| Montako kirjaa Cafe Voltaire sarjassa on ilmestynyt? |
80 |
|
25.7.2023 |
|
Kustantamo Avain on julkaissut viisi Cafe Voltare-sarjan kirjaa vuosina 2008-2012, muilta kustantajilta en niitä löytänyt. Viimeinen Cafe Voltare-kirja oli Ristiaallokoissa : esseitä unkarilaisesta nykykirjallisuudesta.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SCaf%C3%A9%20Voltaire__Ff%3…
https://www.finna.fi/Record/rutakko.254934
|
| Milloin kirjailijat alkoivat kirjan lopussa esittää kiitoksiaan mm. perheilleen ja kustantamon henkilökunnalle ihan nimeltä mainiten? |
146 |
|
9.3.2023 |
|
Kirjoissa on ollut omistuskirjoituksia tärkeiksi koetuille henkilöille ja tahoille jo antiikin ajoista alkaen eli käytännössä niin kauan kuin on ollut kirjojakin. Vanhimmissa kirjoissa omistuskirjoituksille ei ollut vielä välttämättä erillistä omistuskirjoitussivua tai -kappalettakaan. Omistuskirjoitukset ovat voineet olla kirjan lopussa, mutta tavallisin paikka nykyään on kirjan alussa, omalla sivullaan.
Historiassa kirjoja voitiin kirjoittaa palkkatyönä eikä kirjoittajan nimeä aina edes mainittu. Kunnioittamalla omistuskirjoituksessa työnantajaansa, kustantajia ja muita arvovaltaisia tahoja kirjoittajat saattoivat toivoa saavansa lisätienestejä tai muita etuja. Kirjapainotaidon kehityttyä myös kirjojen painajat saattoivat noudattaa... |
| Kuka oli ensimmäinen suomalainen nainen, joka kirjoitti tietokirjan? |
171 |
|
3.3.2023 |
|
Jos noudatetaan kirjallisuushistorioiden linjausta ja sivuutetaan Sara Wacklinin Hundrade minnen från Österbotten (1844–45) pohjimmiltaan kaunokirjallisen ilmaisun puolelle kuuluvana teoksena, voisi varteenotettavana ehdokkaana nostaa esiin nimimerkin "Maria" (Maria Gripenberg, vuodesta 1874 Furuhjelm) ja hänen vuonna 1871 ilmestyneen kansankirjasensa Några ord till Finlands mödrar (Neuvoja Suomenmaan äiteille), jossa kirjailijatar ytimekkäästi ja havainnollisesti käsittelee perheenemäntien kannalta sellaisia aiheita kuin Kotihartaudesta, Vanhemmat, Lasten esikuvat, Ahkeruus, Säästäväisyys, Kielittelemisestä, Järjestys ja siisteys jne.
1880- ja 1890-luvuilta naisten kirjoittamaa tietokirjallisuutta löytyy jo runsaammin. Suomen... |
| Eikö Suomessa todellakaan kirjoitettu 1600-1700-luvuilla mitään varsinaista valistusajan romaania? Vai menivätkö ne teokset sitten Ruotsin piikkiin?… |
122 |
|
29.8.2022 |
|
Suomen kirjallisuuden ensimmäiset ruotsinkieliset alkuperäisromaanit ilmestyivät 1840-luvulla, ensimmäiset suomenkieliset kolme vuosikymmentä myöhemmin.
Romantiikka oli protestiliike klassismin sääntöjä vastaan. Romantiikka korostikin yksilöllisyyttä. Teos oli ennen muuta tekijänsä persoonallisuuden, varsinkin hänen tunne-elämänsä ilmaus. Kun aikaisemman käsityksen mukaan kirjallisuus oli peili, joka heijastiu toidellisuuden useimmiten toivotun kaltaisena, nyt kirjallisuus oli lamppu, joka säteili omaa valoaan ympäristöön. – Koska romantiikalla oli "ohjelmaton ohjelma", se kehittyi hyvin monimuotoiseksi. Joka maassa koettiin tunteita, mutta mitään yleismaailmallista makutuomaria ei enää ollut. Tyylisuunnan tärkeimmäksi kaavoittajiksi... |
| Tykkään Viv Groskopin ns. kirjallisuudesta kertovista kirjoista. Kirjoittaako kukaan muu samaan tyyliin? Ketään muita luettavissa? |
156 |
|
28.2.2022 |
|
Groskop näyttää olevan aika lailla eturintamassa tässä kirjallisuudenlajissa.
Hänen lisäkseen löysin Helmet-haulla elämänoppaat + kirjallisuudenhistoria vain muutaman teoksen.
Breaking bread with the dead : a reader's guide to a more tranquil mind / Alan Jacobs
The self-help compulsion : searching for advice in modern literature / Beth Blum
Monster i terapi : skräcklitteraturens ikoner hos psykologen / Jenny Jägerfeld, Mats Strandberg ; illustrationer: Elin Sandström Helmet
Jos unohtaa hausta elämäntaidon ja lisää tilalle huumorin, löytyy vielä muutama opus.
Ada Gootti ja Humisevan karju / Chris Riddell ; suomentanut Jaana Kapari-Jatta
100 klassikkoa tunnissa / Vesa Sisättö
Aapelista juoppohulluun / Vesa Sisättö ja Jukka... |
| Tarvitsisin linkkejä Suomen kirjallisuuden esittelyyn (yleiskatsauksia) ruotsiksi tai englanniksi, sekä suomalaisesta suullisesta kansanrunosta. Opetan suomea… |
233 |
|
3.4.2020 |
|
Varsinaista yleisesitystä Suomen kirjallisuudesta ei tunnu löytyvän ruotsiksi eikä englanniksi. Tässä pari linkkiä, joista voi olla apua:
https://www.kirjasampo.fi/fi/node/9971 En artikelserie om självständighetstidens finländska litteratur och dess upphovsmän sammanställd av Vasa stadsbibliotek
https://uppslagsverket.fi/sv/view-103684-Litteratur Uppslagsverket Finland
https://www.biblioteken.fi/litteratur/Svenskfinland
Seuraavat linkit ovat lukion verkko-oppimateriaalia, ne ovat yleisesityksiä, mutta suomeksi:
https://peda.net/porvoo-borg%C3%A5/oppilaitokset/linnajoen-koulu/ol2/%C3%A4idinkieli/t%C3%A4rkeet-hommat/k
https://users.edu.turku.fi/tomkinnu/kirjhist/kotimaisenkirjallisuudenvaiheita.htm
Kotimaisten kielten keskuksen... |
| Topeliusta pidetään taidesadun isänä, mutta mikä on ensimmäinen suomen kielellä kirjoitettu taidesatu? Entä ensimmäinen suomen kielellä kirjoitettu… |
597 |
|
14.11.2019 |
|
Tiettävästi vanhimmat painetut suomalaiset alkuperäissadut ovat Christfrid Gananderin kokoelmaan Uudempia uloswalituita satuja (1782) sisältyneet kaksi eläinsatua "Yxi kijski (rökäs) ja lohi" sekä "Sika ja kettu". Muut Gananderin kirjan neljästätoista sadusta on mukailtu ulkomaisista lähteistä. Suomenkielisen taidesadun isänä pidetään kuitenkin vuosisata myöhemmin vaikuttanutta Tyko Hagmania, joka vuosina 1882-93 julkaisi viisi kokoelmaa Satuja ja runoja lapsille.
Ensimmäiseksi suomalaiseksi lastenkirjaksi on joskus mainittu Herman Emanuel Hornborgin vuonna 1818 julkaisema Wähän totuutta, kolmessa jako-luokassa, olkoonkin että kovinkaan lastentajuisia Hornborgin "lupilupaiset sadut" eivät ole. Varhaisimpana suomenkielisenä... |
| Onko (todella) niin, että Väinö Linnalla kirjoitettuaan Tuntemattoman, ei olisi ollut ajatustakaan / tietoa kirjoittaa Pohjantähti-trilogia (asiasta on… |
262 |
|
30.10.2019 |
|
Yrjö Varpion Linna-elämäkerran mukaan Pohjantähti-trilogia oli pitkällisen kypsyttelyn tulos. Alkuun se oli pelkkä aihepiiri, josta oli tarkoitus kirjoittaa. Jo ennen Tuntemattoman sotilaan syntyä Linna oli puhunut siitä, että hän kirjoittaisi romaanin Urjalasta, ihmisistä ja maalaismiljööstä, joihin hänellä oli omakohtainen kosketus. Toisaalta, sodan päättymisestä lähtien Linnan mielessä oli pyörinyt ajatus kirjoittaa kansalaissodasta - miten siihen oli päädytty, ja miten sota oli vaikuttanut suomalaiseen yhteiskuntaan. Pikku hiljaa nämä ideat sulautuivat yhteen ja Täällä Pohjantähden alla alkoi hahmottua.
Alkuun, kun urjalaisromaani alkoi konkreettisesti hahmottua Linnan mielessä Tuntemattoman sotilaan ilmestymisen jälkeen, se kattoi... |
| Etsin vanhempaa kirjallisuushistoriaa pohjoisruotsalaisesta kirjallisuudesta ja kirjailijoista. Olen etsinyt hakusanoilla tornionjokilaakso; norrbotten;… |
130 |
|
18.9.2019 |
|
Pohjois-Ruotsin kirjallisuudesta ei ole yhtä julkaisua kattavasti vaan laajaa aluetta lähestytään Tornionlaakson, Norrbottenin, Västerbottenin ja Norlannin suunnalta. Keskeinen teos on Åke Leif-Lundgren ja Bert Linné: “Spåret lockar vid källan : Norrbottens prosa i presentation och urval” (1997), joka sisältää valikoiman alueen kirjailijoiden tuotannosta kirjailijaesittelyiden kera, alkaen 1800-luvulta Petrus Laestadiuksesta päätyen Bengt Pohjaseen. Samoilta tekijöiltä on myös vastaava teos Norrbottenin runoudesta “Tiden snöar från trädet (1993). “Litterärt i norr : en Norrbottensantologi” (1953) on toinen antologia kirjailijaesittelyin, vähän uudempaa pohjois-ruotsalaista kirjallisuutta on julkaisussa “50 norrlandsförfattare” (1986).... |
| Mikä on vanhin kirja, joka on suomennettu, enkä tarkoita mikä on vanhin suomennettu kirja, vaan mikä kirja on vanhin kirja, joka on milloinkaan suomennettu … |
519 |
|
8.1.2019 |
|
Yksi ihmiskunnan vanhimmistä säilyneistä kirjallisista teksteistä on mesopotamialainen Gilgamesh-eepos, "maailman vanhin sankaritaru". Se on suomennettu kahdesti: Armas Salosen tulkinta ilmestyi vuonna 1943, Jaakko Hämeen-Anttilan versio vuonna 2000. Toinen varhaisimpiin kuuluva suomennettu teos on Muinaisegyptiläinen kuolleiden kirja, jonka teksteistä osa saattaa olla Gilgameshiakin vanhempaa perua. |
| Mitä kirjallisuudenlajia Väinö Linna edustaa? |
1956 |
|
10.11.2018 |
|
Yleisesti ottaen Väinö Linnan romaanien katsotaan edustavan perinteistä realismia erotuksena esimerkiksi modernismista. Tarkemmin lajitermein puhuttaessa täytyy mennä yksittäisten teosten tasolle: Päämäärää (1947) voidaan pitää työläisromaanina, Tuntematon sotilas (1954) kuuluu kiistatta sotaromaanin lajiin ja Täällä Pohjantähden alla -trilogia (1959-1962) edustaa historiallisen romaanin lajityyppiä. Romaanien lisäksi Linna kirjoitti huomattavan määrän esseitä.
Koska Linnan teosten lajin määrittely, niin kuin kirjallisuuden lajien määrittely yleensäkin, on tässä esitettyä tiivistelmää monimutkaisempi ja kiistellympi kysymys, kannattaa tutustua esimerkiksi seuraaviin lähteisiin:
Kansallisbiografia: Linna, Väinö https://kansallisbiografia.... |
| Onko olemassa mitään tavalliselle lukijalle ja kirjastonkäyttäjälle avointa tietokantaa, josta saisi kattavan tiedon kunakin vuonna suomeksi / Suomessa… |
375 |
|
24.10.2017 |
|
Kansalliskirjaston Melinda-tietokanta sisältää Suomen kansallisbibliografia Fennican, jossa periaatteessa on tiedot kaikesta suomeksi ja Suomessa julkaistusta sekä käännöskirjallisuudesta.
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/II99TBVVS2RG3YHYUYQB159EDNXLQ3SSB…
Melindasta voi hakea vaikkapa hakusanalla lastenkirjallisuus ja rajata haun haluttuihin julkaisuvuosiin.
1920-luvun lastenkirjallisuudesta saa tietoa esim. teoksesta Pieni suuri maailma : suomalaisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden historia / toimittaneet Liisi Huhtala ... [et al.] Tammi, 2003.
|
| En onnistunut löytämään netistä tietoa siitä, mikä on ensimmäinen vironkielinen romaani, kuka on kirjailija ja milloin teos on julkaistu. |
607 |
|
6.9.2017 |
|
Vironkielinen kirjallisuus kehittyi kansallisen heräämisen myötä 1800-luvun toisella puoliskolla. Sivistyneistöhän oli Virossa perinteisesti saksankielistä. Ensiksi alettiin kerätä Suomen mallin mukaisesti kansanrunoutta, kansantarinoita ja satuja. Merkittävä kirjallinen tapaus oli Virossa Friedrich Reinhold Kreutzwaldin kokoaman Kalevipoeg-eepoksen julkaiseminen 1857. Tämän ajan kirjallisuus oli lähinnä tarkoitettu sivistämään kansaa eikä varsinaista vironkielistä romaanikirjallisuutta vielä ollut olemassa. Viron kirjallisuuden nousu alkoi runoudesta ja proosaa alettiin julkaista enemmän 1870-luvulla. Tähän vaikutti viron kirjakielen kehitys kun virn kielen tieteellinen kielioppi ilmestyi 1875. Lilli (Caroline) Suburg julkaisi 1877... |
| Mistä löytyisi suomen kielellä satujen alkuperäisiä versioita? Siis sellaisia kuin ne olivat ennen kuin Disney teki niistä lapsille sopivia elokuvia. Näissä… |
3174 |
|
17.10.2016 |
|
Kannattaa tutustua Raija Jänicken ja Oili Suomisen toimittamaan ja suomentamaan kolmiosaiseen kokoelmaan Grimmin sadut (Tammi, 1999). Se on ensimmäinen täydellinen suomennos Jacob ja Wilhelm Grimmin Kinder und Hausmärchen -kokoelmasta, ja tuttujen klassikoiden lisäksi siinä on yli 50 ennen suomentamatonta satua. Charles Perraultin Hanhiemon saduista on puolestaan saatavilla vuoden 1922 suomenkielisen käännöksen näköispainos (Lasipalatsi 1999).
Sekä Grimmit että Perrault kirjoittivat satunsa paitsi suullisen, myös kirjallisen eurooppalaisen tarinaperinteen pohjalta. Monet Perraultin 1600-luvulla tunnetuksi tekemät sadut saivat Grimmeiltä 1800-luvulla uudenlaisen tulkinnan, ja Perrault puolestaan käytti omien versioidensa pohjana muiden... |
| Mistä teoksesta tai teoksista löytäisin tietoja seuraavista kirjailijoista: Johan Herman Wessel (1742–1785), Sándor Petőfi (1823–1849), Detlev von Liliencron … |
521 |
|
25.3.2014 |
|
Teoksesta Otavan kirjallisuustieto löytyy tietoa kaikista mainituista kirjailijoista.
Johan Herman Wessel parodioi aikansa - valistuksen ajan - teatteria satiirin ja huumorin keinoin ja klassisen ranskalaisen murhenäytelmän pateettiseen tyyliin ironisoi yhteiskunnalista sovinnaisuutta.
Sándor Petőfin tuotanto edustaa byronilaista romantiikkaa. Petőfin tärkeimpänä vaikuttimena oli unkarilainen kansanrunous.
Detlev von Liliencron oli impressionistisen runouden edelläkävijä Saksassa. Hänen aiheitaan olivat luonto, rakkaus ja sotilaselämä.
Holger Drachmann oli poliittisvallankumouksellinen runoilija ja läheni tietyssä vaiheessa myös kansallisromantiikkaa.
Gustaf Fröding oli Ruotsin uusromantiikan suuria runoilijoita.
Lähde:
Otavan... |
| Minkälaista nykyaikainen kirjallisuus on? Tai minkälaista kirjallisuus on nykypäivänä? Olisi mukava jos voisitte esimerkiksi linkata jonkun sivun, sillä tähän… |
4557 |
|
13.3.2014 |
|
Tämä on todella laaja kysymys, sillä nykykirjallisuudesta on hyvin vaikea sanoa mitään kokonaisuutena. Kirjallisuus on nykyään hyvin pirstoutunutta, eikä siitä ole kovin helppoa löytää mitään kokonaisuutta tai edes sen osia kuvaavia määritelmiä, toisin kuin vaikkapa 1800-luvun suomalaisesta kirjallisuudesta. Nykykirjallisuuteen kuuluvat niin arkirealistinen proosa kuin kuvitteellisissa sfääreissä liikkuvat fantasia- tai tieteiskirjat, niin kokeelliset runot kuin perinteiset arvoitusdekkaritkin.
Nykykirjallisuuden monia muotoja voi tutkia vaikkapa kaksiosaisesta teoksesta ”Suomen nykykirjallisuus 1–2” (SKS, 2013). Sitä voi pitää jonkinlaisena yleisesityksenä aiheesta, vaikka tuskin sekään pystyy täydellisesti tavoittamaan nykykirjallisuuden... |
| Haluaisimme hankkia lukiomme kirjastoon mahdollisimman uuden kirjallisuushistorian. Mikä tietoteos kannattaisi hankkia? |
824 |
|
4.4.2013 |
|
Tuorein suomeksi ilmestynyt yleisesitys länsimaisen kirjallisuuden historiasta taitaa olla Pekka Vartiaisen yli 900-sivuinen ”Länsimaisen kirjallisuuden historia” (BTJ, 2009). Jos yhden järkäleen sijaan haluaa mieluummin saman erillisinä kirjoina, Vartiainen on julkaissut sen myös päivitettyinä osina ”Antiikki, keskiaika ja renessanssi länsimaisen kirjallisuuden historiassa”, ”Barokki, klassismi, valistus ja romantiikka länsimaisen kirjallisuuden historiassa”, ”Realismi länsimaisen kirjallisuuden historiassa”, ”Modernismi länsimaisen kirjallisuuden historiassa” (Avain, 2010). Vartiainen on julkaissut uudemmasta kirjallisuudesta vielä lähes 1000-sivuisen kirjan ”Postmoderni kirjallisuus : länsimaisen kirjallisuuden historia 1945-2000” (... |
| Teemme koulussa esitelmää nykykirjallisuudesta. Aiheesta löytyy kuitenkin melko huonosti tietoa. Tiedättekö esimerkiksi jotakin hyvää nettisivua, josta… |
1108 |
|
7.11.2012 |
|
Aivan uusimmasta, eli 2000-luvun kirjallisuudesta, löytyy kirjojen kautta tietysti melko vähän tietoa. Suomen 1960-1990-luvun kirjallisuudesta on jo kirjoitettukin. Ainakin näitä kirjoja kannattaa käyttää:
- Suomen kirjallisuushistoria / 3: Rintamakirjeistä tietoverkkoihin / toimittanut Pertti Lassila (1999)
- Kirjallisuutemme lyhyt historia / Leena Kirstinä (2000)
Molemmat kirjat löytyvät Tuusulan kirjastosta.
Kannattaa tutustua myös parin vuoden takaiseen videointiin, jossa Parnasson päätoimittaja Jarmo Papinniemi pitää puheenvuoron suomalaisesta nykykirjallisuudesta:
http://vimeo.com/37788832
Hyviä kirjailija- ja kirjallisuusesittelyjä löytyy myös Kirjasammosta, kaunokirjallisuuden verkkopalvelusta:
http://www.kirjasampo.fi/... |
| Etsin 1920-1929 välillä kirjoitettuja eurooppalaista kaunokirjallisuutta, jossa esiintyy kohtalokkaita naishahmoja, "femme fatal" - tyyppisiä naisia (ei… |
942 |
|
19.9.2012 |
|
Muutamia tietokirjoja etsintöjä varten:
Pekka Vartiainen: Länsimaisen kirjallisuuden historia sekä Modernismi länsimaisen kirjallisuuden historiassa; Mauriala, Vesa: Uutta aikaa etsimässä; Hurma ja paatos: näkökulmia 1920- ja 1930-luvun kirjallisuuteen (toim. Ulla-Maija Juutila ym); Onnela, Tapio: Modernin unelma: kuvia ja tunnelmia 1920-luvulta; Vampyyrinainen ja Kenkkuinniemen sauna: suomalainen kaksikymmenluku ja modernin mahdollisuus (toim. Onnela). Ehkä näistä saat lisää ideoita.
Mika Waltarin Suuri illusioni tuli ensin mieleen, myös Aino Kallaksen kirjat, kuten Sudenmorsian tai D. H. Lawrencen Lady Chatterleyn rakastaja. Ajan viihdekirjallisuudenkin aiheistoon tuli itsenäisempiä naisia kuten Hilja Valtosella, heitä ei ehkä... |
| Vaan! Kiinnostaisi tietää, mitkä ovat uusimpia Suomen kirjallisuushistoriateoksia. Mieleen tulee lähinnä Suomen kirjallisuushistoria 1-3, mutta sekin on… |
1274 |
|
2.6.2012 |
|
Suomen kirjallisuuden historioita ei ilmesty kovin usein. Alan klassikko lienee yhä Kai Laitisen Suomen kirjallisuuden historia (1. p. 1981, 4. uudistettu painos vuodelta 1997). Mainitsemasi kolmiosainen sarja Suomen kirjallisuushistoria lienee tällä hetkellä kattavin.
2000-luvulla on ilmestynyt vain pienempiä katsauksia:
Leena Kirstinä: Kirjallisuutemme lyhyt historia (2000)
- Suomen kirjallisuutta kuljetetaan siinä maailman kirjallisuuden rinnalla
Sinikka Herajärvi: Kotimaisia kirjailijoita kolmelta vuosisadalta
- keskeisiä kirjailijoita Kivestä Hotakaiseen
Carlsson et al: Pohjois-Suomen kirjallisuushistoria
|
Kysy kirjastonhoitajalta
