| Shakespearen Sonetti 116 aiheuttaa päänvaivaa. Käytimme Aale Tynnin suomennosta, mutta kyseisestä sonetista löytyi nykykielen valossa paremmin ymmärrettävä… |
3749 |
|
|
|
Aloitan kysymyksen lopusta, koska sieltä löytyy ehto "suomennoksen pitäisi olla ennen vuotta 1957". Arveleekohan kysyjä, että suomennosta saisi käyttää vapaammin, jos se on julkaistu ennen vuotta 1957? Jos näin on, joudun valitettavasti tuottamaan pettymyksen: runon suomennoksen tekijänoikeudellinen suoja ei riipu julkaisuvuodesta vaan kääntäjän kuolinvuodesta (70 vuotta siitä laskettuna). Aale Tynni kuoli 1997, joten hänen suomennoksensa vapautuvat vasta vuoden 2068 alussa. Toisaalta jos käännöstä tarvitaan sitaattina - vaikkapa kuvastamaan 1950-luvun alun henkistä ilmapiiriä -, siihen voidaan soveltaa tekijänoikeuslain pykälää 22. Valitettavasti kysymyksessä ei tätä käyttötarkoitusta ole tarkemmin määritelty, joten asia jää avoimeksi.... |
| Onkohan Piae Cantiones -kokoelman lauluista olemassa kattavaa, kunnollista suomennosta? En lue kunnolliseksi esim Fazerin kustanteessa olevaa laulettavaa… |
550 |
|
|
|
Kysyjä ei määrittele ilmaisua "kunnollinen" muutoin kuin viittaamalla yleisesti yhden kustantajan julkaisemiin suomennoksiin, joita ei pidä sellaisina. Avoimeksi siis jää, mitkä ominaisuudet ratkaisevat käännöksen kelpoisuuden. Toisaalta voidaan suoraan todeta, että ensimmäisen kerran vuonna 1582 julkaistusta kokoelmasta Piæ Cantiones ecclesiasticæ et scholasticæ veterum episcoporum ei ole olemassa ns. modernia, kattavaa suomennosta, tuoreinkin on 1960-luvulta.
Ensimmäinen suomennos julkaistiin vuonna 1616 nimellä Wanhain Suomen maan Piispain ja Kirkon Esimiesten laulud Christuxesta ja inhimillisen elämän surkeudhesta, mutta pahoin pelkään, ettei tämä olisi kysyjän tarkoittama "kunnollinen" käännös. Ilmeisesti sellainen ei ole myöskään... |
| Amerikkalainen sukulaisemme kysyi vaikean kysymyksen ja ajattelin, että voisit auttaa. Heillä on siellä lukupiiri ja hän haluaisi siihen luettavaksi… |
705 |
|
|
|
Luettelen tässä muutamia nykykirjailijoita, joiden teoksia on käännetty englanniksi. Siihen en osaa ottaa kantaa onko saatavilla sikäläisissä kirjakaupoissa, mutta nettikirjakaupoista varmaankin pystyy tilaamaan.
Sofi Oksanen: Purge, When the doves disappeared
Tuomas Kyrö: Happy days of the Grump
Leena Lehtolainen: esim. Below the surface, Before I go (dekkareita)
Minna Lindgren: Death in Sunset Grove, Escape from Sunset Grove
Jussi Valtonen: They know not what they do (2014 Finlandia-palkittu teos)
Antti Tuomainen: Dark as my heart
Emmi Itäranta: The city of woven streets (fantasia)
Pekka Hiltunen: Black noise (jännitys)
Rosa Liksom: Compartment no. 6 (2011 Finlandia-palkittu teos) |
| Onko Majakovskin runo 150 000 000 saatavissa suomenneksena. Jos ei niin löytyykö englannin kielinen käännös |
619 |
|
|
|
Armas Äikiän suomennos Vladimir Majakovskin runoelmasta 150 000 000 sisältyy Karjalan ASNT:n valtion kustannusliikkeen vuonna 1958 julkaisemaan Majakovski-valikoimaan Runoja ja runoelmia. |
| Onko Stephen Fryn uusin kirja More fool me jo suomennettu ja mikä on nimi? Jos ei, onko tietoa milloin ilmestyy suomeksi? |
758 |
|
|
|
Toistaiseksi Stephen Fryn muistelmateoksista on suomeksi julkaistu vasta kaksi ensimmäistä, Koppava kloppi (2012) ja Fryn aikakirjat (2014). Se, että kolmannen ilmestymisestä on jo aikaa (More fool me julkaistiin Iso-Britanniassa syksyllä 2014), panee epäilemään, ettei aiemmat suomennokset kustantanut Schildts & Söderströms välttämättä ole jatkamassa sarjaa. Ainakaan toistaiseksi ei mahdollisesta More fool me -suomennoksesta ole ennakkotietoja tihkunut. |
| Mitä virolaisia lasten kirjoja on käännetty suomeksi? |
823 |
|
|
|
Tietoa voi etsiä Fennicasta, Suomen kansallisbibliografiasta. Virosta suomeksi käännetty kirjallisuus: tarkennettuun hakuun hakusanaksi "est" (= viron kieli) ja hakutyypiksi "Alkuteoksen kieli". Kieleksi "suomi". Lastenkirjat saa esiin lisäämällä vielä hakusanaksi "024.7" (= lastenkirjallisuuden luokitusnumero) ja valitsemalla hakutyypiksi "UDK-lisäluku".
https://finna.fi |
| Löytyykö Väinö Linnan Täällä pohjan tähden alla venäjäksi jostakin kirjastosta? |
978 |
|
|
|
Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -romaanista on käännetty venäjäksi vain kaksi osaa (Zdes' pod severnoj zvezdoju), kolmatta osaa ei ole käännetty, SKS:n käännöstietokanta,
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN
Osat 1 ja 2 ovat muutamien kirjastojen kokoelmissa. Useimmat ovat vain kirjaston omassa lukusalissa luettavissa. Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmissa on myös lainattavat kappaleet. Kysy lähikirjastostasi kaukolainamahdollisuutta. Linkki Finna.fi:n, khttps://finna.fi/Search/Results?lookfor=zdes%27+pod+severnoj+zvezdoju&t…
|
| Mitkä olivat henkilöhahmojen nimet 1950-luvulla julkaistuissa Pinokkio-suomennoksessa nimeltä Pitkänenän seikkailut? |
696 |
|
|
|
Carlo Collodin satu Le avventure di Pinocchio on suomennettu (suomentaja Elli Sihvo) nimellä Pitkänenän seikkailut vuonna 1927. Sama suomennos julkaistiin vuonna 1954 Meidän lasten kirjasto -sarjassa. Lähde: Suomen kansallisbibliografia Fennica:
https://finna.fi
Pinokkio- ja Pinocchion seikkailut nimisinä siitä on monia painoksia ja suomentajia.
Pitkänenän seikkailussa seikkailevat ainakin Pitkänenä, mestari Kirsikka, Jeppe, puhuva Sirkka, ilveilijät Pelle ja Kasper, nukkemestari Tulennielijä, Kettu ja Kissa, Sinitukkainen Tyttö, Haltiatar, Musti, Kyyhkynen, Penu, Etana, Kynttilänsydän, Pieni mies, Simppu, Haikala ja Jantunen. Ja varmasti muutama nimi puuttuukin...
Kirjan saa lainaan Helmet-kirjaston varastosta Pasilan kirjastosta... |
| Mikä mahtaa olla tämän runon suomennos: https://it.wikipedia.org/wiki/Chiare,_fresche_et_dolci_acque Sen pitäisi olla 126. sonetti tässä teoksessa: Petrarca,… |
807 |
|
|
|
Suomenkielinen Sonetteja Lauralle on valikoima Petrarcan Canzionere-teoksesta eikä se sisällä kaikkia alkuperäiskokoelman runoja. Valitettavasti sonetti 126 on yksi niistä, joita siihen ei ole otettu mukaan. En onnistunut löytämään sitä myöskään eri antologioissa julkaistujen yksittäisten Petrarca-suomennosten joukosta.
|
| Olen yrittänyt etsiä John Bunyanin virren To Be a Pilgrim mahdollista suomennosta. Onkohan sellaista lainkaan olemassa? Suurkiitos jo etukäteen! |
565 |
|
|
|
Virren To be a pilgrim teksti oli alun perin yksi Bunyanin Kristityn vaelluksen toiseen osaan sisältyvistä runoista, joten se löytyy suomennettuna kaikista kirjan jälkimmäisen osan suomenkielisistä käännöksistä.
Kristityn vaelluksen ensimmäinen osa on suomennettu kaikkiaan seitsemän kertaa, toinen osa viidesti. Ensimmäinen kirjan suomentaja oli Johan Jacob Malmberg. Hänen saksalaiseen käännökseen perustuvat suomennoksensa ilmestyivät vuosina 1809 (1. osa) ja 1834 (2. osa). Vuonna 1880 ilmestyivät molemmat kirjat B. Laguksen ruotsista suomentamina. Ensimmäinen suoraan englannista tehty Antti Mäkisen suomennos (1887) käsitti vain teoksen ensimmäisen osan; samoin oli laita 1903 julkaistun K. Suomalaisen käännöksen. Vuonna 1902 ilmestyivät... |
| Löytyyköhän William Butler Yeatsin runoa The Circus Animals' Desertion suomennettuna? Tarvitsisin siitä nämä aivan lopussa olevat säkeet: "Now my ladder's gone… |
855 |
|
|
|
Aale Tynnin suomennos vuonna 1966 ilmestyneestä Yeats-valikoimasta Runoja:
"Nyt ovat tikkaani menneet,
on pantava maata kaikkien tikkaiden juureen,
tähän sydämen romukauppaan, inhottavaan."
|
| Tonttujen jouluyö -laulun sanat on tehnyt alunperin Afred Smedberg ja laulun on säveltänyt Vilhelm Sefve. Mutta kuka on tämä sanoituksen suomentaja V.Sihvo?… |
3131 |
|
|
|
En löytänyt V. tai T. Sihvosta tietoa mistään musiikin nimimerkki tai salanimi-luetteloista. Sen sijaan monessa lähteessä ilmoitetaan ettei Tonttujen jouluyön suomentajaa tunneta. Laulu julkaistiin alun perin Ruotsissa vuonna 1898 Jultomten-lastenlehdessä. Säveltäjä oli Vilhelm Sefve-Svensson. Joten onhan se mahdollista että suomentaja väännettiin ruotsalaissäveltäjän nimestä. Jos edelleen toivot asiasta tietoa voihan tämän kysymyksen laittaa koko Suomen kirjastot käsittävälle tieto-listalle. Itse en kyllä enää keksi mistä asiaa pystyisi selvittämään.
|
| M. Prätoriuksen Joululaulu alkaa suomenkielisiltä sanoiltaan: "On ruusu puhjennunna meill' Jessen kannosta, jo ammoin toivottuna Isien ajoista". Kenen tämä… |
1346 |
|
|
|
"Es ist ein Ros' entsprungen" on Euroopan laajimmalle levinneitä joululauluja. Teksti on keskiaikaisesta Conraduksen rukouskirjasta ja perustuu Jesajan kirjan 11. luvun ensimmäiseen säkeeseen. Säveltäjä Michael Praetorius muokkasi itse tekstiä kuoroteokseensa.
Laulun suomentajaksi on tavattu nimetä jyväskyläläinen uskonnonlehtori Nestor Järvinen. Käännöksiä on kuitenkin useita eri versioita, ja aihetta tutkinut tohtori Liisa Enwald-Aho on sitä mieltä, että kaikkein varhaisimmat suomennokset ovat muiden kuin Järvisen tekemiä. Hänen mukaansa Järvinen on kynäillyt version, joka alkaa "On ruusu Iisain juuren nyt kukkaan puhjennut", jota myöhemmin on modernisoinut Anna-Maija Raittinen.
Varhaisimpien versioiden kääntäjiä ei valitettavasti... |
| Mikä on tämän sitaatin vakiintunut suomennos: "Conscience is a man’s compass"? |
642 |
|
|
|
Sitaatti on katkelma Vincent van Goghin joulukuussa 1882 veljelleen Theolle kirjoittamasta kirjeestä. Raija Mattila on suomentanut sen Kirjeitä veljelleni -valikoimassa (Otava, 1981) seuraavasti: "Omatunto on ihmisen kompassi [ja vaikka neula joskus eksyykin suunnasta, vaikka usein huomaammekin epäsäännöllisyyksiä sen tavassa ohjata kulkuamme, meidän on kuitenkin yritettävä seurata sen suuntaa]."
|
| Etsin laulettavia käännöksiä suomeksi ja ruotsiksi seuraaviin brittijoululauluihin: 1. Once In Royal David's City 2. God rest Ye Merry, GentlemenTähän löytyy 1… |
2476 |
|
|
|
Suomen kansallisdiskografia Violan mukaan Once In Royal David's City on suomennettu useampaan kertaan: Hilkka Norkamon käännös on nimeltään Daavidin on kaupungissa, Pekka Sipilän Tallin seimen luona ja kolmas Pitkää tietä Betlehemiin. Kolmannen suomentajaa ei mainita. Lavyt ja julkaisut löytyvät Violasta:
https://finna.fi
God rest Ye Merry, Gentlemen on käännetty nimillä On ilon päivä (suomentaja Kaija Toivanen), Vanha joululaulu (suomentaja Liisa Tenkku), Ah, iloitkaatte ystävät (suomentaja V. Arti), Nyt kristikunta riemuitse (suomentaja Liisa Tenkku), jo löytämäsi Herran rauhaa teille (suomentaja Paavo Alanne) ja Jumalan rauhaa ihmiset (suomentaja R. R. Ryynänen). Alla Linkki Violan tietoihin:
https://finna.fi
I Saw Three Ships on... |
| Löytyykö suomennosta Donovanin Colours-laulun sanoista? |
1086 |
|
|
|
Juice Leskinen on suomentanut Donovanin kappaleen Colours nimellä Värinää värinää. Kappale näyttää olevan kuultavissa ainoastaan äänilevyltä Tarantella Joe (Scandia Musiikki, 1979), jolla sen esittää Elf. Kappaleen suomenkielisiä sanoja tai nuottia ei valitettavasti löydy painettuina.
Äänilevyä ei ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa, mutta se sisältyy joidenkin Suomen kirjastojen kokoelmiin, joista voitte halutessanne tilata sen käyttöönne kaukolainana. Kaukopalvelusta lisää alla olevassa linkissä.
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
|
| Wikipedian mukaan Johannes Linnankosken romaanin Laulu tulipunaisesta kukasta ranskannoksesta "on tähän mennessä otettu 53 painosta". (Lähdettä ei ole merkitty… |
428 |
|
|
|
Linnankosken Laulu tulipunaisesta kukasta ranskannoksen ensimmäinen painos on vuodelta 1924, ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjaston mukaan 21. painos on vuodelta 1940. Senkin jälkeen siitä on julkaistu useita painoksia. Emme kuitenkaan saaneet selville, kuinka monta painoksia on kaikkiaan.
Suomen kansallisbibliografia Fennican kautta löytyvät tiedot eri julkaisijoiden painovuosista, mutta painosten lukumäärä ei niiden kautta selvinnyt:
https://finna.fi
|
| Etsin suomennoksia eri Broadway-musikaalien lauluista. Esimerkiksi Spring awakening, Les Miserables, Rent, Miss Saigon, Wicked, Next to normal ja West side… |
2451 |
|
|
|
Musikaalien suomennettuja sanoituksia löytyy tosiaan esimerkiksi Toivelaulukirjoista, mutta ei kaikkia. Muuallekaan niitä ei valitettavasti ole koottu. Kaikkien musikaalien sanoituksia ei kaiketi ole julkaistukaan.
Sanoituksia kannattanee kysyä teattereilta, jotka ovat musikaalia esittäneet. Näytelmät.fi-sivuston kautta voi etsiä tietoja näytelmistä ja niitä esittäneistä teattereista:
http://näytelmät.fi/
|
| Maria Burgundilainen teki 1400-luvulla säätyjen kanssa sopimuksen, joka on saksaksi Das Große Privileg, englanniksi The Great Privilege ja ranskaksi Le Grand… |
2896 |
|
|
|
Maria Burgundilainen (1457–1482) nousi Burgundin herttuattareksi vuonna 1477. Ennen valtaannousuaan Maria joutui kuitenkin myöntämään Burgundiin kuuluneiden Alankomaiden säädyille (Staten-Generaal) tietyt privilegiot, jotka hänen edeltäjänsä olivat lakkauttaneet. Grand Privilège -niminen asiakirja antoi Alankomaiden säädyille oikeuden kokoontua ilman herttuan kutsua. Lisäksi se rajoitti hallitsijan valtuuksia asettaa veroja ja koota sotajoukkoja ilman provinssien suostumusta.
Vaikuttaisi siltä, että Grand Privilège -asiakirjalle ei ole vakiintunutta suomennosta. Kävin läpi sekä kirjaston kokoelmista että internetistä löytyviä suomenkielisiä lähteitä, mutta löysin maininnan kyseisestä asiakirjasta ainoastaan Johan Huizingan teoksesta "... |
| Luin nuorempana M.I McAllisterin Orrin-sarjaa. Neljä on suomennettu ja nyt olen saannut viidennen kirjan ruotsiksi hyppysiini (Orchin och den stora flodvågen),… |
700 |
|
|
|
M. I. McAllisterin kirjasarjassa on tosiaan ilmestynyt viisi osaa. Alkuperäiset nimet ja ilmestymisvuodet ovat nämä:
1 Urchin of the Riding Stars (2005)
2 Urchin and the Heartstone (2006)
3 The Heir of Mistmantle (2007)
4 Urchin and the Raven War (2008)
5 Urchin and the Rage Tide (2010)
Suomennokset on julkaissut Tammi. Ehkä heillä on tietoa suunnitelmista julkaista viidennenkin osan suomennos:
https://www.tammi.fi/yleinen/yhteystiedot
|
Kysy kirjastonhoitajalta