| Onko Halonen suojattu sukunimi ja jos on niin milloin se on saanut suojauksen? |
2133 |
|
2.8.2011 |
|
Sukunimen suojaaminen ei vaadi mitään erityisiä toimenpiteitä, sillä Suomen nimilain mukaan kaikki käytössä olevat eli väestörekisteriin kirjatut sukunimet ovat suojattuja. Koska sukunimi ”Halonen” on väestörekisterissä, se on suojattu. Suojaus ei tosin estä nimen ottamista, mikäli tietyt edellytykset täyttyvät. Esimerkiksi jos sukunimi on ollut esivanhempien laillisessa käytössä, se voidaan hyväksyä uudeksi nimeksi. Sitä taas ei voi lainsäädännön mukaan estää mitenkään.
Aikoinaan Suomalaisuuden liitto julkaisi teosta ”Sukunimiopas; Suojatut sukunimet”. Sillä ei kuitenkaan ole mitään juridista merkitystä. Osoitteesta http://www.genealogia.fi/st/2000-2-11.htm löytyy hyödyllinen Urpo Kankaan artikkeli, jossa kerrotaan lisää suojatuista... |
| Saako kirjastossa (lainauksessa) työskennellä alle 18-vuotias? |
796 |
|
5.4.2011 |
|
Hei!
Alle 18-vuotiaan työntekoa sääntelee laki nuorista työntekijöistä (998/1993). Nuorten työntekijöiden tekemää työtä sääntelevät myös seuraavat asetukset: valtioneuvoston asetus nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä (475/2006) ja sosiaali- ja terveysministeriön asetus nuorille työntekijöille vaarallisten töiden esimerkkiluettelosta (302/2007).
Lisätietoa löytyy mm. teoksesta Työpaikan ja luottamusmiehen lakikirja, Veltor 2008 (sivu 138 nuoret) sekä työsuojeluhallinnon internet-sivuilta osoitteesta: http://www.tyosuojelu.fi/fi/nuoret_tyontekijat
Jos haluat kyseisen kirjan lainaksi, ota yhteyttä lähimpään kirjastoosi. Lait ja asetukset löytyvät mm. internetistä osoitteesta www.finlex.fi (ajantasainen... |
| Milloin eduskuntavaaleissa siirryttiin viivan vedosta numero äänestykseen? Milloin oli viimeiset vaalit jolloin vedettiin viiva ja milloin ensimmäiset jossa… |
2057 |
|
30.3.2011 |
|
Eduskuntavaaleja koskeva ensimmäinen laki oli Suomen Suuriruhtinaanmaan Vaalilaki 26/1906. Sen 45 §:ssä säädettiin mm. "Jos valitsija tahtoo antaa äänensä jonkun valitsijayhdistyksen ehdokaslistan hyväksi, joka on otettu vaalilippuun, merkitköön tämän listan punaisella viivalla. Jos hän haluaa muuttaa ehdokaslistassa olevien nimien järjestystä, pankoon siihen myöskin numeron 1 sen nimen eteen, jonka hän asettaa ensi sijalle, ja numeron 2 sen nimen eteen, joka on oleva toinen järjestyksessä. …".
Vuoden 1906 lain kumosi Laki edustajanvaaleista 66/1935. Sen 46 §:ssä säädettiin mm. :"Jos valitsija tahtoo antaa äänensä jonkin valitsijayhdistyksen ehdokaslistan hyväksi, joka on otettu vaalilippuun, merkitköön tämän listan viivalla niin selvästi... |
| Äitiysloman pituus vuonna 1975 ja miten äitiysloman pituus on kehittynyt vuoteen 2011 mennessä? |
11421 |
|
31.1.2011 |
|
Äitiysrahakausi ja lakisääteinen synnytysloma tulivat samanpituisiksi vuonna 1971. Vuonna 1975 äitiysrahakausi ja siis myös äitiysloma on ollut 174 arkipäivää ja vuonna 1978 186 arkipäivää. Vuonna 1980 äitiysrahakausi on ollut 234 arkipäivää, josta 210 päivää on pitänyt äiti ja seuraavat 24 päivää joko äiti tai isä. Vuonna 1982 tuli voimaan laki, jonka mukaan äitiysrahaa maksettiin äidille 158 arkipäivää ja seuraava 100 arkipäivää joko isälle tai äidille. Vuonna 1985 vanhempainetuudet jaettiin kolmeen eri jaksoon: äitiysrahakauteen (vain äidille), vanhempainrahakauteen(toiselle puolisolle) ja isyysrahakauteen. Jos äiti käytti sekä äitiysrahakauden, että vanhempainrahakauden, niin loman pituudeksi tuli 263 päivää. Siitä äitiysrahakauden... |
| Saako suojattu sukunimeni esiintyä paikannimenä, olen saanut tietooni, että näin on. Jos laissa on määritelty, ettei näin saisi olla, mihin toimiin ja mihin on… |
1088 |
|
10.1.2011 |
|
Heti aluksi täytyy varoittaa, että me vastaajat emme ole laintulkinnan ammattilaisia, joten vastaus on laadittu vain maallikkotietämyksen perusteella. Varmempaa tietoa saat laintulkinnan ammattilaisilta.
Vastoin yleistä luuloa kaikki Suomen väestörekisteriin kirjatut sukunimet ovat suojattuja, joskaan se ei estä nimen ottamista, mikäli tietyt edellytykset täyttyvät. Suomalaisuuden liiton ylläpitämällä suojattujen sukunimien listalla ei ole mitään juridista merkitystä. Näin ollen tavallinen sukunimi ”Virtanen” on yhtä lailla suojattu sukunimi kuin hyvin harvinaiset sukunimetkin.
Nimilaki ei näytä asettavan mitään rajoituksia sille, etteikö paikannimissä saisi esiintyä sukunimiä, enkä löytänyt muistakaan laeista sellaisia rajoituksia.... |
| Onko vartijalla oikeutta tutkia esimerkiksi kaupassa asiakkaan taskuja tai reppua? Missä tilanteissa? Vai onko kyseinen oikeus vain poliisilla? |
14810 |
|
13.10.2010 |
|
Vartiointiliikkeiden toimintaa säätelee Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista (12.4.2002/282 m.m. pykälät 9, 12 ja 28) ja jonkin verran Laki järjestyksenvalvojista (22.4.1999/533, m.m. pykälät 8 ja 9). Pääsääntöisesti henkilöntarkastuksen saa tehdä vain poliisi. Jos kuitenkin vartijalla tai järjestyksenvalvojalla on syytä olettaa, että henkilöllä on hallussaan laittomia aineita ja/tai aineita, esineitä tai aseita, joista syntyy välitön vaara, joko henkilölle itselleen tai vartijan tai järjestyksenvalvojan toimialueella oleville ihmisille on myös heillä oikeus tehdä henkilöntarkastus. Jos oletettavaa vaaraa (tai syytä epäillä laittomia aineita) ei ole, ei henkilötarkastusoikeutta pääsääntöisesti ole. Varkaus- tai näpistysepäily ei riitä... |
| Olen töissä pienessä kirjastossa, jossa jotkut asiakkaat ovat tottuneet lainaamaan kirjat ajokortilla tai muulla henkilöllisyystodistuksella. Käytännössä he… |
1348 |
|
22.9.2010 |
|
Kirjastolaki liikkuu sen verran yleisellä tasolla, ettei siellä sanota mitään kirjastokortista. 10 § antaa mahdollisuuden säätää kirjaston käyttäjän oikeuksista ja velvollisuuksista tarkemmin käyttösäännöissä. Laki löytyy kokonaisuudessaan Finlex-tietokannasta osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980904.
Kirjaston käyttösäännöt ovatkin olennainen asia mietittäessä, voiko asiakas lainata kirjastokortin sijaan henkilöllisyystodistuksella. Kehottaisin siis tutkimaan, mitä kirjastosi käyttösäännöissä sanotaan kortin käytöstä vai sanotaanko siinä niistä mitään. Jos asiaa ei millään tavalla noteerata käyttösäännöissä, kannattaa varmaan tutkia mahdollisia kirjaston sisäisiä ohjeita tai kysyä asiaa yksinkertaisesti esimieheltä... |
| Kysyn pelastuslaista ja lähinnä työntekijän näkökulmasta sekä kuntalaisena. Pitääkö kunnan työntekijöillä olla tiedossa työpaikkansa pelastussuunnitelma ja… |
824 |
|
10.5.2010 |
|
Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta säätää pelastussunnitelmasta http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2003/20030787
9 §
Velvollisuus laatia pelastussuunnitelma
3 mom
Pelastussuunnitelma on pidettävä ajan tasalla, ja siitä on tiedotettava tarvittavalla tavalla asianomaisen rakennuksen tai muun kohteen asukkaille ja työntekijöille sekä muille, joiden on osallistuttava pelastussuunnitelman toimeenpanoon.
10 §
Pelastussuunnitelman sisältö
Pelastussuunnitelmassa on selvitettävä:
1) ennakoitavat vaaratilanteet ja niiden vaikutukset;
2) toimenpiteet vaaratilanteiden ehkäisemiseksi;
3) poistumis- ja suojautumismahdollisuudet sekä sammutus- ja pelastustehtävien järjestelyt;
4) turvallisuushenkilöstö, sen varaaminen ja kouluttaminen sekä muun... |
| Pitääkö kaikista painojulkaisuista lähettää yksi tai useampia kopioita johonkin arkistoon? Sellainen lakihan oli joskus. Onko se vielä voimassa? Pitääkö pienen… |
1410 |
|
6.3.2010 |
|
Kaikista kotimaisista painotuotteista, ääntä, kuvaa tai tekstiä sisältävistä tallenteista sekä verkkoaineistoista lähetetään maksuttomat kappaleet Kansalliskirjastolle. Kansalliskirjaston oikeus vapaakappaleisiin perustuu Lakiin kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä. Kirjoja Kansalliskirjastoon lähetetään kuusi kappaletta, samoin jäsenlehtiä. Suomessa vapaakappaleiden lähettämisestä Kansalliskirjastolle vastaa tuotteen valmistaja, kuten kirjapaino. Ulkomailla valmistettujen kotimaiseen levitykseen tarkoitettujen painotuotteiden ja tallenteiden luovutusvelvollisuus kuuluu julkaisijalle tai maahantuojalle.
Lisätietoja:
http://www.kansalliskirjasto.fi/julkaisuala/vapaakappaleet.html
|
| Mitä laki sanoo kissojen vapaana pitämisestä kaupungissa? siis ilman hihnaa, sallittua vai kiellettyä? |
1879 |
|
6.7.2009 |
|
Suomen laissa sanotaan näin:
Järjestyslaki TU 608 / 4 luku. Eläimet.
Tässä luvussa on käsitelty sekä koirat että kissat.
4 luku
Eläimet
14 §
Koirakuri
Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden säilymiseksi koiran omistajan tai haltijan on:
1) pidettävä koira taajamassa kytkettynä;
2) pidettävä huolta siitä, ettei koira pääse kytkemättömänä kuntopolulle tai muulle sen kaltaiselle juoksuradalle eikä lainkaan yleiselle uimarannalle, lasten leikkipaikaksi varatulle alueelle, toriaikana torille taikka yleiseen käyttöön kunnostetulle ladulle tai urheilukentälle, jollei se ole erikseen sallittua; (19.12.2003/1195)
3) pidettävä huolta siitä, että koiran uloste ei jää ympäristöön hoidetulla alueella taajamassa.
Mitä 1 momentin 1 ja 2 kohdassa... |
| Hesarissa oli tämän vuoden alussa artikkeli, joka käsitteli kirjastokorvauksia, siis ei haettavia apurahoja. Ymmärsin niin, että jokaiselle kirjoittajalle… |
2286 |
|
25.6.2009 |
|
Alla linkki tekijänoikeuslain muutokseen, joka koskee kirjastojen
lainauskorvauksia.
Laki tekijänoikeuslain muuttamisesta 1228/2006
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2006/20061228
Lakitekstin lopussa on linkki lain hallituksen esitykseen 126/2006.
Ohessa IPR University Centerin tekemä uutinen asiasta
http://www.iprinfo.com/uutiset?action=details&id=551&offset=140
Tarkempia tietoja voi kysyä opetusministeriöstä
puhelin (09) 16004.
|
| Onko olemassa laki- tai muuta tekstiä, jossa kielletään piikkilangan käyttö aitana tai osana varsinaista aitaa (esim. ylin kerros aidasta on piikkilankaa). |
15043 |
|
26.5.2009 |
|
Aiheesta tietoa kannattaa etsiä kunnan rakennusjärjestyksestä.
Maankäyttö- ja rakennuslain 14 § mukaan kunnassa tulee olla rakennusjärjestys. Rakennusjärjestyksen määräykset voivat olla erilaisia kunnan eri alueilla. Rakennusjärjestyksen määräykset voivat koskea muun muassa rakentamistapaa, aitoja ja muita rakennelmia.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990132#P14
Helsingin kaupungin rakennusjärjestyksessä todetaan, että pientalotontilla lupaa ei tarvitse hakea asuinpientalotonttien välisten aitojen ja tukimuurien rakentamiseen, kun ne ovat yhteensä enintään 1,6 metriä korkeita, ja kun naapuritontin omistaja tai haltija hyväksyy niiden rakentamisen;
http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/4c1d80004a17215784b4ec3d8d1d4668/Rake…... |
| Kaksi kysymystä lapsen sukunimen määräytymisestä: A) Minna Mäkinen ja Ville Virtanen saavat lapsen, jonka sukunimeksi tulee Mäkinen. Tämän jälkeen Minna… |
2003 |
|
16.4.2009 |
|
Kirjaston asiantuntemus ei riitä lakien tulkitsemiseen. A-tapausta arkijärjellä tulkiten toisen lapsen sukunimeksi tulee sama kuin ensimmäisenkin. Kummankin lapsen nimi voidaan kuitenkin haluttaessa vaihtaa samaksi kuin mikä on vanhempien yhteinen sukunimi.
Toiseen kohtaan emme uskalla ottaa kantaa. Nimilaissa ei ole mainintaa lapsen yhdistelmänimestä.
Nimilaki löytyy Finlex-tietopankista:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1985/19850694?search%5Btype%5D=pi…
|
| Löytyykö teiltä kirjaa Ruotsalais-Suomalainen laki ja virkakielen sanasto ? |
1019 |
|
12.1.2009 |
|
Ruotsalais-suomalainen laki- ja virkakielen sanasto vuodelta 1883
on Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmissa. Teos on sijoitettu
pääkirjaston käsikirjaston varastoon, eli se ei oli lainattavissa.
Voitte pyytää sitä luettavaksenne tietopalvelusta.
Teos on saatavissa myös sähköisessä muodossa
Suomen sukututkimusseuran nettisivuilla osoitteessa
http://www.genealogia.fi/linktoold/hakem/sanasto/sanastoa.htm
|
| Onko n.s. vapaakappalelaki ollut voimassa vuonna 1933? |
947 |
|
28.12.2008 |
|
Päätös, joka koskee julkisille kokoelmille ja tieteellisille laitoksille tarkoitettujen painokirjoitusten lähettämistä ja jakamista tuli voimaan vuonna 1919. Sitä on muutettu myöhemmin. Vapaakappaleasetus, jota on perusteellisesti muutettu useasti, on tullut voimaan vuonna 1980.
Katso lisää Finlexistä, http://www.finlex.fi
Vapaakappalelaki
http://www.finlex.fi/fi/laki/smur/2007/20071433
Vapaakappaleasetus
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1980/19800774
|
| Miten nimitetään Islamilaista oikeusjärjestelmää? 5 Kirjainta. |
978 |
|
13.8.2007 |
|
Islamin Koraaniin ja perimätietoon perustuva oikeusjärjestys on nimeltään šaria tai šari’a.
Lisätietoa löydätte mm. Wikipediasta osoitteesta
http://fi.wikipedia.org/wiki/%C5%A0ari'a
|
| Kuinka pitkään laki velvoittaa internetin keskustelupalstoja säästämään keskustelijoiden viestit? |
765 |
|
9.7.2007 |
|
Kirjastonhoitaja ei ole pätevä tulkitsemaan lakeja, mutta tässä on tietoa aiheeseen liittyvästä lainsäädännöstä.
Verkkoviestintää käsitellään Laissa sanavapauden käyttämisessä joukkoviestinnässä. Laki löytyy tietopankki Finlexistä. Osoite on
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030460?search%5Btype%5D=pi…
Lain 6 §:ssä sanotaan, että verkkojulkaisuja on talletettava 21 päivää. Verkkojulkaisut ovat kuitenkin eri asia kuin verkkoviestit, joita ovat mm. keskustelupalstoille lähetetyt kirjoitukset. Verkkoviestien tallentamisesta laissa ei sanota mitään. Hallituksen esityksessä, joka oli lain pohjana, niille ehdotettiin kolmen kuukauden tallennusaikaa, mutta tämä kohta jätettiin laista pois.
Lain 17 § saattaisi olla tapauksessasi tärkeä... |
| Missä voi tutusta vanhoihin lakeihin? Finlexistä löytyy voimassa olevat lait mutta mistä löytyis vanhentuneet lait? Esim. asevelvollisuuslaki vuodelta 1922. |
3073 |
|
27.3.2007 |
|
Painetuista säädöskokoelmista löytyvät vanhat lait sellaisina kuin ne on aikanaan säädetty. Painettuihin säädöskokoelmiin voi tutustua mm. Eduskunnan kirjastossa http://www.eduskunta.fi/kirjasto
Asevelvollisuuslaki vuodelta 1922 löytyy vuoden 1922 Suomen asetuskokoelmasta numerolla 270.
|
| Mistä löydän, näin netin kautta, Suomen lakikirjan. Etsin kirjasta kohtaa jossa sanotaan jotakin näin " mikä ei ole kohtuutta ei ole myöskään oikeutta" eli… |
1128 |
|
28.3.2006 |
|
Suomen laki I -kirjan alussa annetaan "Muutamia yleisiä ohjeita, joita tuomarin tulee tarkoin noudattaa". Kohta yhdeksän kuuluu seuraavasti:" Mikä ei ole oikeus ja kohtuus, se ei saata olla lakikaan; sen kohtuuden tähden, joka laissa on, se hyväksytään."
Helsingin kaupunginkirjaston aineistotietokanta löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi/ .Kirjoita hakuruutuun sanat suomen laki 1 ja hae. Uusin painos on viimeisenä. Saatavuustiedot saat esille klikkaamalla linkkiä. Kirja näyttää olevan käsikirjastossa mm. Kallion, Itäkeskuksen, Arabianrannan, Jakomäen, Etelä-Haagan, Kallion ja Herttoniemen kirjastoissa, joissa voit käydä sitä tutkimassa. Lainattavia kappaleita on useita, mutta ne kaikki ovat tällä hetkellä lainassa. Varauksia näyttää... |
| Etsin huoneen vuokralakia YRITYSTILOISTA, alivuokralaissuhteesta. Mistä voisi lukea. |
927 |
|
30.9.2004 |
|
Laki liikehuoneiston vuokrauksesta 31.3.1995/482 käsittelee kysymääsi asiaa. Voit itse tarkistaa lain sisällön osoitteesta: http://www.finlex.fi/lains/index.html
|
Kysy kirjastonhoitajalta
