Lahti

35 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Dopingista kiinnijääneet Suomalaishiihtäjät Lahdesta, mistä löytyy heidän selitykset/kommentit? 58 22.2.2021 Hei! Tietoa Lahden MM-kisojen dopingskandaalista saa muun muassa näistä lähteistä: YLE MOT: Lahden kärähtäneet muistot: käsikirjoitushttps://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/02/27/lahden-karahtaneet-muistot-kasikirjoitus YLE: Hiihdon MM 2001https://yle.fi/aihe/t/18-194826 Wikipedia: Lahden MM-kisojen dopingskandaali 2001 (katso erityisesti lähteet)https://fi.wikipedia.org/wiki/Lahden_MM-hiihtojen_dopingskandaali_2001  
Minä vuonna Lahdessa sijaitseva Kauppakatu muutettiin Savonkadusta Kauppakaduksi? Tarkkaa tietoa ei minulla ole, mutta arvioni olisi joskus 1970- tai 1980… 32 15.2.2021 Kadun nimenmuutos tapahtui 3.1.1987. Asiasta on uutinen Etelä-Suomen Sanomissa 4.1.1987.
FC Lahden joukkueen lempinimi on "kuhnurit". Mistä moinen nimi? Milloin keksitty? Kuka keksi? 151 30.9.2020 Henrik Hyvönen kirjoittaa artikkelissaan, että toimittaja ja kirjailija Kalle Veirto kutsui FC Lahden pelaajia Mustiksi kuhnureiksi 2000-luvun alkupuolella. "Alkuperäinen versio lempinimestä oli Hiihtostadionin Mustat Kuhnurit." Lue tarkemmat tiedot asiasta alla olevasta linkistä: Lähde: Henrik Hyvönen: Kanarialinnut, Lentävät aasit ja Mustat kuhnurit - esittelyssä 15 tavallisesta poikkeavaa futisseuran lempinimeä (05/06/2020) https://byyri.com/esittelyssa-15-tavallisesta-poikkeavaa-futisseuran-lempinimea/
Minä vuonna purettiin Iso-Saksalan talo ja muut rakennukset Lahdessa osoitteessa Anttilankatu 1 Anttilanmäellä? Minä vuonna sen paikalle rakennettiin… 139 17.7.2019 Lahden kaupungin sivuilta löytyy julkaisu Lahden sodanjälkeisestä rakennusperinnöstä https://www.lahti.fi/PalvelutSite/KaavoitusSite/Documents/Selvitykset%20ja%20l%C3%A4ht%C3%B6tiedot/Moderni_web.pdf. Siinä on tieto, että Iso-Saksalan maat kaavoitettiin 1970-luvulla ja sinne rakennettiin rivitaloja. Google-haulla tuli seuraava osuma: https://asunnot.oikotie.fi/talo/anttilankatu-1-lahti/133574: Anttilankatu 1, rivitalo, rakennettu 1978. Samoin selvisi, että Anttilankatu 1 senioritalot omistaa Lahden vanhusten asuntosäätiö http://www.lvas.fi/senioritalot. Sieltä tiedustelemalla voisi selvitä tarkempaa tietoa. Etelä-Suomen Sanomista löytyi uutinen, että kyseiset rivitalot olisi purettu: https://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2016/04/18/S%C3%...
Haluan tietää lahtelaisesta jalkapallosta enemmän. Mistä teoksesta/teoksista saa lisätietoa? 175 18.5.2018 Ainakin näissä teoksissa käsitellään lahtelaista jalkapalloa:   Reippaat sata vuotta / Jouko Heinonen Reippaassa myötätuulessa / toimittanut Jarmo Mäkeläinen On Kulma kunkku kuitenkin... Kulman pallon historiaa /  Antti Paavilainen Eteenpäin, ylöspäin : FC Kuusysin tarina 1934-2009 / Jukka Airo Reipas 125 : lahtelaisen Reipas-yhteisön juhlakirja / Timo Taulo Banaanipotku / Kai Pahlman LPM:stä - Kuusysiin, 1934-1984  / Palloseura Lahti-69   Näistä helsinkiläisen, mutta Lahden Reippaassa lähes koko uransa pelanneen Kai Pahlmanin muistelmateos Banaanipotku löytyy Helmet-kirjastoista: http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2069437
Koska alunperin vihreät Lahden radiomastot maalattiin valko-punaraidallisiksi? 412 13.9.2016 Tietoa ei löytynyt kirjallisista lähteistä. Lahden radio- ja tv-museon tutkijan mukaan mastojen väri muutettiin sodan jälkeen eli 1940-luvun loppupuoliskolla. Tutkija ei muistanut tarkkaa vuotta. Syynä oli lentoturvallisuus eli mastojen piti herättää yli lentävien lentokoneiden huomio. Lisäys (2.11.2016). Lahden kaupunginmuseon julkaisemassa kirjassa Nyt Lahteen! (2016), mainitaan s. 25 seuraavaa: "Nykyiseen väritykseen, lyijynvalkoinen yhdistettynä ilmailuoranssiin, siirryttiin 1949 ilmailuviranomaisten käskystä." Artikkelin radiomastojen historiasta on kirjoittanut Susanna Korhonen.
Onko lahden pääkirjastossa mahdollista käyttää omaa tietokonetta, siis onko teillä jonkinlaista wifi-yhteyttä? 527 16.6.2016 Lastu kirjastot (joihin Lahtikin kuuluu) kertovat sivuillaan: "Kirjastoissa on langaton verkko, joten voit käyttää internetiä myös omalla laitteellasi."
Onko mahdollista saada tietää Viipurin Musiikkiopiston opiskelijoiden nimiä? Isäni oli Viipurin Tienhaarasta ja oli nuorena miehenä soittanut viulua, eikä se… 1116 6.6.2016 Viipurin musiikkiopiston opiskelijoiden nimiä etsiessäni löytyi seuraavaa tietoa. Viipurin musiikkiopisto on perustettu vuonna 1918 Viipurissa ja se on siirtynyt välirauhan aikana 1940 Lahteen, missä se toimii nykyään nimellä Lahden konservatorio. Jyväskylän kirjastosta löytyy kaksi teosta, joista löytyy tietoa Viipurin musiikkiopistosta: Toivo Rasilaisen sekä Erkki Pullisen teoksessa: Viipurin musiikkiopisto - Lahden musiikkiopisto (1968)löytyvät vuoden 1918 oppilaat sekä vuosikurssin 1967-1968 oppilaat. Teoksesta Taidetta tulosvastuulla - Lahden konservatorio 90 vuotta - Lahden konservatorion tie Viipurista Lahteen (2008) löytyvät ainoastaan opettajien luettelot. Halutessanne nämä molemmat teokset ovat lainattavissa/seutuvarattavissa...
Gustaf Fagerholm rakennutti Lahteen 1900-luvun alussa kolmikerroksisen liiketalon Aleksanterinkadun ja Mariankadun kulmaan. Löytyisikö tästä enemmän tietoa,… 699 11.1.2016 Unto Tupalan teoksessa Kun Lahti rakennettiin (1995) s.204-208 käsitellään korttelin XIII tontin 57 eli Aleksanterinkatu 13:n ja Mariankatu 21:n historiaa. Sivulla 205 on osasuurennus v. 1908 kuvatusta postikortista, jossa näkyy v. 1908 valmistunut kolmikerroksinen kivitalo. Se ei ole aivan Aleksanterinkadun ja Mariankadun kulmassa, jossa on vuonna 1890 rakennettuja matalia puurakennuksia, mutta samalla tontilla siis kuitenkin. Talo näkyy joissakin Lahden torin kuvissa ainakin Pertti Hammarin teoksessa Lahti : kylästä kaupungiksi, s.51,53 ja 57(2014), mutta vain osana katunäkymää. Vuonna 1927-29 rakennettiin Mariankadun kulmaan asti koko tontin pituinen Fagerholmin liike- ja asuinrakennus, joka myös tunnettiin Fagerholmin talona,...
Tietoa Luhdasta. 1. Missä toimi Vihtori Luhtasen teollinen ompelimo kymmenluvun alkaessa? Kauppiaalla oli kaksi ompelijaa. Asemantaustaan valmistui vuonna 1928… 571 14.10.2014 Teoksessa Kuuden vuosikymmenen Luhta-linjat (1967) kerrotaan, että kauppias Vihtori Luhtanen palkkasi vuonna 1910 kaksi ompelijaa. Kyse oli kotiompelimosta. "Olemme Luhtasen kauppatalon pienemmässä huoneessa, joka on sisustettu myymäläksi. Suuremmassa työskentelevät ompelijat." (s.14 ja 16) Talo sijaitsi Vilhonkadulla. "...hän saattoi ostaa yrittämisensä palkkana Anttilanmäen Vilhonkadulta oman talon. Siitä oli tuleva toiminnan kiintopiste lähes kolmen vuosikymmenen ajaksi." (s.9) Teoksessa on kaksi mielenkiintoista kuvaa. Sivulla 21 kuva kaupan kyltistä ja sivuilla 26-27 kuva V. Luhtasen kiinteistöstä Anttilanmäellä, jossa näkyy pihapiiri ja myös vuonna 1928 valmistunut teollinen ompelimo. Piharakennuskin kuvassa on. Tekstistä ei tosin...
Mistä löydän kartan/karttoja Lahden kaupungin laajentumisista, eli osakuntaliitoksista, historiansa aikana? 918 16.8.2014 Jouko Heinosen toimittamassa teoksessa Lahden historia (1980) on Oiva Turpeisen artikkeli Lahden alue ja väestö. Sen yhteydessä on sivulla 14 kartta Lahden alueen kehityksestä v. 1978-1978. Päijät-Hämeen seutukaavaliiton julkaisussa 7/1981, Kaupunkirakenteen kehitys Lahdessa vv. 1878-1938, on sivulla 87 (liite 25) kartta, jossa esitetään alueliitokset vuoteen 1956 asti.
Tervehdys! Onko kirjastolla Lahdessa 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä ilmestyneiden sanomalehtien vuosikertoja? 590 11.2.2014 meillä täällä Jyväskylässä säilytetään ainoastaan Keski-Suomen alueella ilmestyviä sanomalehtiä pidemmältä ajalta. Kuitenkin löysin mikrofilmiluettelostamme pienen pätkän lehdestä Lahden Suunta (8.11.1934-7.8.1936). Tämä pätkä lienee säilynyt osana mikrofilmirullaa, miltä löytyy muitakin lehtiä. Vanhoja Lahden seudulla ilmestyviä lehtiä kannattanee kysellä Lahden kirjastosta: http://lastukirjastot.fi/mikrofilmit. Tässä lista, mitä lehtiä Lahden seudulla on ilmestynyt: http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/lahdenlehdet.htm
Minua kiinnostaa Karjalasta tulleiden evakkojen sijoittuminen Lahteen sotien jälkeen. Nimenomaan evatkomatkan vaiheet ja se miksi he valitsivat (tai oli… 1128 17.7.2013 Kannattaisi varmaan tutustua kirjaan ’Karjala Lahdessa’. Takakannen tekstin mukaan kirja kuvaa nykylahtelaisten tutkijoiden silmin kaupungin karjalaistumista. Kirjassa ” karjalaisuutta tarkastellaan monipuolisesti evakuoinnin, asuttamisen, rakennustoiminnan, arjen ja jälkipolven näkökulmista sotien jälkeisessä Lahdessa”. Karjala Lahdessa / toim. Marja Huovila & Terhi Willman. Palmenia-kustannus 2005. HelMet-kirjastojen ainoa kappale löytyy Itäkeskuksen kirjastosta. http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/?searchtype=X&searcharg=karjala… Myös Lahden historiassa on lyhyt luku Karjalan siirtoväestä. Alaotsikkoina mm. Lähtöalueet ja Syyt Lahteen muuttoon. Lahden historia / toim. Jouko Heinonen. Lahden kaupunki 1980. Kirja kuuluu...
Milloin Jalkarannan kansakoulu perustettiin tai aloitti toimintansa ja mistä dokumentista löytyy tieto. Korjaisimme www.jalkaranta-seura.fi sivuilla olevan… 1097 28.11.2012 Opetus Jalkarannan kansakoulussa alkoi vuonna 1912, mutta koulutalo valmistui vasta seuraavana vuonna. Päätös koulun perustamisesta oli tehty Hollolan kunnantuvalla pidetyssä kuntakokouksessa keväällä 1911. Koulurakennukseen tehtiin opetustilojen lisäksi kahden opettajan asunnot. Lähde: Lahden historia. 4, 1: Lahden kulttuurilaitosten historia : koululaitos, kirjasto ja liikunta. 2005. Sivu 30. Juhani Pihlajan Lahti-käsikirjassa mainitaan, että 1912 avattiin Jalkarannan kansakoulu. Nykyisen Jalkarannan koulun sivuilla kerrotaan, että Jalkarannan koulu on perustettu vuonna 1912 ja viettää tänä vuonna 100-vuotisjuhlaa. http://www.edu.lahti.fi/jalkaranta
Onko Lahden kirjastossa eKirjojen lukulaitteita asiakkaiden lainattavaksi ja onko niitä vapaana tällä hetkellä? 656 31.10.2011 Lahden kirjastossa ei ole tällä hetkellä lainattavia e-kirjojen lukulaitteita. E-kirjoja kokoelmassa on ja niitä voi ladata esim. omalle tietokoneelle. E-kirjan lainaamiseksi tarvitset kirjastokortin ja nelinumeroisen pin-koodin. E-kirjojen laina-aika on yksi tai seitsemän vuorokautta. E-kirjojen lainaamista varten tietokoneella täytyy olla asennettuna Adobe Digital Editions -ohjelma. Täältä löydät lisää ohjeita ja latauslinkin Digital editions -ohjelmalle, mikäli sellaista ei vielä ole. http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/e-kirjat.htm
Onko Finlandia-talo Alvar Aallon viimeinen työ? 1077 19.7.2011 Alvar Aallon viimeinen työ oli Lahden pääkirkko, Ristinkirkko, joka vihittiin käyttöön 1978.
Luin lehdestä että kirjastossa saa itse siirtää materiaalit vhs-kasetilta dvd:lle. En löytänyt kirjaston sivuilta mainintaa asiasta tai varausjärjestelmää… 633 17.1.2011 Lahden kaupunginkirjaston palveluhakemiston kohdassa Digitointipiste ja IT-tila löytyy tietoa asiasta: Tiedustelut ja ajanvaraus: puh. 03-8125 550 (lehtilukusali) IT-TILA * pääkirjaston 2. kerroksessa * käytettävissä lehtilukusalin aukioloaikoina Asiakastyöasemat (5 kpl) * Internet-yhteys, MS Office 2000/2003 (Word, Excel, PowerPoint) * 3,5" levykeasema,CD-RW/DVD-asema, USB-liitäntä * yhdellä työasemalla tasoskanneri (CanoScan 4400F + MS Photoeditor) * tulostus kaikilta työasemilta (0,1 €/kpl) * varaukset ajanvarausohjelman kautta (0,5 -3 tuntia) Digitointipiste * VHS-kasetit voi digitoida DVD-levylle * ajanvaraukset (1-4 tuntia) lehtilukusalista puh. 03-8125 550 * henkilökunta opastaa laitteen...
Mikä sanomalehti lienee kertonut tarkimmin Hollolan uutisia vuoden 1920 paikkeilla? 673 9.8.2010 Hollolassa ei tuolloin ilmestynyt omia lehtiä. Todennäköisesti yksityiskohtaisimmin sen asioista kirjoittivat Lahden lehdet Etelä-Suomen Sanomat ja Lahti, jotka molemmat ilmestyivät v. 1920 nelisivuisina kolmesti viikossa (152 numeroa, yhteensä noin 610 sivua) Lisätietoja voi kysyä esim. Hollolan kirjastosta http://kirjasto.hollola.fi/ Suomen lehdistön historia 5-7 (Hakuteos). - Kustannuskiila, 1988
Hyvä kirjastonhoitaja Minulla on mökilläni vanha lipasto, jonka takana on lappu, jossa lukee "Huonekalutehdas Häkli, Lahti" ja puhelinnumero "4991"… 4198 20.7.2010 Vuoteen 1942 asti Huonekalutehdas Häklin puhelinnumero on ollut 2808. Seuraava meiltä löytynyt puhelinluettelo vuodelta 1945 kertoo numeron olevan lipastosikin takaa löytynyt "4991". Tämä keskuksen numero löytyy puhelinluetteloista aina vuoteen 1956 asti. Vuonna 1958 (vuoden 1957 luetteloa ei ollut) numero on muotoa 24 991. Näin ollen puhelinnumeroiden perusteella lipasto on valmistettu n. 1945-1956. Valitettavasti puhelinluetteloita ei löytynyt aivan joka vuodelta, joten pieni marginaali noihin vuosilukuihin täytyy lisätä.
Etsin vanhoja sanomalehtiä, jotka ovat ilmestyneet Hollolassa ja sen ympäristökunnissa itsenäisyyspäivän 6.12.1917 tienoilla. Mistä löydän niitä? Kiitos 1127 30.10.2007 Etelä-Suomen Sanomien lisäksi Päijät-Hämeen alueella on vuonna 1917 ilmestynyt Lahti-lehti. Melko lähellä ilmestyneitä lehtiä ovat myös Uusi Heinolan sanomat ja Hämeen sanomat. Nämä kaikki lehdet löytyvät Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston pääkirjastosta mikrofilmeinä. Lista Lahdessa eri aikoina ilmestyneistä sanomalehdistä löytyy myös kotisivuiltamme osoitteesta: http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/lahdenlehdet.htm Tietoa Lahden alueen sanomalehtihistoriasta löytyy Ulla Ekman-Salokankaan artikkelista "Lahti Päijät-Hämeen sanomalehtikeskuksena" teoksessa Lahden historia 2 (Lahden kaupunki 1992).