| Mistä löytyisi tietoa ajasta, jolloin Kuokkalan kartanossa asutettiin Karjalan evakoita, heidän elämästään ja minne muualle sieltä perheitä siirrettiin tai… |
121 |
|
|
|
Jyväskylän Kuokkalan kartanon vaiheista kertovasta kirjasta en löytänyt mainintaa, että siellä olisi asutettu Karjalan evakoita. Jokin nettiviite antoi osuman Kuusjärvellä eli Joensuun lähellä sijaitsevasta Kuokkalan kartanosta, missä evakoita olisi asutettu. Samaten Lotta-Sofia Saahkon teoksessa Papan kanssa kahvilla, on luku Kuusjärven Kuokkalan kartanosta, ja kuinka sinne asutettiin evakoita. Yleisemmällä tasolla Karjalan evakoista kyllä löytyy tietoa. Kirjaston tietokannasta tai netistä voi hakea termeillä: Karjala, Evakot, Siirtoväki. |
| Olen viimeaikoina kiinnostunut karjalaisista juuristani, ja haluaisin tutustua karjalaiseen kulttuuriin ja historiaan sekä tieto- että kaunokirjallisuuden… |
99 |
|
|
|
Tietokirjallisuuden puolelta käypiä johdatuksia aiheeseen voisivat olla esimerkiksi Sirkka-Liisa Rannan toimittama Sydän Karjalassa : arjen ja perheen historiaa (Tammi, 2017), Roope Hollménin Juuret Karjalassa (Facto, 2008) ja Karjalan monet kasvot (Valitut palat, 2000). Akateemisempaa otetta kaipaavalle voisi suositella Heikki Kirkisen, Pekka Nevalaisen ja Hannes Sihvon Karjalan kansan historiaa (WSOY, 1994). Jos oikein perinpohjainen johdatus houkuttelee, kannattaa huomioida myös 1980-luvun alussa julkaistu 5-osainen kirjasarja Karjala. Mitä suositeltavinta luettavaa on myös Hellä Neuvonen-Seppäsen Evakkojen perilliset : keitä me olemme, minne me kuulumme (Vastapaino, 2023).Erilaisia muistelmateoksia ja pitäjäkuvauksia Karjalasta on... |
| Törmäsin Mathilda Wreden elämäkertaa lukiessani tietoon, että hänellä olisi ollut Veljelä-niminen maatila Pohjois-Karjalassa. Missä maatila tarkemmin sijaitsi? |
151 |
|
|
|
Veljelä sijaitsi Laatokan Karjalassa, "suuren, kauniin Jänisjärven rannalla Ruskealan pitäjässä", Kirkkolahden kylässä. "Talo, jossa lähes 15 ha maata, siitä 4 viljeltyä, loput metsää. Tuparakennus, jossa tupa ja kaksi kamaria, kivinavetta viidelle lehmälle, aittarakennus, sauna, –– ." Talo siirtyi Wreden omistukseen kesäkuussa 1914. (Ester Ståhlberg, Mathilda Wreden testamentti)Våra kvinnor -lehdessä lokakuussa 1925 julkaistun artikkelin Med Mathilda Wrede till Karelen mukaan Matkaselän rautatieasemalta oli 2,5 peninkulman matka Veljelään (" -- vi nådde Matkaselkä, där vi skulle stiga av för att med häst fortsätta den 2,5 mil långa vägen till Veljelä").Ewa Reinius, Med Mathilda Wrede till Karelen | 28.10.1925 Våra Kvinnor no 20 -... |
| Mistä voisi lukea enemmän karjalaisuudesta ja karjalaisten identiteetistä 1600-1900 -luvulla? |
217 |
|
|
|
Tässä tiedonlähteitä aiheesta. Tietoa Karjalan historiasta Karjalan sivistysseuran sivuilla: https://www.karjalansivistysseura.fi/historia/ Kallio, Kati: "Kipukohtia karjalaisuuden ja suomalaisuuden välillä". Uutisčuppu. Luettavissa verkossa: https://uutiscuppu.karjalansivistysseura.fi/kipukohtia-karjalaisuuden-ja-suomalaisuuden-valilla/ Patronen, Outi: "Rajakarjalaisen sukunimistön kehittyminen osana Suomen karjalankielisen ortodoksivähemmistön suomalaistumista 1818–1925". Virittäjä 1/2018. Luettavissa verkossa: https://journal.fi/virittaja/article/view/66865/31423 Kirjallisuutta:Karjala : historia, kansa, kulttuuri (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1998)Knapas, Rainer: Karjalan kunnailla : matkoja kulttuuriin... |
| Etsin mummolle kaipaamaansa vanhaa runoa joka kertoo Karjalasta vuorotellen vanhuksen, aikuisen ja lapsen silmin. Tässä pätkä jonka hän muistaa. "Oma äitini… |
459 |
|
|
|
Karjala-aiheisia runoja on etsitty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitaja -palvelussa. Kysymykseen on vastattu muun muassa 2022 ja vastaukseen on liitetty kattavasti eri Karjala-aiheisia runokokoelmia ja tekstejä. Vastausta pääset tarkistelemaan täältä. Vastauksen Helmet-linkit eivät enää toimi, mutta tämän Helmet-linkin kautta pääset tarkistelemaan erilaisten Karjala-aiheisten runoteosten saatavuutta Helmet-kirjastoissa. Tästä hakulistasta puuttuu esimerksiki Runon kultaista Karjalaa -teos vuodelta 1950, saatavuuden voit tarkistaa täältä.Valitettavasti suoraa vastausta en siis löytänyt, mutta ehkä joku lukijoistamme tunnistaa runon? |
| Etsin vanhaa lorua/lastenlorua. Isoäitini Karjalasta aina opetti sitä meille. En muista siitä muuta kuin (enkä ole tästäkään varma) että siinä oli kirnumista,… |
212 |
|
|
|
Suomen kansan vanhojen runojen (SKVR) karjalaisista lastenloruista löytyy koko joukko tämän tyyppisiä ketjurunoja. Hiiri, kirves ja kissa esiintyvät esimerkiksi SKVR:sta useana toisintona esiintyvässä Hiiren virressä [VII3, 3974–3979] (Hiiri metsähän menevi). Siinä hiiri on kirveineen metsälle menossa ja kissa esittää tälle kysymyksiä, joihin annetut vastaukset johtavat aina uuteen kysymykseen.
SKVR - Haku
SKVR - Haku
Vastaavanlainen on myös niin ikään useana varianttina tallennettu Missä voi – kissa söi (Ken söi kesävoin?) [VII3, 3996–4000].
SKVR - Haku
SKVR - Haku
Hiiri metsähän menevi ja Ken söi kesävoin? ovat molemmat mukana esimerkiksi vuonna 1912 ilmestyneessä Leikkejä pienille lapsille -kirjassa:
Leikkejä... |
| Jos sukulainen on kuollut 13.8.1917 ja on asunut Jääskissä. Mistä saisin tiedon mihin hän on menehtynyt? |
342 |
|
|
|
Kaivattu tieto saattaisi löytyä Kansallisarkiston Karjala-tietokannan kuolleiden ja haudattujen luetteloista:
Tarkennettu haku - Kansallisarkisto | Katiha
|
| Kuinka suuri osa Saaren kunnan alueesta jäi Neuvostoliitolle luovutetulle alueelle? |
140 |
|
|
|
Saaren kunnan kokonaispinta-alasta jäi rajan toiselle puolelle 29,9 km² eli 21,2%.
Lähde:
Erkki Paavolainen, Sellainen oli Karjala |
| Mistähän löytäisin Erkki Mutrun Karjala-aiheisia runoja esim. runot "Orjantappura", "Karjalaisten taival" ja "Asevelijuhla taivaassa". Muutkin aihepiiriin… |
355 |
|
|
|
Tarkkaa tietoa runojen sijainnista en löytänyt, mutta muutaman etsintäsuunnan sain selville. Mutrun kirjat ovat olleet pääosin romaaneja.Kirjasammosta löysin listan Erkki Mutrun muusta tuotannosta: "- Hymni Viljamille. 11 s. Viljam Hätönen, 1945.- "Maa alla suven ja auringon": kuorolausuntasikermä Arvi Jänneksen, Lauri Pohjanpään, Iivo Härkösen, Erkki Mutrun ja V. A. Koskenniemen runoista. 4 s. Karjalan maakuntaliitto, 1946.- Matkalla jälkeenpäin. 140 s. Karisto, 1955.- Runoja ja suomennoksia. Julkaistu postuumisti Mutrun jättämistä arkistoista, toim. Rakel Mutru. Ei sivunumeroita, n. 108 s. Omakustanne, 1991.- Iloa ja murheita. Muistelmat. 136 s. Omakustanne, 1991." Kirjasampo.fiMaa alla suven ja auringon on kenties kadonnut. Se löytyy... |
| Etsin tietoa sukuni lähtöpaikasta, joka on Luovutetun Karjalan alueella. Tilanumero löytyy kirkonkirjoista, mutta se on jaettu ennen v 1939… |
439 |
|
|
|
Voisikohan tieto löytyä Kansallisarkistosta?
Kansallisarkiston digitoidut aineistot löytyvät Kansallisarkiston ASTIA - asiointipalvelusta osoitteesta https://astia.narc.fi/uusiastia/index.html. ASTIA - palvelussa voit hakea ja selata aineistoja tai tehdä tietopyynnön.
Kansallisarkistojen yhteystiedot löytyvät osoitteesta https://arkisto.fi/fi/info/yhteystiedot.
Lisäksi kannattaa tutustua Arkistojen Portti verkkopalvelun sivuun Luovutettu Karjala http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Luovutettu_Karjala, johon on koottu luovutettuun Karjalaan liittyviä arkistolähteitä. Arkistojen Portti on eri arkistojen yhdessä kehittämä ja ylläpitämä verkkopalvelu, jonka avulla saat neuvoja ja... |
| Haluaisin kysyä viimeisistä sortavalasta lähteneistä evakkojunista 1944 kesällä.olin 3 vanhana jossain näistä junista.tuokslahti oli asema mistä pääsimme… |
782 |
|
|
|
Sortavalan kaupunki ja maalaiskunta kuuluivat siihen osaan palautettua aluetta, jolla koko väestö sai jäädä paikoilleen Neuvostoliiton kesäkuisen suurhyökkäyksen jälkeen. 23.7. tosin määrättiin, että alle 15-vuotiaitten lasten, yli 64-vuotiaitten vanhusten, sairaiden sekä odottavien äitien oli poistuttava Sortavalasta.
Pakkoevakuointi määrättiin vasta 3.9.1944. Syyskuun 5. päivänä alkoi tavarain siirto ja lastaus juniin. 11. päivään mennessä oli tarpeeton siviiliväki poistunut. Välttämättömät liikkeiden ja varastojen palveluksessa olevat ja tavarain lastauksessa ja maalla viljankorjuuseen osallistuneet henkilöt jäivät. Viimeiset liikkeet ja posti sulkivat ovensa 20.9. Viimeinen siviiliväestöä kuljettanut juna lähti 22.9. kello 10.... |
| Karjalaan v1941-1942 takaisin palanneet evakot tarvitsivat paluuluvan. Minne nämä luvat/hakijat on arkistoitu ja millä nimikkeellä paluulupia voi sitten hakea? |
209 |
|
|
|
Paluulupia kirjoitti Sotilashallinto-osaston väestönsiirtotoimisto. Toimiston arkistoa säilytetään Kansallisarkistossa Helsingissä. Voit tehdä tietopyynnön kansallisarkistoon tällä lomakkeella: https://astia.narc.fi/uusiastia/tietopyynnot.html |
| Mitkä ovat Karjalassa sijaitsevian alueiden nimien "Viena" ja "Aunus" (karjalan kielellä Anus) etymologia? |
1249 |
|
|
|
"Vienankarjalainen" tarkoittaa Vienan Karjalan suomensukuista asukasta. (vienankarjalainen - Kielitoimiston sanakirja) Pelkkää sanaa "viena" ei Kielitoimiston sanakirjasta löytynyt, mutta Suomen kielen etymologisessa sanakirjassa "Vienan" oletetaan liittyvän sanaan "vieno", joka taas merkitsee "hiljaista" ja "hidasta". Viena on toinen nimitys Arkangelin kaupungille sekä Vienanjoelle, jonka läheisyydessä Arkangel sijaitsee. Sanakirjan mukaan vieno kuvaisi tässä yhteydessä Vienajoen hidasta virtaamista. (Lähde: Suomen kielen etymologinen sanakirja 6)
Kielitoimiston sanakirjan mukaan "aunus" on synonyymi "livvinkarjalalle" (aunus - Kielitoimiston sanakirja). "Aunuksen" tarkempaa etymologiaa voi tutkia teoksesta Suomen kielen... |
| Etsin tätä ihanaa runoa ja sen kirjoittajan nimeä! Runo alkaa näin tai siinä on yksi säkeistö, joka menee ainakin osin mielestäni näin: On kaukana jossain… |
411 |
|
|
|
Valitettavasti en löytänyt kysymäsi runon kirjoittajaa. Etsin runoa muutamista verkkotietokannoista ja kirjaston runohyllystä tuloksetta. Kysyin myös muilta Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun vastaajilta ympäri Suomen, mutta kukaan ei tunnistanut runoa.
Jatkoetsintään suosittelen osoitetta Makupalat.fi. Sivusto on Suomen yleisten kirjastojen tuottama valikoitujen tiedonlähteiden paketti tiedonhakuun. Sieltä löytyy useita tietokantoja asiasanahaulla ”runot”. https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?search_api_views_fulltext=runot
Lahden kaupunginkirjastolla on kattava käännösrunotietokanta, ja runohaun lisäksi sivustolta löytyy laaja listaus runosivustoja ja hakemistoja. http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/Links.aspx... |
| Romaanisarja, jossa on Karjala-aihekin kiinnostaa. Jotain samantapaista kuin Laila Hietamies yms Suomalaisia kaupunkeja, paikkakuntia ym |
2050 |
|
|
|
Karjala-aiheisia romaanisarjoja:
Kuusalo Rauha, Karjala evakot -trilogia: Karjalan katrilli, Pala maata, pala elämää, Jäähyväisten aika; Hämärän kukkien maa
Tenkanen Martti, Kajahtaa Karjasta, Vielä kajahtaa Karjalasta (uskonnollinen)
Kaari Utrion Halvast-sarja sijoittuu Hämeenlinnaan, mutta Karjalassa käydään ristiretkellä: Pirkkalan pyhille pihlajoille, Karjalan kruunu, Neidon tanssi, Katariinan taru (historiallinen, romantiikka)
Olsson Hagar, Karjalainen vaeltaja, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_10047
Iris Kähärin teoksissa karjalaisuus ja siirtokarjalaisten elämä ovat usein aiheena: Elämän koko kuva; Seppele Viipurille; Rikastua, rakastua; Jerusalemin suutarit; Viipurilainen... |
| Loikkaselaiset ry on 1956 perustettu Viipurin kaupunginosayhdistys. Olen kerännyt lehteemme tarinoita niistä perheistä, jotka palasivat talvisodan jälkeen… |
431 |
|
|
|
En valitettavasti löytänyt seikkaperäistä tietoa kaupunginosan väestön tilanteesta, joten voin vastata kysymykseen ainoastaan yleisella tasolla.
Luovutetuilta alueilta Suomeen siirretyt asukkaat saivat valtiolta korvauksia luovutetulle alueelle jääneestä kiinteästä ja irtaimesta omaisuudesta. Tämä tapahtui Ensimmäisen korvauslain (1940), Toisen korvauslain (1945) ja Lisäkorvauslain (1955/56) puitteissa.
Pika-asutuslain (1940) ja Maanhankintalain (1945) puitteissa voitiin siirtoväelle (Maanhankintalain puitteissa myös mm. sotainvalideille, sotaleskille ja –orvoille sekä perheellisille rintamamiehille) luovuttaa maata. Lain perusteella muodostettiin yli 100 000 tilaa ja tonttia. Noin 40 % maasta... |
| Lauri Pohjanpäällä on runo nimeltään Karjalan virsi. |
1758 |
|
|
|
Lauri Pohjanpää kirjoitti Karjalan virsi –nimisen runon Oulussa vuonna 1926 vietettyä yleistä karjalaisten heimojuhlaa varten.Runon voittelukea esimerkiksi alla olevasta linkistä.https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1768142?term=Karjalan%20virsi&term=Pohjanp%C3%A4%C3%A4&page=3Runo on luettavissa myös teoksesta Kotimaan kirja : Suomi kirjailijainsa kuvaamana : maakuntalukukirja kansakouluja sekä muita oppilaitoksia varten. Karjala (E. N. Setälä, Otava, 1927)https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1507993?term=Pohjanp%C3%A4%C3%A4n&term=Karjalan%20virsi&page=2 |
| Paljonko on elossa henkilöitä jotka ovat syntyneet luovutetussa Karjalassa?Onko tilastoja?Entä paljonko evakkona tulleista on yhä elossa? |
893 |
|
|
|
Valtiotieteen tohtori Leo Paukkunen on tutkinut siirtokarjalaisten sijoittumista. Hänen vuonna 1997 ilmestyneen tutkimuksen mukaan siirtokarjalaisia oli vuoden 1996 lopussa Suomessa yhteensä 140 482. Tämän uudempaa tietoa aiheesta ei löytynyt. |
| Keitä olivat Puolan paanit Eino Leinon runossa Sotaretki? |
510 |
|
|
|
Puolan paanit tarkoittavat keskiaikaisia puolalais-liettualaisia "herroja", ts. ylimystöä. Puolan kielessä on edelleen käytössä sana "pan", joka tarkoittaa suunnilleen samaa kuin "herra".
Ks. Aamulehti 26.4.1927 s. 9 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1506952?page=9&term=paanit |
| Missä varmaan tosi vanhassa laulussa lauletaan:..."harakat ja varikset ja kuusikkonärhet, ne ovat minun lintujani".... |
1187 |
|
|
|
Laulu Harakat ja varikset löytyy nuottijulkaisusta Karjalaisia kansanlauluja Kiihtelysvaarasta : Kyllikki Maliston kokoelma (356 perinteistä laulua Karjalan Kiihtelysvaaran alueelta, toimittanut Ahti Sonninen, Karjalaisen kulttuurin edistämisssäätiö, 1978).
Nuottikokoelma on lainattavissa useista Suomen kirjastoista. Mikäli sitä ei löydy oman kirjastoalueenne kirjastosta, voitte tilata sen kaukolainaan oman lähikirjastonne kautta.
https://finna.fi/Record/kuopio.64146#componentparts |
Kysy kirjastonhoitajalta