vettä, nyt uin ja osaan sukeltaa." Laulun on säveltänyt Heikki Laurila ja sanoittanut Ritva Laurila. Laulu sisältyy esimerkiksi nuottiin "Tie musiikkiin [1976] : Oppilaan kirja / Musica II" (Fazer, 1976) ja nuottiin "Koulun musiikki 3-4" ([toim.] Terhi Heino, Tuula Johansson, Jari Sikander; Otava, 1986, 2. painos 1988). |
| Mikä mahtaa olla laulun ”Ging gong gudi” alkuperä ja historia? Mitä laulun teksti on sisällöltään? Mitä kieltä laulun teksti on? |
515 |
|
|
|
Ging gong gudi -niminen laulu on julkaistu ainakin Musikantti 3-4 -kirjassa (Otava, 2005) sivulla 12, jossa sen mainitaan olevan kansanlaulu Brittiläisestä Gyuanasta. Toisaalta Wikipediassa on artikkeli nimellä Ging Gang Goolie https://en.wikipedia.org/wiki/Ging_Gang_Goolie, jossa osoitetaan laulun olevan alun perin ruotsalaisesta, Axel Engdahlin kirjoittamasta revyystä vuodelta 1905. Jostakin syystä partiolaiset ottivat laulun omakseen. Ruotsalaisen version sanat ovat nonsensekieltä, ja partioliikkeen käytössä ne muokattiin englanninpuhujien suuhun sopiviksi, ja näin laulusta tuli Ging Gong Gudi. Sanat eivät tarkoita mitään millään kielellä. |
| Löytyisikö SOINNUT kansanlauluun Hän aikoi luoksein tulla? |
384 |
|
|
|
"Hän aikoi luoksein tulla" -laulu sisältyy sointumerkein mm. seuraaviin nuotteihin:
Suomalaisia kansanlauluja (sovittanut Olli Heikkilä; F-Kustannus, 2004; melodia e-mollissa)
Suuri kansanlaulukirja : 500 suomalaista kansanlaulua (sovittanut Olli Heikkilä; Warner/Chappell Music Finland, 1996; melodia e-mollissa)
Suuri toivelaulukirja. 5 (sovittanut Nacke Johansson; Fazer, Suuri suomalainen kirjakerho, 1983; melodia g-mollissa)
Kansanmusiikki. 1, Laulusävelmiä (Suomen kunnallisliitto, 1977; melodia a-mollissa)
108 kitaralaulua (kokoelmasta Duettokirja 1, sovittanut Emil Kauppi; Fazerin Musiikkikauppa, 1974; melodia h-mollissa)
|
| Mistä on seuraava virren(?) tai hengellisen laulun(?) säkeistö: "Maailmasta pauhaavasta Isän kotiin taivaaseen olen valmis lähtemään, milloin Jeesus kutsut… |
515 |
|
|
|
Laulu löytyy useista eri laulukirjoista eri nimillä tai alkusanoilla: ”Riemumielin joutuin riennän” tai ”Riemumielin” tai ”Ilomielin joutuin riennän” tai ”Ilomielin joutuun riennän” tai ”Onnellista elämässä”. Eri versioissa on vaihteleva määrä säkeistöjä. Kyseinen säkeistö on hiukan erilainen eri versioissa.
”Siionin kannel” -laulukirjaan laulu tuli vuonna 1875 nimellä ”Ilomielin joutuun riennän” (nro 70). Säveltäjä on tuntematon. Alkuperäinen sanoittaja on tuntematon, luultavasti saksalainen. ”Siionin kanteleeseen” laulu tuli ilmeisesti ruotsalaisesta ”Pilmgrimsharpan”-kokoelmasta. Seppo Suokunnas mainitsee kirjassaan, että laulun suomensi ”Siionin kanteleeseen” Johan August Gottlieb Hymander. Uudemmissa ”Siionin kanteleen”... |
| Mistä saisin sävelet lauluun laitumelle kesä koittaa jokaiselle aurinkoa.... |
882 |
|
|
|
Pekka Kososen säveltämä ja sanoittama laulu "Laitumelle" sisältyy nuotteihin "Saa laulaa! 4" (Otava, 2012) ja "Laulutuuli" (Lasten keskus, 2011). Laulu alkaa: "Lauma lähtee laitumelle, kesä koittaa jokaiselle." Kummassakin nuotissa on laulun melodianuotinnos, sointumerkit ja sanat. |
| ”Kaikki kauniit laulut nukkuu nurmikummun alla"? |
637 |
|
|
|
Kyseessä on Elina Vaaran runo ”Balladi”. Se löytyy ainakin CD-levyltä Sydänyön lauluja (Lintu, 2008) Pekka Ristolan säveltämänä ja Timo Kaitaron esittämänä. Nuotit löytyvät teoksesta Sininen laulu : runoja ja sävelmiä (Musiikki Fazer, 1977).
Ilmeisesti myös Einari Marvia on säveltänyt kappaleen, mutta se taitaa löytyä esitettynä ainoastaan vanhalta C-kasetilta Einari Marvian lauluja I. Esittäjä on mezzosopraano Eeva-Liisa Saarinen. Tieto löytyy arkistoluettelosta osoitteesta https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/94602/688a%20Marvia.pdf?sequence=2. Kasettia ei näytä listatun Kansalliskirjaston tietokantaan, eikä sen nuotteja ole ilmeisesti julkaistu. |
| Mistä löytäisin sanat ja nuotit lauluun "Maailma on kaunis". Kiitos avusta! |
2297 |
|
|
|
Kassu Halosen säveltämä ja Vexi Salmen sanoittama laulu "Maailma on kaunis" sisältyy moneen nuottijulkaisuun, esimerkiksi seuraaviin:
Halonen, Kassu: Profile. Vol. 1 (Warner/Chappell Music Finland, 1998; sanat, kosketinsoitinsovitus, sointumerkit; sävellaji f-molli)
Sanojen takana Vexi Salmi : 80 laulua Vexi Salmen sanoihin (Warner/Chappell Music Finland, 1997; sanat, melodia, sointumerkit; sävellaji d-molli)
Suomipopin helmiä. 9, Voittajia ja hyviä häviäjiä Laila Kinnusesta Lordiin (Tammi, 2012; sanat, melodia, sointumerkit; sävellaji d-molli)
Suuri toivelaulukirja. 20, Juhlaosa (F-Kustannus, 2010; sanat, kosketinsoitinsovitus, sointumerkit; sävellaji c-molli)
|
| Kuulin radiosta iskelmälaulun, jossa kerrottiin rakkaudesta Olliin, laulajana nainen. Kertosäe alkoi: "Jos näet Ollin sano näin..." Nainen oli jäänyt yksin ja… |
785 |
|
|
|
Kappale on nimeltään "Vie terveiset Ollille" ja sen ovat levyttäneet suomeksi Eila ja Tuulikki Pienimäki yhdessä vuonna 1963. Laulu alkaa: "Jos näät Ollin". Suomenkielinen teksti on Reino Helismaan. Suomenkielinen versio pohjautuu ruotsinkieliseen versioon "Hälsa Mikael från mej" (joskus myös "Hälsa Mikael från mig"). Ruotsinkielisen version sanoittaja on Lasse Green eli Peter Himmelstrand.
Joissakin julkaisuissa Lasse Green on nimetty myös laulun säveltäjäksi, mutta laulun sävelmä on kuitenkin hyvin lähellä suosittua amerikkalaista hengellistä laulua "Just a closer walk with Thee", joka esimerkiksi Yleisradion Fono-tietokannan (www.fono.fi) mukaan on kansansävelmä, mutta "Suuren toivelaulukirjan" osassa 15 (s. 31) sen... |
| Vilho Rantasen toimittama nuottikokoelma Sävelsilta (1968) https://finna.fi/Record/kuopio.146522 sisältää laulujen Niin alhaalla ja Sinun tiesi lisäksi myös… |
647 |
|
|
|
Laulun "Niin alhaalla" on sanoittanut Martta Kaukomaa. Laulu alkaa: "Niin alhaalla kenkään ei kulje".
Laulun "Sinun tiesi" on sanoittanut Vilho Rantanen. Laulu alkaa: "Sinun tiesi on sittenkin parhain".
Laulun "Illan rauha" on sanoittanut Tekla Renfors. Laulu alkaa: "Illan rauha sielulleni taivaan rantaa muistuttaa".
Laulun "Rukous" on sanoittanut Simo Korpela. Laulu alkaa: "Oi rukoile ja rukoilkaa".
Laulun "Hyvä Paimen" on sanoittanut Tyyne Ihamäki. Laulu alkaa: "Yksi Paimenen laumasta kulki pois korpea harhaillen".
Laulun "Laulu kristityille" on sanoittanut Vilho Rantanen. Laulu alkaa: "Jos 'Siimei kiroilijan' tielläs tapaat".
Laulun "Valvokaa!" on sanoittanut Tekla Renfors. Laulu alkaa: "Lapset Jumalan, valvokaa!"
Laulun "Hengen... |
| "Ilta pimenee" englanniksi? Olen takuuvarmasti kuullut englanniksi version laulusta, joka on suomeksi nimeltään "Ilta pimenee". Sävel on trad. En vain muista… |
945 |
|
|
|
Ilta pimenee on kansansävelmä, jonka sanoittajaksi on merkitty Anne tai Pus Brodal. Suomenkielinen sanoitus on Marjatta Haapasen. Kappale löytyy esim. cd-levyltä Tilkkutäkki : 30 suosikkia:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2040632__Silta%20pimenee_…
Anne Margarethe "Pus" Brodal oli norjalainen, ja suomennos on tehty hänen norjankielisestä sanoituksestaan (I den mørke kveld)
Pus Brodal – Speiderhistorisk leksikon (speidermuseet.no)
Englanninkielisestä versiosta emme löytäneet tietoa.
|
| Mikä laulu alkaa sanoilla "niin puhtaan valkoinen on kaunis joutsenpari"? |
418 |
|
|
|
Emme valitettavasti tunnistaneet laulua. Jos joku lukijoista tunnistaa sen, niin tiedon voi laittaa kommenttina tämän vastauksen perään. |
| En meinaa netistä löytää juuri ollenkaan tietoa tosta ”Tuu tuu tupakkarulla”- alkuisesta runosta/laulusta. Luin, että se on jo vanha, mutta onko sen… |
11110 |
|
|
|
Sana tupakkarulla liittyy tupakan viljelyyn: kun kuivatut tupakanlehdet käärittiin rullalle, saatiin tupakkarulla. Tupakkarulla muistuttaa kapaloitua lasta.
Jaakko Suomalainen on artikkelissaan "Muutamia tuutulauluja" käsitellyt "Tuu tuu tupakkarulla" -runoa ja sen toisintoja, joita on lukuisia, jopa satoja, ja päätellyt, että runo ei ole syntynyt ennen kuin tupakka on tullut maahamme (s. 19): "Emme siis voi tämän kehtolaulun syntymä-aikaa missään tapauksessa asettaa 17:nnen vuosisadan puoliväliä aikaisemmaksi." Hän myös olettaa runon syntyneen läntisessä Suomessa (s. 19-20).
Tupakan käyttö levisi Ruotsin valtakuntaan kolmikymmenvuotisessa sodassa (1618-1648) sotineiden mukana. Ensimmäiset tupakkaerät tulivat Turkuun ja... |
| Missä Nuoren seurakunnan veisukirjan 1970-luvun painoksessa on ollut Eino Leinon Herran hymy -runoon tehty laulu? (Kun Herra ynnä Pyhä Pietari ne merta, maata… |
814 |
|
|
|
Sanoilla "Kun Herra ynnä Pyhä Pietari" alkaa Eino Leinon runo "Legenda". Lasse Vahtolan säveltämä "Legenda" sisältyy nuottiin "Nuoren seurakunnan veisuja", osaan 11 (Nuorten keskus, 1981). Nuotissa on melodianuotinnos, sointumerkit ja sanat. Nuotti on saatavissa esimerkiksi Varastokirjastosta, mutta samanlainen nuotinnos tästä laulusta sisältyy myös uudempaan nuottiin "Klassikkoveisut" (LK-kirjat, 2011), joka on saatavissa myös Joensuun kaupunginkirjastosta.
Tämän runon on säveltänyt Lasse Vahtolan lisäksi moni muukin, ainakin Einojuhani Rautavaara, Kari Haapala, Lauri Ikonen, Raimo Tanskanen ja Perttu Hietanen. |
| Ylen ohjelmassa Yhteinen sävel lauletaan Uralin pihlaja melodialla sanoilla "illan laulu hiljalleen virran yllä on lainehilla kaupungin valot salamoi jossain… |
793 |
|
|
|
Kyseessä lienee Erkki Apajalahden sovitus Uralin pihlajasta sekakuorolle vuodelta 1976, teksti on ilmeisesti Kosti Kivilahden tekemä.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/3092123/uralin-pihlaja
https://vantaa.vas.fi/files/2021/05/YHTEISLAULUJA-PUISTOKULMASSA-VAPPUN… |
| Laulu Käki meille kesän tuo, onko siitä olemassa lainkaan tallennetta kun mistään ei löydy? |
380 |
|
|
|
Vaikuttaa siltä, että laulua Käki meille kesän tuo ei ole julkaistu Suomessa äänitteellä. Siitä ei löydy tietoja Kansalliskirjaston Finna-tietokannasta, digitoitujen äänitteiden Raita-tietokannasta eikä Yleisradion Fono-äänitetietokannasta.
Laulun sanat ja nuotit löytyvät ainakin koulun laulukirjasta Soninen, Ahti: Soitan ja laulan : säestykset (Otava, 1968) ja todennäköisesti myös vastaavasta oppilaan painoksesta Laulan ja soitan : koulun musiikkikirja oppikouluja varten (Otava, 1962).
Nuotin oheistietojen mukaan laulu on romanialainen kansansävelmä, jonka on mukaellen suomentanut R. R. [Roine] Ryynänen. |