| Löytyisikö jostain katinka-laulun sanoja venäjäksi? |
701 |
|
|
|
Lastentaulun Katinka ("Miska soutaa joella...") venäjänkielisiä sanoja on etsitty aiemmin Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi-palvelussa. Valitettavasti venäjänkielisiä sanoja tähän sävelmään ei ole löytynyt.
Voit lukea vanhan vastauksen alla olevasta linkistä.
http://www.kysy.fi/kysymys/mista-loytyisi-venajankieliset-sanat-laululle-katinka-eli-miska-soutaa-joella
https://www.kirjastot.fi/kysy/miten-miska-soutaa-joella-lauletaan?language_content_entity=fi |
| Muistelu lapsuudestani näin kulkutaudin aikaan. Olin kuumeessa 40-luvun lopussa. Kun äiti tuli katsomaan pikku potilastaan, istuin vuoteessa ja lauloin. "...ei… |
467 |
|
|
|
Laulun nimi ei ole selvinnyt. Yleisradion Fono-tietokannasta löysin äänitteen, jolla on kansansävelmä nimeltä "Ei piru saa", mutta kysymyksessä on instrumentaaliesitys, joten siitä ei ole tässä apua. Samalla nimellä en löytänyt muita kappaleita. Todennäköisesti laululla on jokin toinen nimi tai muita nimiä. Lauluja pystyy jossain määrin etsimään laulun nimen ja alkusanojen perusteella, mutta jos sanat ovat laulun keskeltä, etsiminen ei aina onnistu eikä varsinkaan nyt, kun kirjastot ovat kiinni eikä laulukirjoja ja nuotteja pääse selailemaan.
Muistamanne sanoituksen kohta esiintyy kyllä esim. monessa 1900-luvun alun sanomalehdessä, jotka Kansalliskirjasto on digitoinut. Uusimmat avoimessa verkkokäytössä olevat lehdet ... |
| Kuka on laulun Leipuri Hiiva säveltäjä ja sanoittaja? |
1948 |
|
|
|
Leipuri Hiiva on kansansävelmä. Myös laulun sanat ovat kansanperinnettä, eivät siis jonkun tietyn sanoittajan käsialaa.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
|
| Nyt, kun en pääse kirjastoon, en pysty tarkistamaan erään laulun sanoittajaa ja säveltäjää. Voisitteko lähettää viestillä, kuka on säveltänyt ja sanoittanut… |
359 |
|
|
|
Hip, Hoi, musisoi : Musica 0 -kirjan Pääsiäislaulu on kansansävelmä, johon sanat on tehnyt Anne Lindeberg Piiroinen.
Lähde:
Hip hoi, musisoi! : Musica 0 (Marja Hongisto-Åberg, Anne Lindeberg Piiroinen, Leena Mäkinen ; toim. Päivi Kerola, Fazer Musiikki, 1991)
|
| Kuusankosken rantamilla kiekkumarallan lei ,Oli pieni vesimylly kiekkumarallan lei. Hei kiekkumarallan kiekkuimarallan, kiekkumrallan lei- oli pieni vesimyslly… |
1780 |
|
|
|
Kyseessä on kansanlaulu, yleisimmin tunnettu nimellä Kuusankosken partahalla (Kiekkumaralla). Nuotinnoksia on julkaistu eri teoksissa ja myös cd-tallenteella kappale on saatavissa. Esimerkiksi Freija-yhtyeen esityksen voit kuunnella YouTubelta.
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?culture=fi&ID=d6a89695-9c3d-4f8…
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=kuusankosken+partahalla&typ…
https://www.youtube.com/watch?v=-0cggeAsPVE
|
| Löytyykö mistään nuottina Pedros’s Heavy Gentlemanin levyttämää laulua Matuska (Mother) ? |
702 |
|
|
|
Nuotti venäläiseen kansansävelmään Matus̆ka sisältyy esimerkiksi Suuren toivelaulukirjan osaan 6 sekä teokseen Kultaiset koululaulut 70-luvulta nykypäivään (toim. Timo Leskelä, Tammi, 2009). Sävelmän on sovittanut Olli Heikkilä ja suomeksi sanoittanut Kari Levola.
Teokset löytyvät verkkokirjastoalueesi kokoelmista.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://lapinkirjasto.finna.fi/ |
| Hakusessa on Bosse ja Robertin v. 1968 levyttämän kappaleen 'Löytynyt ei tillikkaa' nuotti, sanat Pertsa Reponen. Löytyykö mistään? |
793 |
|
|
|
Nimellä "Löytynyt ei tillikkaa" nuottia en löytänyt, mutta tällä alun perin irlantilaisella kansanlaululla on lukuisia muitakin nimiä, joista osalla nuottejakin löytyy. "Suuresta toivelaulukirjasta", osasta 18, laulu löytyy nimellä "Kai viskiruukun saan" ja "Whiskey in the jar". Tällä englanninkielisellä nimellä löytyy runsaasti muitakin nuotteja. Nuotista "Kultaiset koululaulut 70-luvulta nykypäivään" (Tammi, 2009) laulu löytyy nimellä "Gilgarra-vuoret" tai "Gilgarra mountain". Näissä nuoteissa ei ole Pertti Reposen sanoitusta, vaan sen joudut kirjoittamaan äänitettä kuuntelemalla. Tämä sanoitus alkaa: "Kun kissaasi ristit". |
| Onko laulua Auld Lang Syne suomennettu? Tarvitsin sanat tähän pätkään: Should auld acquaintance be forgot, And never brought to mind? |
4576 |
|
|
|
Tokihan Auld lang syne suomennettu on - ja useammin kuin kerran. Tässä kolme käännösvaihtoehtoa kysymyksessä siteeratulle laulun ensimmäiselle säkeelle:
"Mun veikko vielä muistathan ja ajat entiset, -- " (Menneet päivät, suom. Erkki Ainamo)
"Näin unhoittuisko tuttavuus pois taakse vuosien, -- " (Aika entinen, suom. Sauvo Puhtila)
"Kai muistat vanhan ystävän ja hetket yhteiset?" (Ystävänmalja, suom. Pekka Sipilä) |
| Täällä Pohjantähden alla vanha versio nuotit puuttuvat minulta, sanat kyllä löytyvät. onko nuotteja saatavissa? |
383 |
|
|
|
Tämän suomalaisen kansansävelmän nuotit löytyvät esim. Suuren toivelaulukirjan kolmannesta osasta. Toki ne ovat monessa muussakin teoksessa, nuottien saatavuuden Kouvola kaupunginkirjastosta voi tarkistaa osoitteesta: https://kyyti.finna.fi/
Nimekelaatikkoon kirjoitetaan täällä pohjantähden alla on, lisärajauksista ruksataan aineistolajiksi nuotti. |
| Vanha lastenlaulu 40-luvulta jossa lauletaan "Martin Vapun asunto on korkialla mäellä, eikä sinne pääse hevosella eikä jaksa kävellä..laula vaan, laula vaan… |
564 |
|
|
|
Kyseessä on kansanlaulu nimeltä Martin Vappu. Laulun kolmaessa säkeistössä on kysyjän mainitsema kohta. Sen viimeinen rivi kuuluu "...vaan täytyy jalan kävellä".
https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/29768
Sanat löytyvät ainakin seuraavista julkaisuista:
Tanhuvakan sävelmistö (2012)
Lauluvakka (1991) |
| Mistä kappale Murheisna miesnä (rullaati rullaa) on peräisin ja kuka sen on säveltänyt? Onko kyse suomalaisesta kappaleesta vai käännöksestä? Onko kirjoitus-… |
3169 |
|
|
|
Tämän laulun vaiheiden jäljitys johti minut Suomesta Viron ja Saksan kautta Espanjaan.
”Suuren toivelaulukirjan” osassa 3 (s. 203) kerrotaan ”Murheisna miesnä” -laulun kohdalla, että se on syntynyt virolaisen ylioppilaslaulun ”Kõrtsist nüüd välja tulen ju ma” pohjalta. Viron kirjastojen Ester-tietokannasta löysin viitteen, jonka mukaan laulun sävelmä on espanjalainen kansansävelmä ja laulun sanat on tehnyt K. A. Hermann. Vironkieliset sanat löytyivät verkosta, ja niiden yhteydessä oli maininta: ”nach H. v. Mühler, K. A. Hermann”. Vironkieliset sanat pohjautuvat Heinrich von Mühlerin (1813-1874) sanoitukseen ”Grad aus dem Wirtshaus”. Molemmissa sanoituksissa kapakasta tullaan ja humalassa ollaan. Laulun sävelmä perustuu... |
| Laakson Manta |
240 |
|
|
|
Valitettavasti laulun sanoja ei löytynyt painettuna. Kansalliskirjastossa on kuitenkin digitoitu CD kappaleesta ja sitä voi käydä kuuntelemassa siellä. Siten saisi poimittua sanat. |
| Äitini synt 1916 kertoi luokkansa laulaneen opetajalleen nimipäivälaulua: Nouse ja kuule kuinka me sulle sävelen soman soinnutamme. Nimesi kauniin mainitsemme… |
1723 |
|
|
|
Aivan täsmälleen samanlaista laulua en onnistunut löytämään. Kuitenkin sanoiltaan samantapaisia lauluja löytyy useita. Niissä myös melodiat vaihtelevat, mutta laulussa ”Huomenta hyvä”, joka sisältyy nuottiin ”Karjalaisia kansanlauluja Rautjärveltä” (Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö, 1988), on melodiana ruotsalainen kansansävelmä ”Vårvindar friska”, joka suomeksi tunnetaan parhaiten nimellä ”Murheesi suista”. Tässä versiossa laulu alkaa: ”Huomenta hyvä nukkuvan sydän, heräjä pois jo unestasi. Kuule ja nouse, laulajat sulle sävelen soman soinnuttavi… nimesi kauniin mainitsemme, jonka jo kerran taivahan Herra kanssasi tehnyt kasteessa on…” Sama melodia ja lähes samanlaiset sanat löytyvät myös Eila Kostamon nuotista ”Pienkanteleopas... |
| Etsiskelen kansanlaulua, tai oikeammin sen sanoja. Laulun nimi on yleisimmin kai Sanoma Saksanmaalta ja se alkaa "sanoma on Saksnmaalta tuotu ja se totitsesti… |
621 |
|
|
|
"Sanoma Saksanmaalta" (tai "Sanoma Saksan maalta" tai "Albert ja Maria") on balladi, joka pohjautuu ruotsinkieliseen arkkiveisuun "Stralborgsvisan". Sen aiheena on epäsäätyinen rakkaus: rikas isä ei hyväksy tyttärensä ja köyhän nuorukaisen rakkautta. Laulusta on olemassa erilaisia käännöksiä ja niiden muunnelmia. G. W. Gustafsson julkaisi oman käännöksensä nimellä "Albert ja Maria" arkkiveisuna ensimmäisen kerran vuonna 1879, samoin D. J. Rautiainen oman käännöksensä. Laulua on laulettu eri melodioilla. Kirjassaan "Balladeja ja arkkiveisuja : suomalaisia kertomalauluja" Anneli Asplund kertoo tarkemmin laulun historiasta. Kirjassa on myös nuotinnoksia eri melodioista, joilla laulua on laulettu.
Asplundin... |
| Löytyykö sanoja vanhaan tuutulauluun ”uinu uinu poiju, kaunokainen, tuuti tuuti tuu” jne tai Karjalan kunnailla aidolla karjalan kielellä? Kiitos etukäteen :) |
1451 |
|
|
|
”Uinu, poijut/poiut kaunokainen, tuuti, tuuti tuu!” alkaa ”Kasakan kehtolaulu”. Se perustuu venäläiseen kansanlauluun ”Spi mladenets moi prekrasnyi”. Nuotissa Sonninen, Ahti: ”Laulan ja soitan : koulun musiikkikirja oppikouluja varten” (Otava, 1962, 4. painos, s. 261) tämän suomenkielisen sanoituksen tekijäksi on merkitty R. R. Ryynänen. Kaikissa lähteissä sanoittajaa ei ole mainittu. Laulun sanat löytyvät myös seuraavista nuoteista: ”Perinnemaisemia lauluin” (Kalevi Heikkinen, 2006) ja ”Laulajan kirja” (toimittanut Aapeli Vuoristo, Otava).
”Karjalan kunnailla” -laulun karjalankielinen nimi on ”Karjalan kumbuzil” (tai joskus myös ”Karjalan kumbusil”). Laulu alkaa: ”Jo Karjalan kumbuzil puut kukitah”. Alkuperäinen sanoitus on Valter Juvan... |
| Tunteeko kukaan laulun alkuperää: Älä itke,kepukka tullee. Se tuo sulle kurpposet Silkkipohjat,kultareunat. Kahden markan arvoiset. Aika wanha Paul. |
718 |
|
|
|
Tässä kollegan ehdotus, joka ei aivan ole muistamassasi muodossa, mutta lienee kuitenkin sama. Hän ehdottaa kansanlaulua nimeltä Älä itkelele, jossa lauletaan näin:
"Älä itkelele, mamma tullelelee, tuo pikku tossut Topille.
Silkkisaumaiset, nahkapohjaiset, kahdeksan markan arvoiset.
Älä itkelele, pappa tullelelee, tuo tossut pikku jullillele.
Pikipohjaiset, paksusaumaiset, kahdeksan markan arvoiset.”
Kuten monien kansanlaulujen, tämänkin tekijä on tuntematon. Laulu löytyy esim. Kiekkumaralla - kansanlauluja lapsille -nuotista.
Siinä kerrotaan myös: ”Kansanlauluja leimaa paikallisuus ja variaatio. Samasta laulusta on monia erilaisia toisintoja, kun laulu on kulkeutunut laulajalta toiselle ja maan toiselta laidalta toiselle... |
| Etsin lastenlaulua jossa asiat tehdään väärinpäin. Mä nousen varhain iltaisin ja nukkumaan käyn aamuisin ja niinpä niin ja jaa tralalallaalaa, luuta..... … |
1905 |
|
|
|
Kyseessä on saksalainen kansansävelmä Väärin päin. Laulun sanat ja nuotti löytyvät mm. Suuren toivelaulukirjan osasta 24, Mauri Kunnaksen Seikkailijan laulukirjasta ja Suuren lastenlaulukirjan osasta 2.
https://finna.fi |
| Missä varmaan tosi vanhassa laulussa lauletaan:..."harakat ja varikset ja kuusikkonärhet, ne ovat minun lintujani".... |
1187 |
|
|
|
Laulu Harakat ja varikset löytyy nuottijulkaisusta Karjalaisia kansanlauluja Kiihtelysvaarasta : Kyllikki Maliston kokoelma (356 perinteistä laulua Karjalan Kiihtelysvaaran alueelta, toimittanut Ahti Sonninen, Karjalaisen kulttuurin edistämisssäätiö, 1978).
Nuottikokoelma on lainattavissa useista Suomen kirjastoista. Mikäli sitä ei löydy oman kirjastoalueenne kirjastosta, voitte tilata sen kaukolainaan oman lähikirjastonne kautta.
https://finna.fi/Record/kuopio.64146#componentparts |
| Mistä löytyy nuotit Peppi Pitkätossun lauluun: On laiva valmiina lähtöön? |
3153 |
|
|
|
Melodia ja kosketinsoitinsäestys lauluun On laiva valmiina lähtöön (joka tunnetaan myös Peppi Pitkätossun jäähyväislauluna) sisältyy mm. nuottijulkaisuihin Laps' Suomen : sotalapsien vaiheita (toim. Esko Takkula, 2011). Melodia ja sointumerkit lauluun löytyvät nuottijulkaisuista Tammen Kultainen laulukirja (useita painoksia), Jos sull' lysti on (Lastenkeskus, 2008), Satusaari : Musiikkimatka (WSOY, 2004) ja Lasten kultainen laulukirja. 1 (Fazer Musiikki, 1992).
https://finna.fi |
| Haluaisin lähettää sveitsiläisille tutuilleni sähköpostiviestillä nuotteja suomalaisista kansansävelmistä. Mistä tiedän, voiko sävellyksiä käyttää, kun mistään… |
208 |
|
|
|
Tekijänoikeuslain mukaan kaikki perinnesävelmät ja -tekstit ovat tekijänoikeudellisesti vapaita. Varsin turvallisin mielin voi olettaa, että kyseessä on vapaa aineisto, jos tekijää ei ole mainittu ollenkaan ja kyseessä on ns. tavanomainen, kaupallinen julkaisu. MItään yhtä paikkaa tekijänoikeudellisesti vapaalle aineistolle ei ole tarjolla, sitä paitsi tilanne muuttuu koko ajan, kun joka vuoden alussa uusia teoksia vapautuu (tekijän kuolemasta on yli 70 vuotta).
Isompi helpotus kysyjälle lienee se, että hän voi vapaasti lähettää sveitsiläisille ystävilleen mitä tahansa nuotteja yksityisyyden suojassa. Lain mukaan saa yksityistä käyttöä varten valmistaa muutaman kopion mistä tahansa sävellyksestä iästä ja muodosta riippumatta. On siis yhtä... |
Kysy kirjastonhoitajalta