| Onko Kruununhaan Hakaniemeen yhdistävää Pitkääsiltaa koskaan kutsuttu Hakaniemen sillaksi? |
169 |
|
12.1.2023 |
|
Pitkäsilta on ollut aina nimeltään Pitkäsilta. Se on ollut nykymuodossaan olemassa vuodesta 1912 lähtien, mutta jo paljon ennen sitä paikalla on ollut silta. Hakaniemen silta on vuonna 1961 valmistunut tieliikennesilta, joka yhdistää Siltasaaren ja Kruununhaan.
Pitkänsillan historiasta lisää täällä arkistoidussa Kysy.fi-vastausartikkelissa.
HRI:n sivuilta voi ladata esimerkiksi vuoden 1925 kartan, jossa näkyy Pitkäsilta nykyisellä nimellään, mutta Hakaniemen siltaa ei vielä ole lainkaan. |
| Osaisitteko nimetä Helsinkiin (tai lähialueille) sijoittuvissa kirjoissa mainittuja paikkoja, joissa voisi käydä? Esimerkiksi ihan vain katuja tai puistoja,… |
199 |
|
27.9.2021 |
|
Tässä muutamia teoksia, joista toivottavasti löytyy kiinnostavia paikkoja joissa vierailla:
Juha Järvelän Mika Waltarin Helsinki "koostuu Waltarin elämään ja teoksiin liittyvien paikkojen kuvauksista, jotka on järjestetty niin, että lukija voi teosta seuraten kulkea Waltarin Helsingissä.Runsaasti kuvitetussa kirjassa on myös eri alueiden kartat, joiden avulla kirjassa kuvaillut paikat on helppo löytää."
https://finna.fi/Record/piki.4429821
Järvelältä on hiljattain ilmestynyt myös teos Tove Janssonin Helsinki, joka puolestaan "houkuttelee kulkemaan Helsingissä Tove Janssonin jalanjäljissä ja nauttimaan Janssonin teoksista uusin silmin."
https://finna.fi/Record/piki.4859228
Kjell Westö on kuvannut tarkasti Helsingin historiaa ja... |
| Helsingin City-Centeriä on kuulemma alettu kutsumaan Makkarataloksi, koska Kari Suomalainen teki aiheesta pilakuvan. Mistä löytäisin tuon pilakuvan? |
1513 |
|
17.8.2021 |
|
City-Center oli Viljo Revellin (1910–1964) ja Heikki Castrénin (1929–1980) 1960-luvun alkupuolella Helsinkiin suunnittelema korttelikokonaisuus, joka oli tarkoitus rakentaa Kaivokadun, Keskuskadun ja Aleksanterinkadun rajaamalle alueelle. Suunnitelmasta toteutettiin lopulta ainoastaan Makkaratalona tunnettu rakennus, sillä sen täydellinen toteuttaminen olisi vaatinut monien vanhojen rakennusten purkamista. Revellin ja Castrénin suunnittelema Makkaratalo (virallisesti City-Center) valmistui vuonna 1967, vaikka sen tieltä jouduttiinkin purkamaan uusrenessanssia edustanut Skohan talo. Makkaratalo itse edustaa modernistista betonibrutalismia, joka heijastee valmistumisaikansa ihanteita nopeasti modernisoituvasta ja autoistuvasta... |
| Onko suomennettu tai työn alla seuraava mielenkiintoinen kirja: Den mystiska näktergalen:... (Pia Ingström)? |
192 |
|
2.7.2020 |
|
Schildts & Söderströms -kustantamo on julkaissut Pia Ingströmin teoksen Den mystiska näktergalen (2017). Kustantamolta kerrottiin, että teoksesta ei valitettavasti ole tulossa suomennosta.
|
| Mitä kaupunginosaa Fredrik Berndtson kuvasi vuonna 1847 seuraavasti: " Kaupungin tämä osa muodostaa itsessään ikään kuin pienen esikaupungin; se tarjoaa… |
836 |
|
9.10.2015 |
|
Kyseinen katkelma on tosiaankin suomennos Fredrik Berndtsonin teoksesta Historisk-topografisk teckning till panorama af Helsingfors vuodelta 1847. Berndtson kuvaa tässä Katajanokkaa. Koko katkelma löytyy teoksen sivuilta 37 -38 ja kuuluu ruotsiksi näin:
"Afskild från staden genom en kanal, öfver hvilken en bro af sten är slagen, ligger längst i öster den så kallade Skatudden. Denna del af staden utgör likasom en liten förstad för sig sjelf; den framlägger i sitt yttre likasom en profkarta af hvad det präktiga Helsingfors för icke alltför långt tillbaka var, oregelbunden, skräpig, vittnande om nöd och förfall, men med allt detta pittoresk och intressant för forskaren."
Teos aukeaa luettavaksi digitoituna alla olevasta linkistä.
http://www.... |
| Miten eri säätyjen omistamat rakennukset poikkesivat kaupungeissa keskenään toisistaan Suomen keskiajalla? Olivatko esim. talonpoikien talot erilaisia kuin… |
1865 |
|
19.1.2015 |
|
Yleisellä tasolla voin kertoa Turun keskiaikaisesta rakennuskannasta sen verran, että puu, tarkemmin sanoen hirsi, oli yleisin rakennusmateriaali.
Vielä 1300-luvulla Turun asuintalot olivat lähinnä sisäänlämpiäviä hirsimökkejä, jotka sisälsivät vain yhden huonetilan tai sen lisäksi korkeintaan eteisen.
Kiveä ja tiiltä käytettiin aluksi vain julkisiin hallinnon rakennuksiin. Kaupungin kasvun ja vaurastumisen myötä kivi- ja tiilitalot yleistyivät.
Turun vanhin tähän mennessä löydetty, oletettavasti yksityinen kivitalo rakennettiin 1390-luvulla.
Eri säätyjen omistamien rakennusten rakennusteknisistä eroista en osaa valitettavasti sanoa kovin paljon konkreettista.
1400-luvun alun vauras kauppias tai käsityöläinen saattoi asua parikerroksisessa... |
| Löytyykö kirjallisuutta Helsingin keskustan huvi- ja ravintolaelämästä ennen ja nyt? Myös yksittäisiä henkilöitä koskeva aiheeseen viittaava kirjallisuus… |
3682 |
|
30.5.2012 |
|
Helsingin ravintola- ja huvielämästä on ilmestynyt paljon kirjallisuutta. Seuraavassa ravintoloihin ennen ja nyt liittyvää tietokirjallisuutta ja muistelmia:
Säännöstelty huvi : suomalainen ravintola 1900-luvulla / Merja Sillanpää. 2002.
Huvia ja herkkuja : helsinkiläistä hotelli- ja ravintolaelämää ennen itsenäisyyden aikaa / Sven Hirn. 2007.
Ravintolaelämää : kulttuurikuvia, nostalgiaa, kulinarismia / Pertti Mustonen. 1990.
City on sinun : kuinka uusi kaupunkikulttuuri tuli Helsinkiin / Antti Isokangas, Kaappo Karvala, Markus von Reiche. 2000.
Kirjailijoiden Helsinki / Eino Leino. 2012.
Helsinkiin / Juhani Aho.1997.
Näköaloja kadunkulmalta : kaupunkihistorian kirjoituksia / Anja Kervanto Nevanlinna.2005.
Helsinki : empirekaupungin... |
| Etsin graduani varten hyvää lähdeteosta Turun keskustan kaupunkikehityksestä. Tietoa pitäisi saada esim. kaupunkirakenteen kehityksestä, eri aikakausien… |
796 |
|
3.11.2010 |
|
Turun kaupunkihistoriasta on kirjoitettu lukuisia kirjoja. Paras kokoelma löytyy tietysti Turun kaupunginkirjastosta. Saat luettelon kirjoittamalla Turun kirjaston Vaski-tietokannan Pikahaku-ruutuun sanat Turku kaupunkihistoria:
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1288772919&ulang=…
Alla muutamia ehkä sinulle sopivia. Nämä kirjat löytyvät myös pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista (www.helmet.fi):
- Turku : historiaa ja arkkitehtoninen kuva / Juri Kurbatov (2007)
- Turun historiaa kahdeksalta vuosisadalta / Hannu Laaksonen (2007)
- Muuttuva kaupunki : Turku eilen ja tänään / Harri Kalpa (1989)
- Moderni Turku 1920- ja 1930 -luvuilla : 22 kirjoitusta = Det moderna Åbo under 1920- och 1930 -talen : 22 artiklar /... |
| Mitä rajoituksia oli tonttien ostolle 1600-luvun lopun kaupungissa? Kuvittelisin, ettei tämä ollut sallittua esim. satunnaiselle talonpojalle eikä oppipojalle,… |
1061 |
|
20.9.2007 |
|
Tietoja Suomen kaupunkien maanomistuksesta 1600-luvulla saa Suomen kaupunkiliiton v. 1981 julkaisemasta teoksesta Suomen kaupunkilaitoksen historia 1 : Keskiajalta 1870-luvulle, erityisesti luvusta "Kaupunkien maat". Kaupunkeja perustettaessa hallitsija oli perustamiskirjassa luovuttanut erisuuruisia maa-alueita sekä tonttimaaksi että pelloiksi, niityiksi ja laitumiksi. Nämä olivat lahjoitusmaita, joihin kaupungeilla ei ollut täyttä omistusoikeutta, joten sitä voitiin luovuttaa yksityisille vain hallintaoikeudella. Esimerkkejä lahjoitusmaiden luovuttamista koskevista säännöistä voi lukea verkosta:
http://www.pori.fi/kirjasto/porinhistoria/ensimmainenjakso.pdf (pdf-tiedosto)
http://fi.wikisource.org/wiki/Helsingin_rajat,_valiokunnan_mietint... |
| Haluaisin tietoa, mielellään kuvien kera, Helsingistä 1970-luvulla. Miltä kaupunki näytti (oliko Ympyrätalo tai Makkaratalo jo olemassa)? Minulla on jo… |
1363 |
|
31.8.2006 |
|
Kirjastoista löytyy jonkin verran 1970-luvun Helsinkiä käsitteleviä kuvateoksia. Esimerkiksi Seppo Saveksen vuonna 1974 julkaistussa ajankuvassa Helsinki tässä ja nyt on hienoja väri- ja mustavalkokuvia ihmisten arjesta, työstä ja vapaa-ajasta sekä upeita kaupunkinäkymiä. Ympyrätalokin esiintyy yhdessä kuvassa - se valmistui jo edellisen vuosikymmenen puolella. Internetistä löytyy aiheesta lisää tietoa: esimerkiksi osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Ympyr%C3%A4talo . Volker von Boninin Helsinki elää –teoksesta, joka on julkaistu vuonna 1971, välittyy ajankuva ehkä vielä paremmin, koska siinä on enemmän kuvia ihmisistä ja heidän elämästään.
Vesa Mäkisen toimittama teos Helsinki ympäristöineen ilmestyi vuonna 1975. Siinä on suurten... |
Kysy kirjastonhoitajalta
