Lappi

54 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Miten evakot liikkuivat lehmien kanssa Matarengistä Korsträskiin syyskuussa 1944? 41 27.5.2021 Suomen evakkojen karja kuljetettiin Pohjois-Ruotsissa lautoilla, autoilla ja taluttamalla, eläimiä ajettiin karjaleirille. ”Lautoilta kuljetettiin pakolaiset itse vastaanottopaikalle. Siellä luetteloitiin saapuneiden henkilöiden ja eläinten lukumäärä. Viimeksi mainitut koottiin karjatarhoihin odottamaan poiskuljetusta. Lehmät ja muu karja kuljetettiin autoilla kahden pohjoisimman vastanottopaikan alueelta, etelämpänä ei autoja tarvittu, koska välimatkat siellä olivat lyhempiä.”  (Lähde: Björk. N. Evakuointipäällikön muistelmia// Tornionlaakson vuosikirja 1969: s 100-111.)  Kirjassa: Rautio E. Pohjoiset pakolaiset:Pohjan: Väylä, 2004 sivulla 59 on kartta” Evakuoinnin ruotsalainen organisaatio ja sen toimipaikat” mihin merkitty tiet ja...
Mistä tulee nimi Akka Kebnekaiselainen? Tiedän, mikä Kebnekaise on, mutta mistä tuo Akka tulee? Muistan, kun se aikoinaan huvitti minua, kun siitä tuli… 56 23.5.2021 Sana viittaa samanimiseen Akka-tunturiin, joka sijaitsee Ruotsin pohjoisosissa. Henkilöhahmon molemmat nimet viittaavat siis korkeisiin paikkoihin. Selma Lagerlöfin Nils Holgerssonin ihmeellisessä matkassa siis myös ruotsinkielisessä versiossa nimi on Akka ja usealla muullakin villihanhella on pohjoisen nimistöön viittaavat saamelais/suomalaisperäiset nimet (Yksi, Kaksi jne.). Akka-tunturin nimen on selitetty johtuvan äitijumalattaresta. Sana on siis sama kuin suomen kielen akka. Tutkimus saamelaisista Nils Holgerssonissa, Strandgling Jonas, De bevingade samerna, http://www.diva-portal.se/smash/get/diva2:290717/FULLTEXT02.pdf Selma Lagerlöfin Nils Holgerssons underbara resa genom Sverige, teksti https://litteraturbanken.se/f%C3%...
Auttoivatko mormonit sodan jälkeen jälleenrakennuksessa? 47 27.1.2021 Olisivatkohan kyseessä olleet kveekarit? Alkujaan brittiläinen, sittemmin maailmanlaajuinen kveekariliike on tunnettu avustustyöstään ja sai siitä vuonna 1947 Nobelin rauhanpalkinnon. Suomessa kveekarit auttoivat sodan jälkeen Lapissa jakamalla vaatteita ja elintarvikkeita sekä avustamalla jälleenrakennustyössä ja sosiaalihuollossa. Lähteet ja lisätietoa: Minna Vähäsalo: ”Keikkareitten keskuudessa” – kansainväliset vapaaehtoiset Suomea jälleenrakentamassa. Artikkeli Pax-lehdessä 4/2017, https://www.pax.fi/2017-04/keikkareitten-keskuudessa-kansainvaliset-vap… Uskonnot Suomessa -sivusto: http://www.uskonnot.fi/uskonnot/view.php?religionId=22 Eino Mäkisen lyhytdokumentti "Lappi nousee" vuodelta 1947: https://elavamuisti.fi/aikajana/...
Millähän vuosikymmenellä on julkaistu Usko Kempin laulu Meidän Lappimme? 26 4.1.2021 Varhaisimmat löytämäni julkaisut ovat 1970-luvulta: äänite (LP- ja C-kasetti) "Laulujeni Lappi" vuodelta 1973 (Finnlevy, esittäjänä Mieskvartetti) ja nuotti "Laulujeni Lappi" vuodelta 1976 (Musiikki Fazer FM05883-4). Laulu "Meidän Lappimme" sisältyy näihin julkaisuihin. Finna-hakupalvelu: https://finna.fi/    
En osaa etsiä haulla. Haluasin jouluksi lainata jonkun cd:n tai videon, jossa olisi kuvia ja kerrontaa Raja-Karjalasta esim. Sortavalasta sekä Karjalan… 54 15.12.2020 Näistä aiheista ei oikein löydy Vaski-kirjastoista cd-äänikirjoja, mutta DVD-muodossa löytyy joitakin. Kävelyretkellä 1930-luvun Viipurissa: Eino Partasen valokuvia. (DVD) Lappi ja Kainuu: maa ponteva Pohjolan äärillä on. (DVD) Lappia koskeva luonto- ja retkeilyelokuva: The Finnish Arctic Lappi  (DVD): Luontoaiheisia elokuvia: Järven tarina, Metsän tarina, Mystinen metsä, Metsän lumo, Luontosinfonia (DVD): Nämä löytyvät Vaskista hakemalla teoksen nimellä https://vaski.finna.fi/ Voit varata niistä kiinnostavimmat omaan kirjastoosi.  
Mihin kategoriaan luokitellaan tarina Saanasta ja Mallasta Kilpisjärvellä. Onko se satu, taru, vai jokin muu? Onko tällaisten tarinoiden merkitystä pohdittu… 69 25.5.2020 Tarina Saanasta ja Mallasta on nimeltään Haltin häät, ja se on osa tarinankerrontaperinnettä. Tarinasta kerrotaan tarkemmin Asko Kaikusalon kirjassa Tarujen tunturit (1974). Kirja löytyy myös Helmet-kirjastoista: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1327275__Starujen%20tunturit__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt Alla olevassa blogissa käsitellään myös tarinaa kirjasta löytyvän tiedon perusteella: https://www.wildadventuresnorth.fi/l/haltinhaat/  
Mahtaiskohan teiltä löytyä tietoa, kenen tekemä tämä kuvan teos on (kuva liitteenä) ? Ilmeisesti kuva liittyy jotenkin lappalaiseen taiteeseen ja on kaiketi… 104 4.3.2020 Teos on taitelija Andreas Alarieston. Andreas Alariesto (1900–1989) syntyi Sodankylän Rieston kylässä, kylä jäi sittemmin Lokan tekojärven alle. Hän on ikuistanut vanhan Lapin elämää teoksiinsa. Alariestosta löytyy tietoa verkossa Korundin sivulla, https://www.korundi.fi/eventscalendar/ANDREAS-ALARIESTO-%E2%80%93-Heinakengat-heittelevat/zjb1pmha/a30fa3bf-8029-4e02-8a8a-c89a2e67ffd1 sekä Museo-Galleria Alarieston sivulla https://www.visitsodankyla.fi/naejakoe-artikkeli/museo-galleria-alariesto/. Tuo kuva löytyy kirjasta Andreas Alarieston lapinkuvat WSOY 1976 s. 15. Kirjassa on kuvia Alarieston maalauksista ja niihin liittyviä taiteilijan muistoja Lapin elämästä. Tähän maalaukseen liittyivät "vanhojen ukko ja akkojen tarinat piruista ja...
Mitä sellaisia eläinlajeja Petsamon alueella oli joita ei lainkaan tavata Suomen nykyisellä alueella? 76 14.1.2020 Vanhan, vuosina 1909–1922 julkaistun tietosanakirjan mukaan Petsamon sisämaassa eläimistö oli sama kuin Lapissa tuolloin muutenkin. Majava oli jo ehditty hävittää sukupuuttoon. Artikkelin mukaan myös soopeli oli tuolloin alueelta kadonnut, mutta lienee kyseenalaista onko eläintä koskaan todella esiintynyt Suomessa. Linnuista tietosanakirja mainitsee eräitä nykyään Suomessa harvemmin esiintyviä merilintuja, mutta ei sellaisia jotka tyystin puuttuisivat nykyisestä eläimistöstämme. Jäämeren valaista tietosanakirja luettelee Petsamossa harvinaisina uurteis-, silli- ja ryhävalaan. Pienemmistä valaista mainitaan maitovalas, miekkavalas, juoksiainen ja pyöriäinen. Ylen verkkoartikkelin mukaan valaat eksyvät harvoin Suomen aluevesille https://...
Mistä kohtaa Rovaniemen kirjaston nettisivuilta löytyy tietoa, esittelyä jne Lappi kirjallisuuspalkinnosta ja sen ehdokkaista v. 2019? 118 6.11.2018 Rovaniemen kirjasto tekee uutisen lähiaikoina sivulleen www.rovaniemi.fi /kirjasto. Lappi-kirjallisuuspalkinnon sivulla https://lappikirjallisuuspalkinto.fi/  kerrotaan tämänvuotiset ehdokkaat ja äänestysaika 10.12.2018 - 20.1.2019.  Palkinnolla on myös facebook https://www.facebook.com/lappikirjallisuuspalkinto Tervetuloa lainaamaan ehdokaskirjoja!   
Lapissa on Suonttavaara ja Suonttajärvi, mitä sana Suontta tarkoittaa? 482 5.6.2018 Samuli Aikio kertoo nimestä kirjassaan Davvisámi báikenamat (2017) s. 174 seuraavaa:   (Teos on saameksi, käännös IP) Suovditvárri, suomeksi Suonttavaara. Hän kertoo alueen (järven ja vaaran) sijainnin ja nimeää alueen historialliset siidat (lapinkylät). Suomenkielien muodon pohjana ei olisi sana suovdi-, vaan jokin muu sana. Inarinkielessä sana on säilynyt muodossa syebdee ja luulajansaameksi muodossa suobde, suobddeg ja tämä sana tarkoittaisi kaatuneen puun juuria tai tervaskantoa. Suomenkielinen muunnos Suontta- on ollut veroluetteloissa lapinkylänimen perusmuoto.  Gananderin mukaan (1789/1960/2017)) alkuperäinen, vanha saamenkielinen sana on unohtunut, se ei ole jäänyt elämään eikä iskostunut kansankieleen. Suobdi-sana viittaa...
Minkälaisia Lappiin liittyviä tarinoita tai erätarinoita kirjastonhoitaja suosittelisi 8-11-vuotiaille ääneen luettavaksi Lapinreissulle? Kiitollisena… 239 11.5.2018 Alla Lappiin ja saamelaisuuteen liittyviä lastenkirjoja. Toivottavasti niistä löytyy sopivia reissullenne. Minä, äiti ja tunturihärkki / Riitta Jalonen ; kuvittanut Kristiina Louhi Suden arvoitus / Kirsti Manninen Pentti miesten Lapin-reissulla / kirjoittanut Riina Katajavuori ; kuvittanut Salla Savolainen Talviseikkailu Lapissa / Paola ja Pirjo Suhonen Weetin luokka lentää / kirjoittanut Tuula Sandström ; kuvittanut Jukka Lemmetty      Hopeasarvinen poro: satuja Lapista / Leena Laulajainen ; kuvittanut Virpi Penna Pikku poron syntymäpäivä / Martti Lintunen Ella Lapissa / Timo Parvela Petra ja revontulet / Eevamaria Halttunen Valkoinen kivi / Kirste Paltto                                  
Etsin lapsuuteni joululaulua, joka on soinut radiossa joskus 1970- tai 1980-luvulla. Laulun esittää kansanmusiikkiyhtye tai kokoonpano, jossa on useampi… 468 24.11.2017 Laulu on nimeltään "Poromiehen polska". Sen on säveltänyt Jouko Tekoniemi ja sanoittanut Arvo Ylitalo. 1. säkeistö alkaa: "Juokse, juokse, poroseni, tietä tiu'ut soittaa". 2. säkeistö alkaa: "Juokse, juokse, poroseni, lauko lammen laitaa". Laulun sanat ja nuotti (melodia, sointumerkit) sisältyvät Lapinlasten laulukirjaan, jonka ovat toimittaneet Jouko Tekoniemi, Arvo Ylitalo ja Matti Yli-Tepsa (Lapin lääninhallitus, 1985, s. 186-187). Ilmeisesti laulu sisältyy myös Uuteen lapinlasten laulukirjaan (1991), joka on Lapinlasten laulukirjan uudistettu painos. Viola-tietokannasta (https://viola.linneanet.fi), joka on Suomen kansallisdiskografia, löytyy laululle useita esittäjiä. Äänitteellä Joulu Korvatunturilla (Kivirannan Musiikkitukiyhdistys...
Haluaisin tietoja jäämeren polusta/ ruijanreitistä ja vanhoista suomalaiskylistä jäämeren rannalla siis kirjoja, karttoja yms. kaikkea mahdollista ... 458 22.3.2017 Ruijanreitistä on tietoa esimerkiksi Erkki Liljan julkaisuissa: Erkki Lilja: Ruijanpolku : valtareitti Jäämerelle. Julkaisussa: Raito. - 2008. - Rovaniemi : Lapin maakuntamuseo, s. 39-41 Erkki Lilja: Perämereltä Petsamoon : väläyksiä liikennehistoriasta. Julkaisussa: Jatuli. - 29. - Kemi : Kemin kotiseutu- ja museoyhdistys, 2006, s. 193-215 Erkki Lilja: Tunturien yli Jäämerelle : kertomuksia Lapin teiltä ja vähän vierestäkin. - [Rovaniemi] : Väylä, 2016 Teos koostuu asiakirjoista ja matkakertomuksista 1800-1900-luvuilta, ja tekijän omista kirjoituksista. Erkki Lilja: Jäämerenkäytävä : näkijöitä, tekijöitä, kulkijoita, salaisia suunnitelmia. - Rovaniemi : [Erkki Lilja], 2013 Kirjoja aiheesta suomalaiset Jäämeren rannalla: Samuli Paulaharju...
Haluaisin lainata kirjan Mathilda Fogman : andlig moder i den tidiga laestadianismen. Toimittaja: Maj-Lis Palo, Kieli: ruotsi, julkaistu: 2007-07. ISBN:… 377 1.3.2017 Teos näyttäisi löytyvän ainakin Lapin maakuntakirjastosta Rovaniemeltä. Kysy kaukopalvelua Simon kirjastosta.
Ritva-Liisa Sumun kirjassa Sunkku - Lapin keisari takakannen liepeessä kerrotaan, että se on Jarl Sundquistin elämänvaiheita käsittelevän sarjan ensimmäinen… 708 17.2.2017 On paljon mahdollista, että Ritva-Liisa Sumulla on ollut aikomus jatkaa Jarl Sundquistin elämäkertaa. Kuitenkin tämä ensimmäinen osa ilmestyi vuonna 1974 ja Ritva-Liisa Sumu itse kuoli jo vuonna 1975. Parhaiten Jarl Sundquistin elämäntarinaa jatkaa Anna-Liisa Rekolan teos Miksi elämä erottaa, jossa kerrotaan Jarlin ja hänen vaimonsa Annikki Setälän tarina. Kirja on ilmestynyt vuonna 1997 ja on Jarlin tyttären kirjoittama. Jarl Sundquistilta itseltään on olemassa lähinnä uittoon ja metsätyöhön liittyviä tekstejä.
Olen lähdössä reissulle Muonioon muutaman viikon päästä ja etsin nyt kertomakirjallisuutta, joka sijoittuisi Lappiin, tai parhaassa tapauksessa tuonne Muonion … 522 2.11.2016 Tässä jotain vinkkejä talvisesta Muonioon tai Lappiin sijoittuvasta kirjallisuudesta. Näissä tyylilajit vaihtelevat laidasta laitaan, joten toivottavasti jotain mieleistä luettavaa löytyy. Yrjö Kokko Useita Muonioon ja Enontekiölle sijoittuvia teoksia. Alla linkit kirjojen tietoihin Kirjasampoon. Sudenhampainen kaulanauha http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_8024#.WBsco2f7V9A Poro http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_37266#.WBsd82f7V9A Neljän tuulen tie http://www.parkkinen.org/yrjo_kokko.html Muonioon sijoittuva: Mikko-Pekka Heikkinen: Jääräpää. Helsinki : Johnny Kniga, 2014 http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi… Tornionjokilaakso 1880-luvulla: Väinö Kataja: Nälkätalvena :...
Ovatko tunturikoivu ja hieskoivu saman lajin alalajeja? Kuinka korkeaksi tunturikoivu voi kasvaa esim. Etelä-Suomessa? 561 20.10.2016 Tunturikoivu (Betula pubescens ssp. czerepanovii) on hieskoivun (Betula pubescens) pohjoinen alalaji. Se kasvaa yleensä 2-6 metrin korkuiseksi ja monirunkoiseksi. Tunturikoivu on yleinen Pohjois-Lapissa, ja sitä esiintyy etelämpänä Kuusamon korkeudelle saakka. Etelä-Suomessa sitä ei siis tavata lainkaan. Lähteet: Rikkinen, Jouko: Puut ja pensaat Suomen luonnossa (Otava2010) Luontoportti: http://www.luontoportti.com/suomi/fi/puut/hieskoivu Levinneisyyskartta Kasviatlaksessa: http://koivu.luomus.fi/kasviatlas/maps.php?taxon=45032&year=2015
Etsin saamelaisuudesta kertovaa nuortenkirjaa, jonka muistan lukeneeni, mutta en muista nimeä. Kirja kertoi muistaakseni norjalaisesta saamelaisesta pojasta,… 604 9.4.2016 Voisiko kyseessä olla Viola Wahlstedtin kirja Kukaan ei usko Aslakia. Karisto, 1970. Ruotsinkielinen alkuteos: Ingen tror på Aslak, 1966. Suomen saamelaisaiheista kirjallisuutta kokoava Lapponica-tietokanta antaa teokselle esim. seuraavat asiasanat: pojat, koulu, koulukiusaaminen, asuntolat, saamelaiset, Lappi. Tässä suora linkki: http://bit.ly/1Q00kFi
Olen lainanut joskus vuosia sitten Sellon kirjastosta kirjan, joka kertoi tarinan Lapin noidasta tai shamaanista. Tekisi mieleni lukea tuo kirja uudelleen,… 609 26.1.2015 Ehdottaisin näillä tiedoilla Paula Havasteen 2003 ilmestynyttä kirjaa Kymmenen onnen Anna. Toinen mahdollisuus saattaisi olla samana vuonna ilmestynyt Sirkka Shayan Luula.
Naantalissa on Lappalaistenkatu. Naantalissa näyttää olevan myös ko. kadun lähellä Lappalaisten ranta ja mäki tai kallio. Mihin nimitykset perustuvat?… 1313 13.5.2014 En löytänyt tietoa Naantalin Lappi-alkuisista paikannimistä, mutta koko Suomessa on runsaasti tällaisia paikannimiä. Niiden on selitetty kertovan lappalaisten oleskelusta alueella. Lappalaisilla on tarkoitettu saamelaisten lisäksi myös muita eräilytaloudessa eläviä ja Lapiksi on voitu nimittää mitä tahansa syrjäseutua. (Suomalainen paikannimikirja 2007, s. 221) Sana "lappi" ei ole saamelainen sana ja sen alkuperäinen merkitys on epäselvä. Yhden selityksen mukaan se kuuluisi etymologisesti samaan yhteyteen kuin "lape, lappea" ja olisi alkuaan yleisnimi jonka merkitys olisi ollut "syrjäseutu". (Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja 2013, s. 573) Näin ollen Naantalin lappalaisnimet eivät välttämättä liity lainkaan saamelaisiin....