| Mistä osasta (1-5) kirjasarjaa Siirtokarjalaisten tie, löytyy Rääkkylään asettautunet, Uukuniemeltä lähteneet siirtolaiset. |
61 |
|
22.10.2023 |
|
Luultavasti Rääkkylään asettautuneet siirtolaiset löytyvät kirjasta 4. Karjalan liiton luettelointitiedoissa kerrotaan:"Osassa 1 Länsi-Suomen alueella asuvat siirtokarjalaiset, osassa 2 etelärannikolla asuvat, osassa 3 kapealla kaistalla Lahden korkeudelta itärajalle saakka asuvat ja osassa 4 koko muualla Suomessa asuvat siirtokarjalaiset.
4-osainen teossarja osoitehakemistoineen sisältää henkilötiedot elämänvaiheineen n. 140000 Karjalasta siirtyneestä henkilöstä." Viides osa on ilmeisesti tuo osoitehakemisto. Linkki Finna-hakutulokseen |
| Kysymykseni liittyy 30-luvun Sortavalaan, Kun pari kuulutettiin avioliittoon kirkossa, kuulutettiinko pari sekä ortodoksisessa että luterilaisessa kirkossa?… |
57 |
|
31.7.2023 |
|
Autonomian ajan Suomessa Venäjän ortodoksinen kirkko oli antanut Viipurin hiippakunnalleen ohjeistuksen, että ortodoksien ja luterilaisten seka-avioliitoissa pari tuli vihkiä sekä ortodoksisessa että luterilaisessa kirkossa. Sen selvittäminen, oliko tämä ohjeistus käytössä 1930-luvun Sortavalassa, on aika mahdotonta.
Jos asiasta jossain tiedetään enemmän, se taho voisi olla Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan kirkkohistorioitsijat.
Helsingin yliopisto, kirkkohistoria.Ortodoksi.net. Ortodoksin ja luterilaisen avioliitto pastoraalisena kysymyksenä. |
| Mistä voisi saada talvisodan evakkojen osoitetiedot Leppävirralla/Sortavalassa eli mihin olivat majoitetut? |
144 |
|
24.11.2022 |
|
Tietoja saattaa löytää Siirtokarjalaisen tie -nimisestä henkilöhakemistosta, joka löytyy Turun kaupunginkirjastosta. Kirjasarja on 4-osainen ja siinä on mukana erillinen osoiteluettelo vuoden 1970-1971 asuinpaikkojen mukaan.Mikäli etsimäsi henkilöt ovat antaneet tuohon kirjasarjaan tietojaan, sieltä saattaa löytyä lähtöpaikkakunta ja kaikki sotien aikaiset evakkopaikkakunnat.
Kirjallisuutta:
Siirtokarjalaisten tie. I-IV. Turku : Nyky-Karjala, 1970.Siirtokarjalaisten tie: osoitehakemisto Turku : Nyky-Karjala, 1971.
Kansallisarkiston verkkopalveluihin kuuluu Karjala-tietokanta, johon on tallennettu luovutetun Karjalan seurakuntien kirkonkirjoista koottuja henkilötietoja 1600-luvulta alkaen. Nimi- ja asuinpaikkatietojen lisäksi voi etsiä... |
| Haluaisin löytää Karjalaisia lauluja ja jos mahdollista nuotteja. Eniten kiinnostavat vanhemmat kappaleet (ajalta jolloin raja oli vähän kauempana) |
175 |
|
7.11.2022 |
|
Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö julkaisi 1970-80-luvuilla useita nuottikokoelmia luovutetun Karjalan eri puolilta kerätyistä lauluista. Julkaisuissa on laulujen sanat ja melodianuotinnos. Omat julkaisunsa on mm. Impilahden, Kivennavan, Salmin, Sortavalan, Suojärven, Suistamon ja Viipurin alueilta.
Kokoelmien saatavuus Vaski-kirjastoista.
|
| Etsin Elvi Paavolaisen evakkomatkasta kertovan Karjala-lehden artikkelia joka on todennäköiseti julkaistu ennen 6.9.1983 ja tod.näk lähellä tätä päivämäärää… |
74 |
|
26.7.2022 |
|
Karjala-lehden sähköinen arkisto kattaa vuosikerrat 1940-2006, joten Elvi Paavolaisesta kertova artikkeli saattaisi löytyä sieltä. Sähköistä arkistoa ei pääse kuitenkaan tutkimaan, ellei ole lehden tilaaja. Jos lukuoikeutta ei ole, kannattaa tiedustella suoraan lehden toimituksesta, mistä numerosta artikkeli löytyy. Kun numero on tiedossa, lehteä voi pyytää kaukolainaksi lähimmän kirjaston kautta.
Sanomalehti Karjala (karjala-lehti.fi)
Sanomalehti Karjala (karjala-lehti.fi) |
| Miten menevät laulun sanat? Laulu alkaa tai osa sitä ovat sanat: Suomemme on suloisin, Karjalamme kaunehin... Sanat on ehkä kirjoittanut Heikki Kirkinen. |
592 |
|
15.3.2021 |
|
Kysytty laulu on nimeltään Lasten Karjala. Sen tekstin on tehnyt Heikki Kirkinen ja sävelen Pentti Paalanen.
Laulu on julkaistu nuottikokoelmassa Laulelmakilpailun satoa : Karjalaiset kesäjuhlat 1992 : kooste Laulelmakilpailun 1992 tuomariston julkaistavaksi valitsemista sävellyksistä. Nuottia on yksi käsikirjastokappale (ei-kotilainattava) Joensuun kaupunginkirjastossa.
Jos haluaa kirjoittaa sanat ylös levyltä, kotilainaksi on Vaara-kirjastoista saatavissa laulun sisältävä CD-levy Tämä kylä. |
| Missä Helsingin (tai Espoo, Vantaa) kirjastossa olisi paras valikoima kirjoja, jotka käsittelevät vanhaa karjalaista, saamelaista ja suomalaista… |
285 |
|
18.11.2020 |
|
Eniten kirjoja perinteisestä kirjonnasta on Pasilan kirjastossa ja Pasilan kirjastossa sijaitsevassa kirjavarastossa, josta kirjat saa henkilökunnalta pyytämällä. Varaamalla kirjat saat myös itsellesi sopivimpaan Helmet-kirjastoon. Alla linkit Helmet-kirjastojen luetteloihin perinteistä kirjontaa, ryijyjä, karjalaista kirjontaa ja saamelaista käsityöperinnettä käsitteleviin kirjoihin:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skirjonta%20k%C3%A4sity%C3%…
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sryijyt__Orightresult__U?la…
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skirjonta%20karjala*__Origh…
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sk%C3%A4sity%C3%B6perinne%2… |
| Haluaisin vanhaa esim evakkoaiheista dvd-tai cd-muotoista kuultavaa, katseltavaa, nautittavaa 89-v äidille hoitokotiin ajanvietteeksi, on itse laulanut paljon… |
203 |
|
2.6.2020 |
|
Karjala-aiheisia elokuvia ovat ainakin seuraavat :
-Anu ja Mikko
-Arvoisa rouva Marie
-Evakko
-Rintamalotta
-Säkkijärven polkka
äänikirjoina löytyvät
Eeva Kilveltä Talvisodan aika; Välirauha, ikävöinnin aika, Jatkosodan aika
Musiikista löytyi cd-levy Karjalan kunnailla, missä on Karjalaan liittyviä klassikkokappaleita.
TEOS Karjalan kunnailla
Julkaisutiedot [S.l.] : DPR Records : Discopress, p2009
ULKOASU 1 CD-äänilevy (55 min 38 sek) + esiteliite
Standard no 6418582002277
Standard no DPRCD-2009
Karjalaisten laulu / sov. Masi Luoma, es. Lauluyhtye Pinkit Hinkit. Päivät ja työt, unet ja yöt / Seppo Tammilehto, san. Pertti Teräväinen, es. Erkki Liikanen. Sellanen ol' Viipuri ; Laatokan linnut / es. Kaija... |
| Olisiko teillä suositella kaunokirjallisia teoksia Raja-Karjalan evakoista? Heikki Turusen Evakkoeepos-trilogian olen jo lukenut. |
308 |
|
15.4.2020 |
|
Löytyisiköhän tästä listasta sinulle luettavaa:
Anu Kaipainen: Evakko-trilogia (Kaihoa kukkuvat käet, 1983, Vilulinnut, 1987, Nuoruustango, 1989)
Anu Kaipainen: Vihreiksi poltetut puut (2007)
Laila Hietamies: Laatokka- ja Viipuri–sarjat
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/hietamies%20laatokka-sarja
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/hietamies%20viipuri-sarja
Iris Kähäri: Elämän koko kuva (1960)
Unto Seppänen: Evakko (1954)
Kaiho Nieminen: Isät (1978)
Marja-Leena Virtanen: Kirjeitä kiven alle (2011)
Paavo Rintala: Velkani Karjalalle (1982)
Voit tutkia kirjojen kuvailuja esimerkiksi Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi
https://www.karjalanliitto.fi/karjalaisuus/karjalainen-... |
| Minkähän menetetyn Karjalan alueen murretta puhuvat evakot Eira Pättikankaan romaanissa Kun tuuli kääntyy? Kuulostaa vieraalta verrattuna siihen millaista olen… |
252 |
|
5.11.2019 |
|
Ystävällinen ja avulias Eira Pättikangas vastasi kirjastonhoitajan uteluihin seuraavasti: Teoksen karjalan murre ei ole minkään tietyn alueen "aitoa" murretta, vaan pikemminkin kuvitteellinen, viitteellinen yhdistelmä eri karjalaismurteita. Pättikangas on koonnut hahmojen murteen murrekirjoista poimimalla, sillä tietyn murteen tarkkuutta olennaisempaa on ollut luoda selkeä kontrasti karjalais- ja pohjalaismurteiden välille. |
| Lauri Pohjanpäällä on runo nimeltään Karjalan virsi. |
881 |
|
21.10.2019 |
|
Lauri Pohjanpää kirjoitti Karjalan virsi –nimisen runon Oulussa vuonna 1926 vietettyä yleistä karjalaisten heimojuhlaa varten.
Runon voittelukea esimerkiksi alla olevasta linkistä.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1768142?term=Karjalan%20virsi&term=Pohjanp%C3%A4%C3%A4&page=3
Runo on luettavissa myös teoksesta Kotimaan kirja : Suomi kirjailijainsa kuvaamana : maakuntalukukirja kansakouluja sekä muita oppilaitoksia varten. Karjala (E. N. Setälä, Otava, 1927)
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1507993?term=Pohjanp%C3%A4%C3%A4n&term=Karjalan%20virsi&page=2 |
| Teen kouluun tutkielmaa karjalan evakoista. Vielä minulla ei ole tarkempaa aihetta mutta kaipaisin aineistoja joiden avulla voisin rajata aihettani. Mitä… |
282 |
|
10.9.2019 |
|
Kirjaston aineistotietokannasta löytyy 'evakot' -asiasanalla paljonkin aineistoa, muistelmia ja tietokirjoja. Myös verkosta löytyy artikkeleita. Ehkä kannattaa vilkaista aineistoa ja katsoa sitten mitkä kirjat, artikkelit kiinnostavat eniten ja tehdä aiheen rajaus sitten sen pohjalta mistä näkökulmasta niissä evakkoaihetta tarkastellaan?
Tässä muutamia esimerkkejä kirjaston aineistotietokannasta löytämistäni teoksista:
Kuorsalo, Anne ja Saloranta, Iris: Evakkolapset (Gummerus, 2012)
Kuorsalo, Anne ja Saloranta, Iris: Evakkotie (Ajatus, 2006)
Kuorsalo, Anne: Evakon pitkä vaellus : sodan jaloista jälleenrakentajiksi (2014)
Karjalani, Karjalani, maani ja maailmani : kirjoituksia Karjalan menetyksestä ja muistamisesta, evakoiden... |
| Paljonko on elossa henkilöitä jotka ovat syntyneet luovutetussa Karjalassa?Onko tilastoja?Entä paljonko evakkona tulleista on yhä elossa? |
486 |
|
15.7.2019 |
|
Valtiotieteen tohtori Leo Paukkunen on tutkinut siirtokarjalaisten sijoittumista. Hänen vuonna 1997 ilmestyneen tutkimuksen mukaan siirtokarjalaisia oli vuoden 1996 lopussa Suomessa yhteensä 140 482. Tämän uudempaa tietoa aiheesta ei löytynyt. |
| Mikä kirjasarja mahtaa olla kyseessä, jota luimme ala-asteella 80-luvulla? Päähahmo oli alakouluikäinen tyttö, joka asui muistaakseni Käkisalmessa tai… |
403 |
|
25.3.2019 |
|
Kyseessä lienee Vuokko Niskasen Hiekkalan lapset -sarja, johon kuuluu kaikkiaan kahdeksan kirjaa.
https://www.kirjastot.fi/kysy/muistan-lukeneeni-lapsuudessani-80-luvulla?language_content_entity=fi |
| Kyllikki Mäntylän teoksen Kellonsoittaja sanotaan sijoittuvan Kiteelle ja kertovan paikkakunnan henkilöistä. Jos näin on, keitä kirjassa mainitut ihmiset ovat? |
218 |
|
18.12.2018 |
|
Hei,
Kyllikki Mäntylän lehtihaastattelun (Karjala 1969 : 2) mukaan Kellonsoittaja kertoo "Kitelästä, lapsuuteni parhaimmasta leikkipaikasta". Kyseessä ei ole siis Kitee vaan rajan taakse jääneen Impilahden kunnan Kitelän taajama. Kirjan henkilöt tulevat siis hänen lapsuudestaan ja niitä lienee mahdotonta jäljittää. |
| Muistan lukeneeni lapsuudessani 80-luvulla vihreäkantisia Laatokan Karjalaan sijoittuvia nuorten kirjoja. Kirjoihin oli painettu myös Laatokan alueen kartta. … |
948 |
|
7.2.2018 |
|
Kaivatut vihreäkantiset Laatokan Karjalaan sijoittuvat lastenkirjat lienevät Vuokko Niskasen 70- ja 80-lukujen taitteessa ilmestynyttä Hiekkalan lapset -sarjaa. Siihen kuuluu kaikkiaan kahdeksan kirjaa: Hiekkalan lapset (1978), Hiekkalan lapset matkustavat (1978), Arvo ja Inkeri (1978), Olavi oppii lukemaan (1979), Hyvästi Hiekkala (1979), Älä pelkää, Inkeri (1983), Hiekkalan lapset evakossa (1984) ja Hiekkalan lasten ilonpäivät (1985). Ainakin Hyvästi Hiekkalaan sisältyy kartta. Vuonna 1999 Hiekkalan lasten tarinat julkaistiin kahtena yhteisniteenä Hiekkalan lapset ja Hiekkalan lapset uuteen kotiin, joista ensiksi mainittu sisältää sarjan viisi ensimmäistä ja jälkimmäinen kolme viimeistä osaa. Kirjoja on edelleen kirjastoista saatavilla,... |
| Kesällä vuonna 1958 siirtoväkeen kuuluvat kokoontuivat Ilmajoelle (Ilmajoki) juhliin. Mikä oli tämän Karjalaisten tapaamisen virallinen nimi, joka oli… |
404 |
|
16.11.2017 |
|
Jaakkimalaisten seuran ja Ilmajoen Karjalaisten Kesäjuhla, 29.6.1958.
Ohessa liitteenä kuva ilmoituksesta Ilmajoki-lehdessä.
|
| Laskeeko tilastokeskus luovutetun Karjalan alueella syntyneiden henkilöiden lapset toisen polven maahanmuuttajiksi? |
315 |
|
8.11.2017 |
|
Tilastokeskuksesta vastattiin näin:
"Jos luovutetun Karjalan alueella syntyneet ovat tulleet Suomeen sodan aikana tai heti sodan jälkeen ns. evakkoina, heidät on tilastoitu suomalaisina, koska he ovat olleet aina Suomen kansalaisia eli heidän jälkeläisensä eivät ole toisen polven maahanmuuttajia.
Sen sijaan 1990-luvulla tulleet ns. inkeriläiset ja muut Karjalassa syntyneet, jotka ovat olleet välillä Neuvostoliiton kansalaisia, niin heidän Suomessa syntyneet jälkeläisensä tilastoidaan toisen polven maahanmuuttajiksi. Mutta heitä on hyvin vähän, koska lähes kaikki luovutetuilla alueilla asuneet evakuoitiin Suomeen."
|
| Karjala-aiheinen muistoruno,luin jostain n. 1-2 vuotta sitten. |
8588 |
|
24.10.2017 |
|
Katselin karjalaisissa kotiseutulehdissä julkaistuja kuolinilmoituksia, ja yksi usein vastaan tullut muistoruno alkaa sanoilla "Kertokaa Karjalaan liitävät linnut". Runosta on vähän toisistaan poikkeavia versioita. Tekijää tälle runolle en ole nähnyt mainittavan.
Muitakin Karjala-aiheisia värssyjä käytetään. Niitä voi löytää esimerkiksi karjalaisten kotiseutulehtien kuolinilmoituksista. Useiden lehtien vanhoja numeroita on luettavissa näköislehtinä netissä. Valtakunnallinen Karjala-lehti on luettavissa pääkirjaston uutisalueella.
|
| Mistä löydän tietoja Karjalan pakolaisten, evakkojen lähtö/sijoitus paikoista. Kyseessä siis oma sukuni. Myös samoilta alueilta lähtemään joutuneet… |
6486 |
|
20.4.2017 |
|
Luovutettu Karjala -sivustolta löytyy tietoa karjalaisten evakkojen sijoittumisesta:
https://www.luovutettukarjala.fi/kartat/sijoituskartta.htm
Yksityiskohtaista tietoa lähtökunnittain löytyy Leo Paukkusen kirjasta Siirtokarjalaiset nyky-Suomessa (1989). Kirja on lainattavissa Vaski-kirjastoista Turun ja Salon pääkirjastoista. Kirjan saa varaamalla myös muihin Vaski-kirjastoihin:
https://vaski.finna.fi/Search/Results?lookfor=siirtokarjalaiset+nyky-su…
|
Kysy kirjastonhoitajalta
