kylät

27 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Montako Hillilä-nimistä paikkaa Suomessa on ja missä? 34 13.11.2020 Sekä Kotuksen (Kotimaisten kielten keskuksen) että Maanmittauslaitoksen tietojen mukaan Suomessa on kaksi Hillilä-nimistä kylää. Toinen niistä on Asikkalassa Päijät-Hämeessä ja toinen Kalajoella Pohjois-Pohjanmaalla. http://kaino.kotus.fi/asutusnimihakemisto/index.php?a=listaus&hakunimi=… https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/
Viitasaarella, Kymönkosken kylän lähellä, on pieni kylä nimeltä Toulat (joka taivutetaan muotoon "Toulauden" ja "Toulaudella" jne). Mistä tämä kylä on saanut… 100 14.1.2020 Aihetta käsitellään kulttuurilehti Hiidenkiven numerossa 1/1996 (s.44). Asiantuntijana on Kotimaisten kielten keskuksen tutkija. Artikkeli sisältää seuraavat tiedot: Toulat on alkuaan tarkoittanut jotain kohtaa Toulauden kyläasutuksen halki laskevassa Toulatjärvien ja Toulatjoen vesistössä ja siirtynyt myöhemmin asutuksen nimeksi.  Nimen alkuperää ei ole ratkaistu. Sen syntyä pohdittaessa on tarpeen ottaa huomioon vesistösana toola ~ toula, josta on tietoja Kuusamosta. Sana tarkoittaa 'puronsuun laajentumaa, vesimutkaa, suvantoa'. Yleiskieliseen käyttöön suositettava taivutusmuoto on Toulauden, Toulaudella. Puhekielessä muotojen epäparisuus pyrkii tasoittumaan, ja nimeä on alettu taivuttaa Toulatissa ja Toulaalla. Kyläläiset itse...
Mitä on sanan kylä etymologia? 288 11.1.2020 Veijo Meren Sanojen synty (Gummerus 1985) selittää kylä-sanan alkuperän näin: "kylä, murteissa myös talo. Vogulien kül on talo. Samanlaisia sanoja on turkkilaistataarisissa kielissä. Tsuvassien kil ja kül on talo ja majatalo, osmanien gil koti, jakuuttien külä on eteinen, piha" Suomen sanojen alkuperä (Gummerus 1922) kertoo:" kylä, taloryhmä (maaseudulla), pitäjän osa; (murteissa myös) asumus, yksittäinen talo, maatila, torppa; naapuri; kodin vastakohta: vieraisilla (olla kylässä, mennä kylään)" Lisää etymologisia sanakirjoja löydät Helmet-haulla. Tarkennettu haku aiheilla "Etymologiset sanakirjat" ja "suomen kieli" tuottaa tämmöisen tuloksen: https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sd%3A%28etymologiset%20sanakirjat%29%20d%3A%...
Turun alueella, entisessä Kaarinan kunnassa on kaksi kylää, joiden nimet herättävät kuulijoissa huvittuneisuutta: Pisu ja Kakkarainen. Viittaavatkohan nämä… 883 17.8.2017 Anja Aallon toimittaman kirjan "Nummesta Kaarinaksi: paikallisnimien historiaa" (2006) mukaan paikannimet juontuvat usein talonnimistä, sijainnista tai maisemasta. Myös Eero Kiviniemi (1990) kirjoittaa, että paikannimet viittaavat usein joko sijaintiin tai henkilöön, joka paikan omistaa. Näin voisi olla myös tässä tapauksessa, sillä Aallon kirjassa kerrotaan, että Pisu on ollut maatila Kaarinassa ensin vuonna 1699 ja taas vuonna 1767. Pisu on ollut myös Turun maistraatin maatila vuonna 1794. Samoin Kaarinassa on ollut useampikin Kackarais-niminen tila tai talo: vuonna 1699 maatila, vuonna 1790 virkatalo ja vuonna 1792 rygmentin välskärinvirkatalo. Aallon toimittamassa kirjassa ei kerrota, mistä tilojen ja talojen nimet ovat peräisin,...
Mistä voisin saada Muolaan Ylä-Hotokan kartan 1939 tietämillä? Olemme menossa matkalle mummoni kotipaikkaan ja halaumme selvittää missä talo on sijainnut… 417 15.6.2017 Maanmittauslaitoksen Karjalan kartat -palvelussa osoitteessa http://www.karjalankartat.fi pääsee selailemaan kohtalaisen tarkkoja karttoja. Pitäjänkarttaan ja Topografiseen karttaan (1:20 000) on nimetty yksittäisiä talojakin, joskin voi olla ehkä haastavaa silti yhdistää niitä nykykarttaan ja löytää vielä tarkka paikka. Sivustolta voi tulostaa karttoja.
Haluaisin tietoa kirjoista - sekä fiktiota että faktaa -joissa kerrotaan elämästä juutalaisten asuttamissa stetl-yhteisöissä, yleensä ennen II maailmansotaa. 388 16.1.2017 Stetlejä eli juutalaisten asuttamia pikkukaupunkeja ennen holokaustia käsitellään seuraavissa kirjoissa ja verkkolähteissä: Tietokirjallisuutta: Encyclopedia of Jewish history : 1986. 91.13 Sisältää luvun The Community as the framework of Jewish life, s.94-95. Chagall, Bella. Palavat sydämet / 1986. 99.1 Bella Chagall kertoo muistelmissaan lapsuudestaan Vitebskissä Valko-Venäjällä. Gitelman, Zvi. A Century of ambivalence : 1988. 97.1 Sisältää luvun Ruination and reconstruction of the shtetlekh, s 122-132. Hoffman, Eva: Shtetl : the history of a small town and an extinguished world, London 1999. Johnsson, Peter. Puola : 2004. 97.3 Kirjassa on luku Puolan juutalaiset – juutalaisten Puola. Juutalainen kulttuuri / 1998. 98.114|49 Shtetl on...
Mitä tarkoittaa sana "Rohdainen"? 556 17.6.2016 Paikannimi Rohdainen on todennäköisesti johdettu ruohoa, rohtoa, rikkaruohoa tai yrttiä merkitsevästä kasvinnimityksestä rohta. Rohdaisten kyliä on Suomessa kaksi: Pyhärannan kunnassa Varsinais-Suomessa ja Lapin kunnassa Satakunnassa. Lähteet: Meri, Arvo, Vanhan Vehmaan kihlakunnan pitäjien ja kylien nimet. 1. Entisten Laitilan, Lapin ja Uudenkirkon pitäjien alue. SKS, 1943 Suomalainen paikannimikirja. Karttakeskus, 2007
Haeskelen tietoa Kirjakkala-nimisestä kylästä ja ruukista, joka sijaitsee Lounais-Suomessa lähellä Teijoa. Teijosta on paljonkin materiaalia, mutta löytyykö… 540 16.2.2016 Fennica-haulla (Suomen kansallisbibliografia. http://www.kansalliskirjasto.fi/fi/kirjastoala/fennica.html ) löysin kaksi Kirjakkalasta kertovaa teosta. Toinen on Alusta alkaen : Kirjakkalan Alun historiaa 1920-2010 / toimitus: Arto Korpinen. ja toinen Ihmisiä ja elämää Kirjakkalan, Mathildedalin ja Teijon vanhoissa ruukkikylissä / Leena Rossi (toim.). Molemmat voi tilata lukusalikäyttöön Helsinkiin. Finna-haulla (Suomen arkistojen, kirjastojen ja museoiden aineistohaku. https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=Kirjakkala&prefilter=-&Sear…) Löytää Kirjakkalasta 37 hakutulosta. Kahden edellisen kirjan lisäksi viisi muuta, sekä arkistomateriaaleja.arkistomateriaaleja.
Voiko Kuusankosken kirjastosta ostaa Ruut Maunon kokoaman Pilkanmaan kyläkirjan? 512 27.11.2015 Kyllä kirja on myynnissä Kuusankosken kirjastossa 25 € kappale hintaan.
Lauri Kuoppamäen ja Emil Pohjolan teoksessa "Suomen suksi" (Otava 1934) kerrotaan sivuilla 31-32 suksisepistä. Listassa mainitaan Albin Ahonen… 367 6.3.2015 Olisikohan kirjassa kuitenkin painovirhe ja kyseinen paikkakunta (kylä) on Rantasalmella sijaitseva "Kolkontaipale"? Kolkontaipaleella on ollut rautatieasemakin, joka lakkautettiin liikennepaikkana vasta 2007. Itse en löytänyt nimeä "Kollontaipale" mistään, joten pidän yhden kirjaimen virhettä todennäköisimpänä selityksenä. Heikki Poroila Tikkurilan kirjasto
Olen lukenut, että Olof Enckellin romaaneissa on pohjana Kyyrölän ortodoksi kylä. Lainasin viimeksi: "Vakt i öster", siinä ei tullut Kyyrölän kylä mitenkään… 302 28.1.2015 Olof Enckellin tuotannossa Kyyrölään sijoittuu romaani Vårt hjärta (1933) ja sen jatko-osa Guldkedjan (1934).
Haluaisin löytää sekä fiktio- että faktakirjallisuutta vanhasta juutalaisesta stetlissä elämisen muodosta. 429 5.1.2015 Stetl tai shtetl on juutalainen pikkukaupunki, jollaisia oli Itä- ja Keski-Euroopassa ennen holokaustia. (Wikipedia) Tietokirjallisuutta: Encyclopedia of Jewish history : 1986. 91.13 Sisältää luvun The Community as the framework of Jewish life, s.94-95. Chagall, Bella. Palavat sydämet / 1986. 99.1 Bella Chagall kertoo muistelmissaan lapsuudestaan Vitebskissä Valko-Venäjällä. Gitelman, Zvi. A Century of ambivalence : 1988. 97.1 Sisältää luvun Ruination and reconstruction of the shtetlekh, s 122-132. Hoffman, Eva: Shtetl : the history of a small town and an extinguished world, London 1999. Johnsson, Peter. Puola : 2004. 97.3 Kirjassa on luku Puolan juutalaiset – juutalaisten Puola. Juutalainen kulttuuri / 1998. 98.114|49 Shtetl on mainittu...
Etsin tietoa ja lukemista koskien kyläidentiteettiä ja paikallisyhteisöjä. Löytyisiköhän mitään? 446 4.10.2014 Hei! Esimerkiksi HelMetistä (www.helmet.fi) etsittäessä löytyy vanhempia teoksia kylätutkimus-asiasanalla, tulokset lienevät melko etnografista. Voisit kokeilla hakua siellä ja tarkastella, josko tuloslistalta löytyy jotakin sinua kiinnostavaa. Tässä olisi muutamia viitteitä aiheesta yleisellä tasolla, joista voit aloittaa. Etsinnässä tehtiin rajaus uudehkoon kotimaiseen aineistoon. Jos osaat tarkentaa aihetta esim. maantieteellisesti, ajallisesti tai kielellisesti niin tulokset toki hieman vaihtelevat. Kaikella on paikkansa : uuden paikallishistorian suuntaviivoja / toimittaneet Pekka Ahtiainen, Jukka Tervonen, Kari Teräs. Tampere : Vastapaino, 2010. Teosta on saatavissa esim. HelMet kirjastoissa: http://haku.helmet.fi/iii/encore/record...
Mistä juontaa sukunimi Buddas? 1654 20.5.2014 Ensimmäinen Buddas-sukunimeä käyttänyt henkilö joka asiakirjoista löytyy on Helena Arvidsdotter Buddas (1753-1841)(www.geni.com). Hän oli lähtöisin Ruotsinpyhtään Niemistön kylän (Näsby) Buddens-nimisestä talosta. Eli Buddas-sukunimi kuten monet Suomessa käytössä olevat sukunimet pohjautuvat talon nimeen. S-päätteiset ruotsinkieliset sukunimet ovat tyypillisiä Itä-Uudemaan ja Kymenlaakson raja-alueille. Talon nimi löytyy myös muodossa Budde 1770-luvun rippikirjoissa. Samoin suvun nimi on muodossa Budde varhaisemmissa asiakirjoissa. Tuolla on kuva sukunimistön kehittymisestä Suomessa: http://www.genealogia.fi/nimet/nimi17b.gif
Olen juuri saanut tietää, että esiäitini on lähtöisin Norola 3:sta. Missäköhän tuollainen Norola 3 on? Onko se edelleen Norola-nimisessä paikassa Mikkelissä… 1124 25.7.2013 Norola niminen kylä on edelleen olemassa Mikkelin kaupungissa. Norola 3 tarkoittaa tiettyä taloa. Anekit ja niiden omistajat Mikkelin pitäjän alueella 1561 luettelossa mainitaan Norola III omistajaksi Lauri Kauppinen. Talonpojat saivat todisteeksi anekki-kirjan. Oheinen tieto mainitaan Hannele Wirilanderin kirjassa: Mikkelin pitäjän historia vuoteen 1865. Norolan kylästä on kirjoitettu myös Toivo Asikaisen kirja: Säämiskälän rustholli. Ko. tilan nykyisistä vaiheista, onko se olemassa jne. kannattaa kysyä Mikkelin kaupungin rakennusvalvonnasta
Osa isäni sukujuurista johtaa Riiskan kylään Vpl. Pyhäjärvelle. Naapuripitäjässä Sakkolassakin taitaa olla samanniminen paikka. Tarkoittaako sana jotakin ja… 1133 7.12.2012 En löytänyt varmistettua tietolähdettä Riiska-nimen etymologiasta. (Yksi mahdollinen on: Gregorios, kr. ’valpas’ = Itä-Suomessa Riiko, Riiska, Rissa). Kannattaa tutustua myös seuraavaan kirjaan, josta asia saattaisi selvitä: Sakkolan Riiska: muistojen kotikylä Suvannon etelärannalla / [toimitus: Antti Tenkanen ; toimikunta: Irma Havumäki ... et al.] [Lempäälä]: Sakkola-Säätiö, 2011. Tämä teos löytyy Kansalliskirjastosta https://fennica.linneanet.fi/vwebv/search?searchArg=%E2%80%A2Sakkolan+R… Lähteet: http://www.luovutetunetelakarjalanpitajat.fi/Kirjallisuusluettelo.iw3 apumatti.helsinki.fi/admin/filecontrol/file_popup.php?download...
Mitä tarkoittaa sana ; MUSKO 1462 10.7.2012 Vanhan Tohmajärven historia -kirjassa on maininta, että osa Tohmajärven alueen paikannimistä ovat lappalaisperäisiä niin kuin Musko. Vielä 1500-luvulla alueella oli paimentolaiselämää viettäviä lappalaisia ennen karjalaisasutuksen aikaa. Kielen harrastajatutkija Ilmari Kosonen on tutkinut paikannimiä ja niiden alkuperää. Hän on tullut siihen tulokseen, että Tohmajärven Muskon kylän nimi tarkoittaa 'majavaa', perimmältään majavan haustaa eli majavanhajukkeen kansainvälistä, muinaisintian sanskriitin kielestä tullutta nimitystä, myskiä. Hän kumoaa lappalaisperäisen alkuperän. Nimi Musko tuli Tohmajärvelle, kun Tohmajoen ja Purujoen ja soiden rajamaille perustettiin Isojaon seurauksena ensimmäinen tila, joka on tunnettu sittemmin Muskon...
Minkälaisen henkilön puoleen muinaissuomalainen (esikristillisiltä ajoilta) saattoi kääntyä jos hän halusi apua henkiin/haltijoihin/menninkäisiin/uskontoon ym… 1258 8.10.2010 Usein puhutaan suomalaisesta "tietäjälaitoksesta", eli nimenomaan siitä, että kyläyhteisöissä oli arvossa pidetty henkilö (tietäjä), jonka puoleen käännyttiin. Tietäjä on siis oikea sana. Suomessa tietäjyys oli enemmän miehistä (vrt. Kalevalan Väinämöinen jne.),kun taas Keski-Euroopassahan jahdattiin juuri naisia noitina. Noitavainojen yhteydessä Suomessa nostettiin esiin poikkeuksellisen paljon miehiä, mutta toisaalta vainot eivät olleet yhtä fanaattisia kuin Euroopassa, koska tietämys kansanlääkinnästä, loitsuista ym. kosketti jollain tapaa koko yhteisöä; kaikki osasivat jotain sellaista, mikä olisi voitu tulkita noituudeksi. Naisten asema oli vähäisempi, mutta esim. kansanlääkinnän alueella naiset ovat olleet vahvastikin mukana, ja...
Minkä niminen on se Mouhijärven historiakirja, jossa on maanmittarin kertomuksia entisajan elämästä Mouhijärvellä ja mistä sen voi lainata. 1824 21.4.2009 Etsimänne kirja voisi olla 1700-luvun maanmittari Henrik Wideniuksen Kuvaus Mouhijärven pitäjästä Turun läänissä (Tyrvään seudun museo- ja kotiseutuyhdistyksen julkaisuja, ilmestynyt 1948, näköispainos 2008). Jyväskylän kaupunginkirjastossa ei ole tätä, eikä Mouhijärveä käsittelevää kirjallisuutta juuri lainkaan. Wideniuksen kirja sekä Mouhijärveä käsittelevää aineistoa näyttää löytyvän runsaasti Tampereen kirjastosta eli Pirkanmaan maakuntakirjastosta http://kirjasto.tampere.fi/Piki. Teoksia voi saada sieltä Jyväskylään kaukolainaan. Samoin asiaa voi tiedustella myös Mouhijärven kirjastosta : www.kirjasto.mouhijärvi.fi , kirjasto@mouhijärvi.fi.
Osaako joku kertoa Mouhijärven, Kiikan tai/ ja Nurmeksen "kyläkirjojen" nimet? Kirjoilla tarkoitan jossa on kerrottu kaupunkien perimätietoa, ihmisten… 1354 12.2.2009 Suoranaisia kyläkirjoja ei näytä Mouhijärveltä löytyvän, mutta monenlaista paikallishistoriaa käsittelevää julkaisua löytyy Pirkanmaan kirjaston tietokannasta http://kirjasto.tampere.fi/Piki hakusanalla Mouhijärvi. Mouhijärven kirjastosta voi myös kysyä suoraan suosituksia: www.kirjasto.mouhijarvi.fi, kirjasto@mouhijarvi.fi. Kiikasta on ilmestynyt Erkki Aaltosen tekemä kirja Kiikka 2000+: Kiikan kyläkirja. Varmaan muutakin haluamasi tapaista löytyy, kannattaa kysyä Äetsän pääkirjastosta aetsa.kirjasto@sastamala.fi Nurmeksesta ei löytynyt kysymäsi kylän kyläkirjaa, mutta Nurmeksen kirjaston tietokannasta www.nurmes.fi/kirjasto/pielinen löytyy vastaavanlaisia kirjoja hakusanoilla paikallishistoria ja Nurmes. - Nurmeksen kirjastosta löytyy...