kasvitiede

9 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–9.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Meilahden Ruusupuiston vieressä kasvaa suuria puita: lehdet kuin saarnella (3-7 paria ja päätelehdykkä) mutta hedelmät kuin jalavalla (20-30 cm pitkinä urpuina… 191 9.7.2018 Valitettavasti en nyt juuri pääse käymään paikan päällä tutkimassa asiaa,mutta kuvailun perusteella ensimmäiseksi mieleen tulee japaninsiipipähkinä, Pterocarya rhoifolia. Näyttävätkö tarkoittamasi puut samanlaisilta kuin esimerkiksi alla olevissa linkeissä? https://www.viherrinki.fi/tuote/japaninsiipipahkina/ http://www.mustila.fi/kasvit/PterocaryaRhoifolia
Minulla on n.10v hapankirsikkapuu pihalla. (en tiedä lajiketta) Olen laittanut muutamaan pistokkaan juurtumaan. Jos juurrutan ja istuta ne maahan niin tuleeko… 551 28.7.2015 FT, yli-intendentti Helsingin yliopiston kasvitieteen laitokselta vastasi kysymykseen: Tervehdys, "Kyllä niistä samaa lajia ja lajiketta tulee, ja sopivalla paikalla tulevat aikanaan kukkimaan ja tekemään hedelmää. Lajikkeita on niin paljon, etten siihen kysymykseen osaa vastata." ystävällisin terveisin, Henry Väre Voitte myös tiedustella asiaa Hämeen ammattikorkeakoulusta, jossa opetetaan puutarha-alaa: http://www.hamk.fi +358 3 646 5222 Internetissä on puutarha-alan sivusto: www.puutarha.net, jossa on alan harrastajat vaihtavat tietojaan ja siellä on myös kysymys- ja vastauspalvelu. HelMet-haulla löytyi kirja: Puutarhan hedelmäpuut : omenat, päärynät, luumut, kirsikat / Leif Blomqvist ; [valokuvat: Leif Blomqvist ; suomentaja: Hellevi...
Missä soluissa on kloroplasteja? Minkälainen rakenne kloroplasteilla on? 290 8.7.2015 Kloroplastit eli viherhiukkaset ovat kasvisolujen soluelimiä, joissa yhteyttäminen tapahtuu. Niiden rakenteeseen kuuluvat ympäröivä kaksoiskalvo, nestemäinen osa, yhteyttämiskalvosto ja kiekkomaiset kalvopinot. Lähteet: Suomen virtuaaliyliopiston Solunetti: http://www.solunetti.fi/fi/solubiologia/kloroplasti/ Otavan opiston Internetix: http://opinnot.internetix.fi/fi/materiaalit/bi/bi2/04_solun_rakenne/13_… YO Biologia (Sanoma Pro 2013).
Lukisin mielelläni nyt kevään kynnyksellä dekkareita, joissa esiintyisi jossain muodossa puutarhanhoito tai kasvit tai kasvitieteilijä tms. sivujuonena. En… 957 4.4.2012 Asiasanoilla noita puutarha- tai kasviaiheisia dekkareita ei tosiaan löydykään. Täytyy turvautua muistiin, tässä muutamia alkuun: Salmela, Tuula Mai: Katajanokka kello kymmenen.Tammi, 2004 http://www.helmet.fi/record=b1684084~S9*fin Massey, Sujata: Rei Shimura ja ikebana-mestari. Gummerus, 2002 http://www.helmet.fi/record=b1398385~S9*fin Christie, Agatha: Murha maalaiskylässä. WSOY, 2007 http://www.helmet.fi/record=b1827572~S9*fin Christie, Agatha: Neiti Marple koston jumalattarena. WSOY, 1994 http://www.helmet.fi/record=b1196109~S9*fin Sayers, Dorothy L.: Kuolema häämatkalla. WSOY, 1995 http://www.helmet.fi/record=b1498492~S9*fin Roberts, Nora: Sininen daalia. Gummerus, 2006 http://www.helmet.fi/record=b1762746~S9*fin Beaton, M.C.:...
Mistä löytyy Kaarle Suuren 90 kasvin luettelo, jotka hän määräsi viljeltäväksi ? Esimerkki: Liperi kuului niiden 90 yrtin joukkoon, joita Kaarle Suuri määräsi… 1394 8.10.2009 Hei, Keisari Kaarle Suuri (742-814) näyttää todella antaneen määräyksen tiettyjen kasvilajien kasvattamisesta. Määräys sisältyi noin vuonna 795 tai 800 (vuosiluku vaihtelee eri lähteissä) annettuun säädöskokoelmaan nimeltä Capitulare de villis. Alkuperäinen teksti on ollut latinankielinen. Se löytyy netistä osoitteesta http://www.hs-augsburg.de/~harsch/Chronologia/Lspost08/CarolusMagnus/ka… Valitettavasti en ole löytänyt listaa suomenkielisenä. Englanninkielisenä se löytyy kuitenkin osoitteesta: http://www.gardenvisit.com/history_theory/garden_landscape_design_artic… Saksankielisenä se löytyy täydellisempänä osoitteesta: http://de.wikipedia.org/wiki/Capitulare_de_villis_vel_curtis_imperii Terveisin Raimo Pekkanen Viikin tiedekirjaston...
Mikä on sanan leskenlehti etymologia; Liittyykö se kevääseen 1918? 4115 28.4.2009 Leskenlehti on sanana vanhempi. Se esiintyy ainakin jo Elias Lönnrotin Flora fennica -teoksessa, joka ilmestyi v. 1860. Sanan taustaksi on esitetty kaksi selitystä. Leskenlehden lehti on vanhemmiten yläpinnaltaan kalju ja viileän tuntuinen, toisin kuin alapinta, joka nukkaisena tuntuu lämpimämmältä. Tähän liittyy symboliikka lesken vuoteen kylmästä puolesta, jossa puoliso ennen makasi. Kenties uskottavamman selityksen mukaan nimitys johtuu siitä, että leskenlehti kukkii ennen kuin sen lehdet kasvavat. Sen isot 10-30 sentin levyiset lehdet kasvavat vasta kukkien lakastuttua. Niillä ei siis ole seuraa toisistaan. Lähteet: Aapala Kirsti: Pääskynhattu, päivänkämmen : kasvikertomuksia. Helsingissä : Otava, 2007. Lönnrot Elias: Elias Lönnrotin...
Kasviopista sirottavakarvainen 779 2.11.2005 FT Aulikki Salmia Helsingin yliopiston Bio- ja ympäristotieteiden laitokselta arvelee sinun tarkoittavan termiä siirottavakarvainen. Siirottava tarkoittaa suoraan ulospäin suuntautumista; karvat ovat siis suuntautuneet suoraan ulospäin.
Löytyisikö suomenkielisiä nimiä näille kasveille: 1. Entada gigas (engl. Sea bean), maailman suurin palkokasvi 2Tristellata africana (engl. Tri-star). Käännän… 779 10.1.2004 1. Entada gigas on tuttu kasvi, jolla ei ole suomenkielistä nimeä. Asiantuntija Leif Schulman Helsingin yliopiston Kasvitieteellisestä puutarhasta ehdotti puhelimessa, että siitä voisi antaa kuvauksen "jättimäinen hernekasveihin kuuluva liaani" tai että siitä puhuttaisiin tieteellisellä nimellä; nimen mahdollisesti toistuessa voisi käyttää entadaa. 2. Tristellata africana -nimistä kasvia ei ole. Tristellateia -niminen suku on mutta olemassa oleva Tristellateia africana ei ole Suomessa eikä Euroopassa tunnettu. Leif Schulmanin mukaan sitä voisi ohjelmassa kuvata trooppiseksi pieneksi pensaaksi tai puuksi Tristellateia africanaksi. Helsingin yliopiston Kasvitieteellinen puutarha neuvoo tämäntyyppisissä yksittäisissä kysymyksissä, ja sinne...
Mikä on paljassiemenisten kasvien lajimäärä Suomessa ja muualla maailmassa? 840 31.10.2002 Luettelon Suomen paljassiemenisistä kasveista (Pinophytina) löydät täältä: http://www.funet.fi/pub/sci/bio/life/warp/plants-fi-Finnish-list.html Samassa tietokannassa on lueteltuna myös muualla maailmassa esiintyviä paljassiemenisiä: http://www.funet.fi/pub/sci/bio/life/warp/plants-English-list.html