laulut

Tilaa aihepiirin laulut RSS-syöte
1240 osumaa haulle. Näytetään tulokset 101–120.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Etsin laulun nimeä, sanoitusta ja esittäjää. Etsinyt olen netistä sanoilla (muistan osan sanoista) ja laulamalla (muistan sävelen) ... ei tulosta. … 126 Laulu on nimeltään "Antero". Sen on säveltänyt ja sanoittanut Jukka Siikavire. Lauluyhtye Sirut levytti sen vuonna 1969 Love Recordsille. Yhtyeessä lauloivat Jukka Siikavire, Aila Halminen ja Leo Airaksinen. Laulu sisältyy kuuden cd-levyn boksiin "Love Records : kaikki singlet. 1" (Universal Music, 2016). Kappaleesta ei ole julkaistu nuottia.Sirut-yhtyeen tiedot Discogs-äänitetietokannassa:https://www.discogs.com/artist/1325271-Sirut   
Etsin suomeksi esitettyä iskelmäkappaletta. Laulun tarina kertoo nuoresta naisesta jolla on ilmeisen kapinallinen luonne ja halu autoiluun/nopeaan ajamiseen… 82 Tarkoitatko ehkä kappaletta "Tummanpunainen", jonka ovat suomeksi levyttäneet esimerkiksi Eero ja Jussi (Raittinen)? Kappaleen alkuperäinen nimi on "Candy apple red". Sen on säveltänyt Houston Turner. Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Jussi Raittinen.Eero, Jussi & The Boys: Tummanpunainen YouTubessa:https://www.youtube.com/watch?v=dVgzwAEehOA 
J.H. Erkon runosta Aamusumussa on olemassa kaksi sävellystä, Jean Sibeliuksen ja Otto Kotilaisen. Nuoteissa näkyy eroja runon ensimmäisen säkeen kohdalla… 289 Fabian Dahlströmin laatiman Sibeliuksen teosluettelon mukaan sekakuorolle sävelletyn laulun "Aamusumussa" (Aamusumussa, JS9A) sanoitus on J. H. Erkon runokokoelmasta "Ajan varrelta" (1896). Teosluettelossa on pätkä nuotin alusta sanoineen: "Päiv' ei pääse paistamahan, kun on valtaa vailla." Erkon runossa kuitenkin "kuu on valtaa vailla". Teosluettelossa on kyllä mainittu muut runon ja sanoituksen eroavaisuudet (Erkolla "päivä vielä voittaa", Sibeliuksella "päivä vallan voittaa", Erkolla "viihtyisivät myötä", Sibeliuksella "viihtyis meidän myötä"), mutta ei tätä.Teosluettelon mukaan Sibeliuksen käsikirjoitus on kadonnut. Teos on julkaistu ensimmäisen kerran Eemil Forsströmin toimittamassa nuotissa "Sävelistö : kaikuja laulustamme : seka-...
Onko laulusta "Kas kuusen latvassa oksien alla on pesä pienoinen oravalla" sanoja (lyrics) englannin kielellä? 429 "Kas kuusen latvassa oksien alla" alkaa Immi Hellénin sanoittama ja P. J. Hannikaisen säveltämä laulu "Oravan pesä" (tai "Oravanpesä"). Laulun ensimmäinen säkeistö sisältyy englannin kielellä nuottiin "Suzuki voice school : international edition. Volume 1, Vocal part" (Summy-Birchard, Inc., [2022]). Suomenkielisiä säkeistöjä on neljä. Nuotista on olemassa myös pianosäestykset sisältävä versio ("Suzuki voice school : international edition. Volume 1, Piano accompaniment"). Laulu on nuotissa nimellä "Squirrel song". Sanoittajien nimiä ei nuotissa mainita, mutta nuotin on tehnyt Päivi Kukkamäki yhteistyössä kansainvälisen laulusuzukikomitean kanssa.Päivi Kukkamäki on tehnyt väitöskirjan "Laulun myötä kasvuun : laulusuzukimenetelmän...
Opin jo lapsena (70-80-luvulla) äidiltäni laulun, joka tiettävästi oli takavuosikymmeninä suosittua lasten-ja nuortenleirien nuotiolauluohjelmistoa. Sanat… 336 Laulusta on olemassa ainakin sanoitukseltaan erilaisia muunnelmia. ”Oisipa mulla pienen pieni ankka” alkaa laulu ”Ankka”, joka vastaa parhaiten muistamaasi sanoitusta ja joka sisältyy kirjaan ”Me laulamme” (Suomen elintarviketyöläisten liitto, 1971, ja Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto, 1977). Kirjassa on vain laulun sanat ja yksi säkeistö, jossa lauletaan myös: ”Kansasta katsois varmaan moni tollo…””Partiolaulukirjassa” (Partiokirja, 1985) laulussa ”Olisipa minulla pienen pieni” lauletaan kyllä ankasta ja kissasta, mutta siinä ei mainita kansaa eikä tolloja. Kirjassa on vain laulun sanat ja säkeistöjä on viisi.Lehdessä ”Pelimanni” (2009, nro 1, s. 19–22) on vielä yksi muunnelma laulusta: ”Olisipa minullakin pienen pieni...
Onko Jackson Brown levyttänyt studioversio Stay biisin kuin livenä.? 71 Browne ei ole ainakaan julkaissut studioversiota kappaleesta "Stay". Hänen levytetyt versionsa tästä Maurice Williamsin sävellyksestä ovat olleet konserttitaltiointeja.Lähteet:"Stay" Second Hand Songsissa"Stay" Jackson Brownen julkaisuilla
Oliko joskus joku tällainenkin iskelmäkappale? Muistan aivan varmuudella että kuulin joskus lapsuudessani yli kolmekymmentä vuotta sitten jonkun… 283 Olisiko kyseessä jazzkappale "Sing, Sing, Sing"? Louis Priman sävellys vuodelta 1936 tunnetaan sekä lauluna että instrumentaalina. Tässä on esimerkiksi Anita O'Dayn laulama versio.Suomeksi kappale on levytetty nimillä "Musta Pekka" ja "Laulattaa".
Minkä joululaulun kertosäkeessä sanat menee jotenkin niin,että toivotaan,että "enkelten valtakunta tulisi päälle maan tuomaan joulunsanomaa"? 115 Tarkoitatko ehkä Maki Kolehmaisen säveltämää ja Heidi Puurulan (tai Vahakallion) ja Saija Aartelan sanoittamaa laulua "Hiljaisuus"? Laulu alkaa: "Tummuu ilta jouluyöhön". Kertosäkeessä lauletaan: "Tahtoisin kuulla laulun enkelten kertovan joulun sanomaa. Ois hetken täällä luona ihmisten enkeleiden joulumaa."Aikakone: Hiljaisuus YouTubessa:https://www.youtube.com/watch?v=89C0EXVTcggAikakoneen lisäksi laulun ovat levyttäneet esimerkiksi Suvi Teräsniska ja Antti Tuisku.
Milloin Tuiki tuiki tähtönen -laulu ilmestyi suomeksi ja kuka oli sanoittaja? 714 Suomenkielisen sanoituksen "Tuiki tuiki tähtönen" on tehnyt Maisa Krokfors. Sävelmä on ranskalainen kansansävelmä. Vuonna 1971 julkaistiin Krokforsin kirjoittama "Tikapuita pitkin taivaaseen : musiikin työkirja leikki-ikäisille" (Fazer) ja siihen liittyvä "Tikapuita pitkin : opettajan ohjevihko" (Fazer). Siinä "Tuiki tuiki tähtönen" -sanoitus julkaistiin ensimmäisen kerran. Lähteessä ei mainita, sisältyykö sanoitus sekä työkirjaan että opettajan oppaaseen.Lähde:Kansallisbiografia: Krokfors, Maisa:https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/10085 
Olen jostakin saanut päähäni, että kaunis ja haikea musiikkikappale Kurjet olisi alun perin ukrainalainen? Neuvostoliittoon sitten omittu ja paljon venäjäksi… 265 Kyseistä laulua voisi pitää melko monikansallisena. Wikipedian artikkelien mukaan laulun Kurjet on säveltänyt Jan (Yan) Frenkel, joka syntyi vuonna 1920 Kiovassa eli nykyisessä Ukrainassa. Kappaleen sanat perustuvat Dagestanissa syntyneen avaarilaisen runoilijan Rasul Gamzatovin runoon. Gamzatov julkaisi kymmeniä avaarin- ja venäjänkielisiä runo- ja proosakirjoja, mutta ei tiettävästi ukrainan kielellä, joten tämän kyseessä oleva laulun sanat lienevät alunperin venäjänkieliset. Kappaleen puolestaan levytti ensimmäisenä ukrainalaissyntyinen näyttelijä ja laulaja Mark Bernes (1911-1969).Kokeilin Youtubessa hakea kappaleen ukrainankielistä laulettua versiota, mutta en löytänyt juuri tätä. Useita muita kurjista (kurkilinnuista) kertovia...
Löytyykö tietoa, että onko Känkkäränkkä Mikko Alatalon keksimä olento vai onko Känkkäränkkä ollut olemassa jo aiemmin ja Mikko on tehnyt jo olemassa olevasta… 280 Känkkäränkkä on lastenkirjailijoiden Annami Poivaaran ja Maija Lindgrénin luoma olento, joka on ollut olemassa ennen Mikko Alatalon ja Harri Rinteen sanoittamaa "Känkkäränkkä"-laulua. Mikko Alatalon lastenlevy "Eläimiä suomalaismetsissä", johon "Känkkäränkkä" sisältyy, on äänitetty vuonna 1981. Annami Poivaara kirjoitti iltasatuja televisioon 1970-luvulla. Lasse Pöysti luki tarinan Känkkäränkästä Pikku Kakkosessa. Annami Poivaaran satu "Pieni paha noita Känkkäränkkä" sisältyy Kirsti Kivisen ja Annami Poivaaran kirjaan "Unihiekkaa : hyvänyön satuja" (Gummerus, 1974). Känkkäränkkä esiintyy myös muissa Poivaaran kirjoissa.Rusinat ovat ilmeisesti lauluntekijöiden riimittelyä:...noita...rusinoita...Lähde:Marjamäki, Tuomas: Hän hymyilee kuin...
Astridin valssiin on vielä vanhemmat sanat kuin mitä Toivelaulu kirjassa on, sama sävel, nimeä ja sanoja en tiedä . Somerolta kuulin erään vanhuksen niitä… 493 ”Astridin valssi” sisältyy eri nimillä (”Astriidin valssi”, ”Astriitin valssi”, ”Astrin tarina”) moniin julkaisuihin, joita kaikkia en pääse näkemään. Vanhimmat löytämäni sanat on julkaistu vuonna 1915 lehdissä ”Helmiä syvyydestä” ja ”Suupohjan kaiku”. Laulu alkaa: ”Etkö muista kuin aurinko hymyili”. ”Helmiä syvyydestä” -lehdessä sanojen suomentajaksi on merkitty ”H-kynä”. Tämän mukaan teksti ei olisi alun perin suomenkielinen. Kumpikin lehti on luettavissa Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa (https://digi.kansalliskirjasto.fi).”Hauskimmat laulut” -kirjasessa (Merkur, 1926, s. 17-19) ”Astridin valssin” sanat alkavat: ”Etkö muista, kun aurinko hymyili”. Sanat ovat hyvin lähellä ”Suuren toivelaulukirjan” (osa 18) sanoitusta,...
Kuulin Walesin rugby-ottelussa yleisön laulavan upeaa vanha laulua, selvitin sen olleen Calon Lân, ”puhdas sydän”. Onkohan laulua suomennettu missään ja… 114 Tähän lauluun en löytänyt suomenkielistä sanoitusta. Laulun on säveltänyt John Hughes (1872-1914) ja sanoittanut Gwyrosydd eli Daniel James. Rees Harris on tehnyt laulun englanninkielisen sanoituksen "I seek not life's ease and pleasures". Hengellisten laulujen kokoelmista kattavaa hakua ei pysty tekemään, koska ne on usein kuvailtu erittäin niukasti kirjastojen tietokannoissa: niihin sisältyviä lauluja ei aina pysty löytämään edes laulun suomenkielisellä nimellä.Lauluun löytyy monenlaisia nuotinnoksia verkosta, esimerkiksi:https://www.bethsnotesplus.com/2017/08/calon-lan.htmlhttps://mainesong.xyz/wp-content/uploads/2016/02/Calon-Lan-1.pdfhttps://cantorionsydneychoir.com/wp-content/singing_competition/Calon_lan_F_major.pdfI seek not...
Topelius on kirjoittanut runon Joulukuusi, joka alkaa seuraavasti: "Tuo tumma vuorten valtija mun oli isänäni, ja kankaan kaunis kanerva armaana äitinäni."… 270 Oskar Merikanto ja Mikael Nyberg ovat säveltäneet laulun Zacharias Topeliuksen Joulukuusi-runoon. Laulu tunnetaan myös nimellä Kuusen juhlahetki.Merikannon laulun  voi kuulla esimerkiksi äänitteeltä Hiljainen Gloria.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1880537?sid=4870584495Mikael Nybergin laulua ei ole kuultavissa äänitteillä, mutta laulun nuotti sisältyy muutamaan viime vuosisadan alun laulukirjaan.https://finna.fi/Record/piki.127878?sid=4870826346
Missä olisi nuotti (piano) Mikis Theodorakiksen säveltämään kappaleeseen Juna (To Treno)? 92 Taideyliopistojen Töölön kampuskirjastolla Musiikkitalossa näyttäisi olevan pianopartituuri Syllogi apo 18 tragoudia = 18 selected songs : for voice and piano (or Orchestra) : volume II: 10-18 (2012), joka sisältää siis Mikis Theodorakisin lauluja eri runoilijoiden teksteihin. Nuottijulkaisussa on myö etsimäsi  laulun To tréno févgi stis októ.Syllogi apo 18 tragoudia = 18 selected songs : for voice and piano (or Orchestra) : volume II: 10-18 | Taideyliopisto | Finna.fiVoit tilata nuotin kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta.
Vanha iskelmä, jossa tällainen kertosäe: Niin oli silloin, toista on nyt, kun toisen oot vierelles hyväksynyt. Mut en sure tuota ja uuteen en luota, kun… 139 "Niin oli silloin - toista on nyt" lauletaan Eino Sipposen säveltämän tangon "Niin oli silloin" kertosäkeessä. Laulu alkaa: "Vehmaana vihannoi rannalla pensaat". Sanoittajaksi on joissakin lähteissä merkitty Otto Sipponen (tai Otto F. Sipponen), joissakin Eino Sipponen. Sen ovat levyttäneet esimerkiksi Mikko Järvinen ja Topi ja Toivottomat.Lähteitä:Fenno : suomalaiset äänitteet 1901-1999:https://fenno.musiikkiarkisto.fiKansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna.fiYleisradion Fono-tietokanta:http://www.fono.fi  
”Neljäkymmentä vuotta me elettiin Oskarin kanssa, eikä se kertaakaan lyönny.. Kyllä sitä saa olla kiitollinen” -lauloi Anki Lindqvist mutta mikä teksti? 437 Kuvaukseen sopiva runo on Brita Polttilan "Kyllä sitä saa olla kiitollinen". Runo alkaa: "Hyvää huomenta maailma". Runo sisältyy Brita Polttilan runokokoelmaan "Surua seuraa ilo : runoja, suomennoksia" (Tammi, 1970) ja kirjaan Polttila, Brita: "Verkkaista liikettä : runoja ja runosuomennoksia 1963-2000" (Tammi, 2000) ja myös Aino Räty-Hämäläisen toimittamaan kirjaan "Tuuli paiskii rakkauden ovea" (WSOY, 1997).Runon on säveltänyt Tapio Lipponen. Sen laulaa Arja Saijonmaa Yleisradion viihdeosaston tuottamalla kantanauhalla (1971). Myös Anki on säveltänyt tämän runon ja levyttänyt sen nimellä "Hyvää huomenta maailma" (1976).Lähde:Yleisradion Fono-tietokanta:http://www.fono.fi  
Löytyykö nuottia ilta iisamessa nimseen Kappaleeseen 112 Jukka Kuoppamäen säveltämään ja sanoittamaan kappaleeseen "Ilta Iisalmessa" en löytänyt sellaista nuottia, jonka voisi lainata kirjastosta. "Suomessa kustannetut sävelteokset" -kirjan mukaan nuotin kustantaja on Fazer. Kirjan tietojen perusteella tähän kappaleeseen on julkaistu nuotti, mutta sellaista en onnistunut löytämään Finna-hakupalvelun kautta. Kansalliskirjaston käsikirjoituskokoelmassa on kopio sävellyskäsikirjoituksesta.Lähteitä:Arkistoluettelo 585: Jukka Kuoppamäki:https://www.doria.fi/handle/10024/95721Finna-hakupalvelu:https://finna.fiSuomessa kustannetut sävelteokset (Musiikkikustantajat, 1993) 
Löytyykö kappaleeseen hei kaikki tanssimaan humppaa nuottia? 115 Keijo Kaivo-ojan säveltämään ja sanoittamaan kappaleeseen "Hei! Kaikki tanssimaan nyt humppaa" (tai "Hei! Kaikki tanssimaan humppaa") on olemassa nuotti, mutta ei sellaista nidettä, jonka voisi saada kirjastosta kotilainaksi. Musiikkiarkistossa on nuotti "Hei! Kaikki tanssimaan nyt humppaa" (Kalle Palonen, [1975]), johon sisältyy nimikappaleen lisäksi 9 muuta kappaletta. Kansalliskirjaston osalta tämän nuotin saatavuustiedot puuttuvat. Musiikkiarkistossa on myös kappaleen yksittäisnuotti (käsikirjoitus, valokopio).Finna-hakupalvelu:https://finna.fiMusiikkiarkisto:https://musiikkiarkisto.fi 
Mistä löydän laulun nimen ja sanat tähän lauluun: ”Kulki merta hän vain tuota lainehtivaa haukan lailla ain riennellen”. Lauloin tätä laulua koulussa 1958-59 227 Laulu "Sankarilaki" alkaa: "Kynti merta hän vain tuota lainehtivaa". Laulusta käytetään myös nimeä "Viikinkilaulu". Laulun alkuperäinen nimi on "Vikingabalk". Laulun on säveltänyt Bernhard Henrik Crusell. Tämän suomenkielisen sanoituksen (neljä säkeistöä) on tehnyt Kyllikki Solanterä. Alkuperäinen sanoitus on Esaias Tegnérin teoksesta "Frithiofs saga". Runossa oli alun perin 24 säkeistöä. Anneli Asplundin mukaan laulun käänsi ensimmäisen kerran Carl Axel Gottlund.Laulu sisältyy Anneli Asplundin toimittamaan nuottiin "Lauluja Lönnrotin ajoilta" (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2002; ruotsin- ja suomenkieliset sanat, melodianuotinnos). Nuotin lopussa on tietoja lauluista. Laulu sisältyy myös vanhoihin koululaulukirjoihin, esimerkiksi Lauri...