Olen ostanut kirpparilta vanhoja, made in Sweden -lankavyyhtejä. Niissä on maininta koinsuojauksesta. |
190 |
|
|
|
Olet itse etsinyt tietoa jo paljon. Silti suosittelisimme sinua ottamaan ensimmäiseksi yhteyttä lankojen valmistajaan ja kysymään sieltä, miltä ajalta langat ovat, ja mitä kemikaaleja niissä on käytetty. Jos kyseiset kemikaalit ovat nykyään kiellettyjä, voi varmaan päätellä, ettei lankoja kannata enää käyttää.
Suomessa tekstiilituotteiden turvallisuusvaatimusten noudattamista valvoo Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes. Tukesin mukaan tuotteiden toimittajilla on velvollisuus kertoa niiden sisältämistä erityistä huolta aiheuttavista aineista ja biosidikäsittelystä.
https://tukes.fi/koti-ja-vapaa-aika/kodin-kemikaalit/kysy-tuotteiden-ke… |
Löytyykö jostakin lähteestä tietoja mitä kemikaaleja turkistarhoilla käytetään jotta kasvatettujen eläinten nahat saadaan turkishuutokauppa-kelpoisiksi? |
107 |
|
|
|
Turkistarhauksessa käytetään voimakkaita kemikaaleja. Tässä englanninkielisessä lähteessä on listattu turkistarhauksen eri vaiheissa käytettyjä kemikaaleja.
Braid, PE., "Fur Industry", Encyclopaedia of Occupational Health and Safety, 2011.
https://www.iloencyclopaedia.org/part-xiv-42166/leather-fur-and-footwea… |
Mitä tarkoitetaan akkukemikaaleilla?Terrafame valmistaa niitä. |
172 |
|
|
|
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin sivuilla on tietoa litiumakkujen elinkaaresta. Sieltä löytyy tietoa mm. akkukemikaalien valmistuksesta ja akkukemikaaleista tuotteena:
https://tukes.fi/litiumioniakkujen-elinkaari |
Mistä löytäisin virallista tietoa maalien, spray-maalien ja puuvahojen haittavaikutuksista ihmiselle hengitettynä? Ja myös tietoa kuinka suojautua parhaiten… |
274 |
|
|
|
Helmetin aineistoista löysin kaksi kirjaa. https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skemikaaliriskeist%C3%A4__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Kirjoista voi myös löytyä spraymaalien yms haittavaikutuksiin liittyvää tietoa ja ohjeita. Myös Tukesin sivuilta löytyy kattavasti tietoa. https://tukes.fi/kemikaalit/clp-luokitus-merkinnat-ja-pakkaaminen/luokitus/terveysvaarat. Sen tarkemmin en valitettavasti tietoa löytänyt, mutta toivon, että nämä auttaisivat eteenpäin. |
Onko hammastahnojen kemikaalipitoisuuksille tiukemmat rajat kuin ns. ihonhoitotuotteissa koska hammastahnat imeytyvät herkemmin suun limakalvojen kautta ja… |
188 |
|
|
|
Kosmetiikan rajoituksista, merkinnöistä ja määräyksistä löytyy tieto Tukesin sivulla, https://tukes.fi/kemikaalit/kosmetiikka/kosmetiikan-merkinnat
Kosmetiikan kemikaaleista määrätään EU:n kosmetiikka-asetuksessa (EY) N:o 1223/2009 https://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:2009:342:0059:0209:fi:PDF . Liitteissä on lueteltu kielletyt kemikaalit ja kemikaalit, joita saa käyttää rajoitetusti. Liitteissä näyttäisi suuhygieniaan liittyvissä tuotteissa pääsääntöisesti olevan tiukemmat rajat.
Makupalat.fi:n tarkasta hausta löytyy hakusanoilla kemikaalit AND turvallisuus hyvä luettelo sivustoja, https://www.makupalat.fi/fi/search/node/kemikaalit%20AND%20turvallisuus, mm. Euroopan kemikaaliviraston... |
Mitä kemikaaleja muodostuu tuhottaessa vanhoja räjähteitä räjäyttämällä/polttamalla ja kuinka laajalle alueelle nämä kemikaalit leviävät? |
203 |
|
|
|
Tommi Alangon opinnäytetyön Puolustusvoimien räjähteiden hävittäminen (Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Tekniikan yksikkö, Teknologiaosaamisen johtamisen koulutusohjelma, 2012) luku 3.12 käsittelee räjähteiden hävittämisen ympäristövaikutuksia. Opinnäytetyö on myös verkossa luettavissa:
file:///C:/Users/valketu/Downloads/Tommi%20Alanko.%20Puolustusvoimien%20r%C3%A4j%C3%A4hteiden%20h%C3%A4vitt%C3%A4minen.pdf |
Onko tutkimusta äidinmaidon kemikaali- ja lääkejäämistä sekä niiden lähteistä ja vaikutuksista sikiölle? |
187 |
|
|
|
Ainakin alla mainituissa julkaisuissa ja tutkimuksissa aihetta käsitellään:
- AMAP ja Lapin ihminen : Lapin alueen äitien ja vastasyntyneiden biomonitorointi ja ravitsemustutkimus / Soininen Leena, Mussalo-Rauhamaa Helena, Hyvönen Sari (Lapin lääninhallitus, sosiaali- ja terveysosasto 2002)
- AMAP assessment 2009 : human health in the arctic / Arctic Monitoring and Assessment Programme (AMAP) 2009.
- Exposure and human PCDD/F and PCB body burden in Finland / Kiviranta Hannu (väitöskirja, National Public Health Institute 2005. Tiivistelmä: Altistuminen PCDD/F- ja PCB-yhdisteille ja niiden pitoisuudet suomalaisissa)
|
Mistä löytäisin luotettavaa tietoa kosmetiikan haittavaikutuksista? Onko olemassa kirjaa (tai nettiosoitetta), jossa olisi yleistajuisesti aiheesta tietoa? |
541 |
|
|
|
Hyvä perusteos on Anja Nysténin kirjoittama Kemikaalikimara (Teos 2008), joka kertoo erilaisista arkielämässä kohdattavissa kemikaaleista ja niiden vaikutuksista. Kirja käsittelee kosmetiikan lisäksi mm. elintarvikkeita, pesu- ja puhdistusaineita ja lääkkeitä. Nystén on koulutukseltaan kemiantekniikan diplomi-insinööri. Hänellä on myös aiheeseen liittyvä blogi (http://kemikaalikimara.blogspot.fi/).
Kosmeettisia tuotteita koskevasta lainsäädönnöstä löytyy tietoa Tukesin sivuilta: http://www.tukes.fi/kosmetiikka.
|
Olen tekemässä parin luokkalaiseni kanssa tutkimusta hiusvärien haitoista terveydelle. Olisiko olemassa minkäänlaista kirjaa, lehtileikettä, kirjoitusta yms… |
1619 |
|
|
|
Hiusvärejä, niiden kemiallista koostumusta ja mahdollisia terveyshaittoja käsitellään esimerkiksi seuraavissa teoksissa:
Raija Kara, Kirsi Oksaharju & Marjo Oksman, Väriä ja kiharaa. WSOY, 2008
Keskustelua kosmetiikasta : ihovoiteet, deodorantit, hiusväriaineet. Kuluttajavirasto, 1994
Aija Luoma & Raija Kara, Vaihtaahan kameleonttikin väriään : kosmetiikan mahdollisuudet ja rajat. Opetushallitus, 2000
Anja Nystén, Kemikaalikimara. Teos, 2008
Eeva-Liisa Sainio, Ihovoiteiden, deodoranttien ja hiusväriaineiden koostumus ja turvallisuus. Kuluttajavirasto, 1994
Rita Stiens, Totuus kosmetiikasta : parasta iholle, hiuksiin, meikkiin. Tammi, 2008
Harri Willamo, Kosmetiikan kemia. Otava, 1983
|
Olen kiinnostunut tästä vähän aikaa sitten olleesta myrkkytuoli-kohusta. (Eli Kiinasta tuodut tuolit oli käsitelty homehtumista estävällä aineella, joka… |
1509 |
|
|
|
Kirjastotietokannoista ei löydy tästä aiheesta kirjoitettua kirjaa. Sen sijaan aiheesta löytyy useita lehtiartikkeleita. Lahtelainen ylilääkäri Tapio Rantanen löysi selityksen siihen, mikä kemikaali tuoleissa aiheutti allergiaoireita. Rantasen tutkimus julkaistiin heinäkuussa 2008 arvostetussa brittiläisessä ihotautialan lehdessä British Journal of Dermatology (numero 159 (1): s. 218-221). Rantanen esitteli julkaisuaan myös tv:ssä YLE:n Kuningaskuluttaja-ohjelmassa keväällä 2008. Samaan aikaan tutkimus oli esillä Suomessa mm. seuraavissa lehdissä: Duodecim 124 (2008): s. 13 ja Helsingin Sanomat 24.4.2008 (http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Lääkäri+löysi+selityksen+myrkkytuoli-ihottumaan/1135235849503).
Keväällä 2009 ihottumaa... |