Karjala

Tilaa aihepiirin Karjala RSS-syöte
54 osumaa haulle. Näytetään tulokset 21–40.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Kun Karjalan evakot alkoivat palata kotikonnuilleen Jatkosodan aikana, millainen aikataulu oli eri puolilla Karjalaa? Tv:n sarjassa Tuntematon sotilas Rokan… 3161 Alkusyksystä 1941 alkoi paluuevakuointi Karjalaan. Suurin karjalaisten paluumuutto tapahtui vuoden 1942 maaliskuusta alkaen niin, että 15.3.-31.5.1942 palasi n. 88 000 henkilöä, n. 5 400 hevosta ja n. 18 000 nautaa. Jokaisella palaajalla piti olla palaamislupa. Kuljetuksilla oli kiireellisyysjärjestys väestön ja omaisuusosan mukaan. Maatalousväestö palasi muuta väestöä innokkaammin aloittamaan viljelystöitä ja sitä varten tarvittiin elintarpeita, siemenviljaa sekä hevosia, maatalouskoneita ja lannoitteita. Lisäksi oli välttämätöntä tehostaa rakennustuotantoa ja saada alueelle kirvesmiehiä, sähkömiehiä, muurareita ja vesijohtomiehiä. Vaunuston käytössä pyrittiin suureen tehokkuuteen kuljettamalla täysiä vaunukuormia....
Etsisin kaunokirjallisuutta, joka sijoittuu Karjalaan. Olen lukenut jo suurimman osan Laila Hirvisaaren tuotannosta ja nyt haluaisin löytää muita kirjailijoita. 496 Laila Hirvisaaren tuotanto onkin laajin menetetyn Karjalan elämää kuvaavista kirjasarjoista. Sotakirjallisuudessa on luonnollisesti myös paljon  Karjala-kuvauksia. Tässä muutamia esimerkkejä löytämistäni kirjoista: Raili Mikkanen: Unelmien varjot (ihmiskohtaloita 1900-luvun alun Karjalassa) Marja Leena Virtanen: Kirjeitä kiven alle (evakkokuvaus) Eeva-Kaarina Aronen: Maria Renforsin totuus (1900-luvun alun Vienan Karjala) Eeva Kilpi: Rajattomuuden aika (lapsuus Karjalassa) Antti Tuuri: Ikitie   Viihdekirjailijoista Kaari Utrio ja Kristiina Vuori kirjoittavat Karjalan historian sijoittuneita teoksia. Vanhempien kirjailijoiden joukosta löytyy ainakin Ester Erhomaa ja Iris Kähäri joiden tuotantoon kannattaa tutustua....
Karjalaisen lauluperinteen tallennusta 1960-luvulla? 675 Kuulostaa tosiaan siltä että laulut on tallennettu kansanperinteen keruun yhteydessä. Kyselin asiasta Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistosta, jonka äänitekokoelmiin kuuluu myös runolaulun ja muun kansanmusiikin nauhoitteita. Arkistotutkija Helga Tahvanainen tutki kokoelman luettelointitietoja  ja totesi, ettei Hugo Repo löydy SKS:n äänitteistä. Muita mahdollisia paikkoja Helsingissä ovat ainakin Yle, Kotus ja yliopisto. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nauhoitearkiston haulla en löytänyt Hugo Repoa. Yleisradion nauhoituksia ei Tahvanaisen mukaan ole tallennettu kattavasti, vaan nauhoja on käytetty uudelleen. Sieltäkin kannattaa silti kysyä: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/02/19/arkistomyynti-arkistoaineistoa-...
Muistan lukeneeni lapsuudessani 80-luvulla vihreäkantisia Laatokan Karjalaan sijoittuvia nuorten kirjoja. Kirjoihin oli painettu myös Laatokan alueen kartta. … 1190 Kaivatut vihreäkantiset Laatokan Karjalaan sijoittuvat lastenkirjat lienevät Vuokko Niskasen 70- ja 80-lukujen taitteessa ilmestynyttä Hiekkalan lapset -sarjaa. Siihen kuuluu kaikkiaan kahdeksan kirjaa: Hiekkalan lapset (1978), Hiekkalan lapset matkustavat (1978), Arvo ja Inkeri (1978), Olavi oppii lukemaan (1979), Hyvästi Hiekkala (1979), Älä pelkää, Inkeri (1983), Hiekkalan lapset evakossa (1984) ja Hiekkalan lasten ilonpäivät (1985). Ainakin Hyvästi Hiekkalaan sisältyy kartta. Vuonna 1999 Hiekkalan lasten tarinat julkaistiin kahtena yhteisniteenä Hiekkalan lapset ja Hiekkalan lapset uuteen kotiin, joista ensiksi mainittu sisältää sarjan viisi ensimmäistä ja jälkimmäinen kolme viimeistä osaa. Kirjoja on edelleen kirjastoista...
Mistä voisin saada Muolaan Ylä-Hotokan kartan 1939 tietämillä? Olemme menossa matkalle mummoni kotipaikkaan ja halaumme selvittää missä talo on sijainnut… 721 Maanmittauslaitoksen Karjalan kartat -palvelussa osoitteessa http://www.karjalankartat.fi pääsee selailemaan kohtalaisen tarkkoja karttoja. Pitäjänkarttaan ja Topografiseen karttaan (1:20 000) on nimetty yksittäisiä talojakin, joskin voi olla ehkä haastavaa silti yhdistää niitä nykykarttaan ja löytää vielä tarkka paikka. Sivustolta voi tulostaa karttoja.
Tarvitsisin faktatietoa karjan evakuoinnista ja evakkokarjan kuljetuksista Karjalan kannakselta Sisä-Suomeen kesäkuussa 1944. Oliko järjestetty tukea, laitumia… 816 Kannaksen evakuoinnin suunnittelusta ja suorituksesta vastasivat Kaakkois-Suomen sotilasläänin sekä Viipurin suojeluskuntapiirin esikunnat. Päämajan antama evakuointikäsky tuli Kaakkois-Suomen sotilasläänin esikunnan kautta Viipurin suojeluskuntapiirin esikuntaan, josta se viestitettiin heti kunnan evakuointipäällikölle ja ilmasuojelukomppanian päällikölle. Vastuu väestölle tiedottamisesta oli evakuointipäälliköillä. Viipurin suojeluskuntapiirin evakuointivastuu ulottui ns. huoltorajalle eli Viipurin maalaiskunnan, Antrean ja Kirvun kuntien länsirajalle. Karjan ja muun omaisuuden huoltovastuu siirtyi tässä siviiliviranomaisille: siitä alkaen yleisjohto oli sisäasiainministeriön siirtoväenasiainosastolla, alueellinen johto...
Löytyykö sukukirja Hyytiäisten sukua, Muolaasta tai Heinjoeta. Hýytiäisistä tehty useampiakin teoksia. Onko kirjastossa ylipäätään sukukirjoja? Toinen… 562 Kirjastosta löytyy sukukirjoja luokasta 99.31 ja Karjalan historiaa luokasta 92.87. Hyytiäisten sukukirjoja ei valitettavasti ole Vanamo-kirjastoissa, mutta niitä voi tilata kaukolainaksi. Kaukolainan tilauslomake löytyy kotisivuiltamme: https://vanamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/kaukolainatilaukset. Kaukolainan hinta on 8 euroa. Rämön suvusta löytyy Lassi Rämön kirjoittama Takaisin Karjalaan vuodelta 2013. Sitä näyttäisi olevan Hämeenlinnan pääkirjastossa, lähikirjastoissa sekä Hattulan ja Janakkalan kirjastoissa tällä hetkellä hyllyssäkin.
Tiedosta kiitollinen. Olen kerennyt syntyä 1944 Antreassa tulin äidin ja vanhemman veljen kanssa Mikkeliin. Milloin viimeinen juna lähti Antreasta. Mistä tätä… 1226 Yksin Antreasta on kirjoitettu useita historiakuvauksia, ja jos mukaan lasketaan myös erilaiset kyläkirjat ja muistelmat, Antrea-aiheista kirjallisuutta löytyy kosolti - kirjastoistakin. Antrean evakuointikäsky annettiin sunnuntaina 18.6.1944. Sen pohjoisia osia tyhjennettiin vielä seuraavanakin päivänä, mutta jo tiistaina 20. päivänä oli siviililiikenne Antrean teillä kokonaan loppunut. Kaikille ilmoitettiin, että suuntana ovat pohjoiseen johtavat tiet ja että mitään kuljetuksia ei järjestetä sotatoimialueella. Saman päivän ja seuraavan yön aikana antrealaiset liittyivät maantietä vaeltavaan Kannaksen evakkojen virtaan. Osa kulki koko evakkotien hevosella, jotkut jopa kävellen; suurin osa lastattiin juniin jollain Savon asemalla. Junaa...
Missä kirjoissa voi löytää tietoja ns "sielulinnuista", Wikipedia kirjoittaa, että niitä muka "käytettiin Karjalassa vielä 1900-luvulla". 1217 Kirjassa Iivar Kemppinen: Haudantakainen elämä(1967), kerrotaan karjalaisten mytologian käsityksistä, myös sielu-uskosta. "Ruumiista irtautunut sielu saattaa näyttäytyä valkoisena perhosena tai sielulintuna." Kirjassa Juuret Karjalassa (2013) Laura Jetsu kirjoittaa suhtautumisesta kuolemaan ja hautajaisista ja siinä yhteydessä myös karjalaisten sielunlintumotiivista ja haudalle jätetystä leivästä: "...koska suvun vainajien arveltiin linnun hahmoisina tulevan elossa olevia tervehtimään, lintujen syömä leipä päätyi juuri sinne, mihin se oli tarkoitettukin, suvun omille vainajille. Jetsu kertoo myös, että sielunlintumotiivi eli käsitys linnunhahmoisista vainajien sieluista on tunnettu monien kansojen keskuudessa. Karjalaisissa kalmistoissa...
Mistähän löytäisin tiedot kirjoittajasta ja alkuosan runoon, jonka viimeinen säkeistö on: "Ehkäpä kerran lastemme lapset tuntevat kodin ja kotoisen maan… 598 Siteerattu katkelma on Juho Kurjen runosta Kadonnut Karjalani, joka löytyy ainakin Karjalan liiton vuonna 1950 julkaisemasta karjalaisrunoilijoiden antologiasta Runon kultaista Karjalaa.
Silloin kun Suomi vielä ulottui Laatokalle, oliko koko Laatokan vesialue jaettu kuntiin? 821 Maanmittauslaitos vastasi tähän kysymykseen kertomalla, että Laatokan vesialue oli jaettu kuntiin, kuten muukin Suomi jaettiin 1700-1800 -luvuilla kylittäin. Maanmittauslatoksen Internetsivulta pääsee katsomaan myös Karjalan karttoja osoitteessa: http://www.maanmittauslaitos.fi/ Sieltä löytyy myös heidän asiakaspalvelunumeronsa.
Kuinka jatkuu laulu: Käki kukkuu kuusikossa? Mistähän löytyisi laulu sävelineen? 4718 Tästä piirileikkilaulusta tunnetaan lukusia versioita. Teoksessa Kymenlaakson laulukirja (toim. Erkki Ala-Könni, 1981) on kolme melodialtaan ja tahtilajiltaan erilaista versiota. Tekstiversioita näissä on kaksi a) "Käki kukkuu kuusikossa ja pienet linnut laulaa. Minä lennän liehuttelen oman kullan kaulaan." b) "Käki kukkuu kuusikos ja koivikos on pesä. Saattaa tulla tämän kylän tytöille ikäväinen kesä". Seuraavat kolme säkeistöä ovat keskenään aivan erilaiset. Teoksessa Karjalaisia kansanlauluja Viipurin seudulta (toim. Jorma Väänänen, 1975) laulun melodia on sama kuin versiossa a, mutta 2-4 säkeistöjen sanat ovat taas erilaiset. Vielä yksi hieman edellisistä poikkeava versio on julkaistu teoksessa Karjalaisia kansanlauluja Suistamolta...
Mistä sukunimi Mahkonen on peräisin? 2126 Sirkka Paikkalan ja Pirjo Mikkosen Sukunimet-teoksen (2000) mukaan Mahkosten ”pesäpaikka” on ollut Viipurissa ja sen maalaiskunnassa sekä muualla Karjalassa, mm. Johanneksessa, Lumivaarassa ja Kuolemajärvellä. Mahkosia on tavattu myös esim. Savosta, jossa kuitenkin muoto Makkonen on vienyt voiton Mahkosesta. 1500-luvulta peräisin olevassa verokirjassa mainitaan nimi Mahkuev; 1800-luvun alkupuolella Viipurissa tavatut esiintymät ovat muotoa Mackoin ja Mahkoin. Mahkonen ja Makkonen ovat samaa kielellistä juurta. Makkonen juontuu sukunimistöömme karjalaisista ristimänimistä Makari, Makkara, Makko(i), Makku, jotka puolestaan pohjautuvat venäjän Makarij-nimeen ja kreikan Makariokseen. 1500–1600-luvuilla kyseisistä nimistä juontuvia sukunimiä...
Mistä saisi tietoja Stalinin vainojen uhreista, jotka olivat tulleet siirtolaisina Karjalaan USA:sta ja/tai Kanadasta 1930-luvulla. 4546 Joitakin suomenkielisiä nimekkeitä (niistä löytää lisäviitteitä) Sevander, Mayme Vaeltajat. - Siirtolaisinstituutti, 2000. Kero, Reinio Neuvosto-Karjalaa rakentamassa : Pohjois-Amerikan suomalaiset tekniikan tuojina 1930-luvun Neuvosto-Karjalassa. - Suomen historiallinen seura, 1983. Boucht, Christer Karjala kutsui. - 2. p. - Kirjayhtymä, 1983. [1. p. ilm. nimellä Onnea etsimässä - Punaisesta Karjalasta Kaukoitään] Rislakki, Jukka ja Lahti-Argutina, Eila Meillä ei kotia täällä : suomalaisten loikkarien joukkotuho Uralilla 1938. - Otava, 1997. Lahti-Argutina, Eila Olimme joukko vieras vaan : venäjänsuomalaiset vainonuhrit Neuvostoliitossa 1930-luvun alusta 1950-luvun alkuun. - Siirtolaisinstituutti, 2001. Ruusunen, Aimo (toim.) Suomalaisia...
Löytyykö mistään J. A. Balashovin kirjaa Karjalan kannas, tuntematon maa? Osa 1. En tiedä, onko teosta edes suomennettu. 823 Hei! Tuota Jevgeni Balasovin kirjaa ei ole suomennettu, venäjän kielisenä se löytyy Itä-Suomen yliopiston kirjastosta. Sen sijaan Balasovin tuotannosta on suomennettu teokset Karjalan Kannas sotien jälkeen v. 1940-1941, 1944-1950 ja Sellainen on Viipuri: Viipuri ja Karjalankannas venäläisin silmin. Nämä molemmat kirjat löytyvät Kuopion Varastokirjastosta.
Haluaisin tutkia Kormano- nimen taustaa. Mistä se tulee jne. ? Kuinka lähtisin etenemään? 3368 Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan laatimassa aakkosellisessa hakuteoksessa Sukunimet (Otava, 2000) kerrotaan, että Kormano on karjalainen Jaakkimasta ja Lumivaarasta lähtöisin oleva sukunimi. Sen katsotaan perustuvan venäläiseen taskua merkitsevään sanaan karman, karjalan kielessä kormáni. Sukunimi on mainittu myös Viljo Nissilän tutkimuksessa Suomen Karjalan nimistö (Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö, 1975) sivulla 208. Karjalan kielen sanakirja (Suomalais-ugrilainen seura 1974) antaa sanalle kormano (siis o myös lopussa) merkityksen tasku. Sitä on käytetty useilla karjalankielisillä paikkakunnilla.
Mistä luovutetussa Karjalassa (Vuoksela) syntynyt henkilö saa syntymätodistuksen, josta ilmenee myös kellonaika? 2418 Kysyimme asiaa Mikkelin maakunta-arkistosta, jossa säilytetään luovutetun Karjalan valtiollisten ja kunnallisten viranomaisten sekä seurakuntien arkistoja. Saimme Mikkelistä seuraavan vastauksen: "Mikkelin maakunta-arkistossa säilytetään Luovutetun Karjalan kirkonarkistoja. Jos henkilö on syntynyt Vuokselassa niin syntymätodistuksen saa täältä, siinä ei kylläkään ole kellonaikaa. Piirilääkärin arkistoissa saattaa olla joiltakin vuosilta esim. kätilöiden kertomuksia synnytyksistä. Helsingissä Kansallisarkistossa on lääkintöhallituksen arkistoa (V-arkisto), joka sisältää lääneittäin mm. Kätilöiden kertomukset synnytyksistä , synnytyspäiväkirjoja lähinnä ajalta 1920-1944, joissa mainitaan myös kellonaika. Syntymätodistus voidaan tehdä...
Hyvää päivää! Sain mustavalkoisen kuvan Karjalan Jaakkiman knaapien vaakunasta. Isoäitini suku, Patrakka, oli osallinen. Mistä saisin tietoa asiasta? 1864 Tarkempaa tietoa suomalaisten sukujen vaakunoista kannattaa tiedustella Suomen Heraldisesta Seurasta (http://www.heraldica.fi). Seuran kotisivuilta löytyy mm. tietoa vaakunaselityksestä ja porvarisvaakunarekisteri, joka sisältää 1300 vaakunapiirrosta selityksineen. Mikkelin maakunta-arkistossa (http://www.arkisto.fi/fi/arkistolaitos/maakunta-arkistot/mikkelin-maaku…) säilytetään entisen Viipurin läänin asiakirjoja, muun muassa luovutetun alueen luterilaisten ja ortodoksisten seurakuntien kirkonkirjoja, joista maakunta-arkisto antaa virkatodistuksia ja sukuselvityksiä.
Haluaisin tutustua karjalaiseen kulttuuriin kaunokirjallisuuden pohjalta. Mitkä olisivat tunnetuimpia/kattavimpia teoksia? 2380 Tunnetuimpia Karjala-aiheisia kirjoja lienevät Laila Hietamiehen (nyk. Hirvisaari) romaanit. Tietysti myös sotakirjallisuudesta löytyy hyvin paljon Karjalaan sijoittuvia kirjoja. Tässä lisäksi joitakin Karjala-aiheisia kirjoja, joukossa sekä suomalaista että karjalaistakin kirjallisuutta: Timonen, Antti: Me karjalaiset Jaakkola, Nikolai: Pirttijärven rantamilla Araviita, Pertti: Minun Karjalani - ja muita tarinoita Seppä, Tauno: Kannaksella syntynyt : "no sanotoa nuonikkäsie jot..." Kielkakkaraa : Karjalan heimon kaskuja Panteleimon: Iloitse Karjalan maa Lauttamus, Niilo: Kannaksen lapsia Parland, Oscar: Lumottu tie Mäntylä, Kyllikki: Laatokan ajaja : valitut karjalaisnovellit Seppänen, Unto: Iloisten ukkojen kylä : kuvaus Kannaksen...
Mistähän voisi löytää tietoa luovutetun Karjalan Vuokselan pitäjän lautta-/lossiliikenteestä, erityisesti Oravaniemen lossista, jota isoisäni kuljetti? 1130 Vuokselan lautta- tai lossiliikenteestä löytyy tietoa kahdestakin lähteestä: KÄHÄRI, Matti, Vuoksela : nuoren kannakselaispitäjän vaiheita. Vuokselaisten pitäjänseuran ry. 1955 VAARI, Saima, Vuosalmi: Kylä vuoksen rannalla. Vuosalmen historiatoimikunta 1970 Erityisesti Oravanniemen lossista löytyy mainintoja Matti Kähärin teoksesta.