| Kuinka kuuluu Isaac Asimovin tarinoissaan käyttämä robotiikan nollas pääsääntö Matti Kannoston suomennoksissa? |
301 |
|
|
|
Kannoston Asimov-suomennoksista en valitettavasti löytänyt nollatta pääsääntöä eksplisiittisesti muotoiltuna. Teräsluolat tosin sisältää jonkinlaisen viittauksen ensimmäisen pääsäännön yläpuolella olevan säännön mahdolliseen olemassaoloon: "Robotti ei saa vahingoittaa ihmistä, Baley ajatteli katkerasti, ellei hän kykene keksimään tapaa todistaa, että se sittenkin on tämän parhaaksi." Varhaisin vastaani tullut selkeästi sanallistettu suomenkielinen nollas pääsääntö on Pekka Markkulan suomentamassa kirjassa Robotit ja imperiumi:
Daneel sanoi: "On olemassa voimakkaampi laki kuin ensimmäinen pääsääntö, joka sanoo: 'Robotti ei saa vahingoittaa ihmiskuntaa, eikä toiminnasta pidättäytymällä aiheuttaa sille vahinkoa.' Minä nimitän sitä... |
| Miten brunns-stäva käännetään suomeksi? Pohdimme tätä kovasti ja vastausta ei löytynyt. |
435 |
|
|
|
Brunnsstävä tarkoittan kaivon tai lähteen kiulua, eli sitä astiaa jolla vettä nostetaan. Suomeksi puhutaan myös kaivon ämpäristä.
Lähde MOT Sanakirja:
en brunn (substantiivi)
(1) kaivo
(2) terveyslähde, lähde, suihkukaivo, suihkulähde
(3) terveyskylpylä
en stäva (substantiivi)
kiulu
stäva (verbi) puiolestaan liittyy merenkulkuun ja tarkoittaa kulkea / purjehtia |
| Mistähän löytyisi Otto Mannisen suomennos Z. Topeliuksen runosta En sommardag i Kangasala? |
120 |
|
|
|
Kangasalaseura tiesi kertoa:"Topelius RUNOJA vlta 1949, neljäs painos. Esipuhe allekirjoitettu 1931. Erikoista on, että ko. Teoksessa on vain Mannisen suomennos runosta.." "Runo löytyy myös Kangasalan kirjastosta kirjasta Tämän runon haluisin kuulla 3" Linkki Helmet hakuun
Tämä saattaisi olla Helmet haulla löytyvä teos:Kootut teokset XI ; Runoja / Zacharias Topelius | WSOY | 1931 | 2. painos 1935 - 3. painos 1940 - 4. painos 1949 Linkki Helmet hakuun
|
| Kuuntelin noin viikko sitten yleisradion kanavaa ja kuulin Gabril Linsénin sävellyksen (Kesäpäivä Kangasalla) jollakin ehkä Karjalaan liittyvillä paikannimillä… |
260 |
|
|
|
Kyseessä voisi olla Kesäpäivä Kangasalla -laulun karjalankielinen käännös Kezäpäiväine Karjalan mäjel. Käännöksen on laatinut 1920-luvulla Iivo Härkönen julkaisuun nimeltä Nouseva heimo. Yleisradio on vuonna 2001 tehnyt laulusta äänitteen, jolla esiintyvät Jaakko Kortekangas (baritoni) ja Ilkka Paananen (piano).
Laulun voi kuunnella Yle Areenassa, sieltä löytyy myös lisätietoa kyseisestä kappaleesta: Kezäpäiväine Karjalan mäjel
Tietoa äänitteestä Fono-tietokannassa: Kuusi karjalaista laulua |
| Kuka on sanoittanut laulun Pikku Lauri? |
818 |
|
|
|
Topeliuksen satu Lasse Liten ja siihen sisältyvä runo Lasse, Lasse liten! ovat tosiaan alkujaan ruotsinkielisiä kirjassa Läsning för barn 5 vuonna 1880. Linkki Zacharias Topelius skrifter
Runosta on monta suomennosta.
Ensimmäisessä suomennoksen koko teoksesta on julkaissut Porvoolainen kustantamo Werner Söderström 1883. Doria kuvailee teosta: "Nimiösivulla myös: Tekijän luvalla suomennettu. - Kuvilla varustettu painos.
Suomentanut Aatto Suppanen, paitsi runot Em. Tamminen ja Olof Berg." Linkki Lukemisia lapsille 5des osa
Tosin D Palanderin kirjapaino Porvoossa on julkaisut saduista Pikku-Matti ja Wähä-Lassi C. A. Grönebergin suomennoksen jo 1871. Linkki Doria.fi
Runo on julkaistu myös Immi Hellen... |
| Onkohan tätä suomennetu jossakin julkaisussa? "Water, thou hast no taste, no color, no odor; canst not be defined, art relished while ever mysterious. Not… |
179 |
|
|
|
Sitaatti on Antoine de Saint-Exupéryn teoksesta Siipien sankarit (Terre des hommes, suom. Eino Ismala, 1945).
Eino Ismala on suomentanut kyseisen kohdan näin:
"Veteen!
Sinussa ei ole makua, väriä eikä tuoksua, sinua ei voi määritellä. Sinua nautitaan tuntematta sinua. Et ole välttämätön elämälle: olet itse elämä. Täytät meidät nautinnolla, jota eivät aistit voi tulkita."
Antoine de Saint-Exupéry: Siipien sankarit ; Yölento (suom. Eino Ismala ja Anni Mannerkorpi, 2009, s.151) |
| Osaisitteko sanoa, miten on suomennettu Astrid Lindgrenin Marikki-kirjojen Liisan käyttämä sana "apselut"? Se esiintyy esim. Liisan repliikissä "Du är inte… |
634 |
|
|
|
Astrid Lindgrenin lastenkirjassa Marikki (Madicken) kyseinen kohta on suomennettu seuraavasti: "Sinä olet ihan hassu, sanoo Liisa, sinä olet ihan hassu." Sitaatti on teoksen kolmannesta luvusta Marikki ja Liisa huviretkellä kohtauksesta, jossa Marikki haluaa lentää isän sateenvarjolla. Marikki-teoksen on suomentanut Laila Järvinen vuonna 1962.
Apselut-sanalle ei siis ole löytynyt käännöstä, jossa olisi sanan hauska lapsenomainen väännös sanasta absolut.
Astrid Lindgren: Meidän Marikki (sisältää teokset Marikki ja Merikka ja KesäkummunTuikku, 1986, s.46) |
| Olisiko jostain Claes Anderssonin runoista vaiko irrallinen mietelause? |
866 |
|
|
|
Claes Anderssonin runossa, joka on otsikoitu numerolla 29, on rivit: "Se joka ponnistelee ollakseen niin kuin muut / ei ole enää oma itsensä. / Hän on nääntynyt ja sellainen kuin ihmiset yleensä."
Runo on kokoelmasta Det är kallt, det brinner (2003) ja se alkaa suomeksi näin: "Hiukan erikoinen voi kyllä olla, mutta vain henkensä / kaupalla." Jyrki Kiiskisen suomennos runosta sisältyy teokseen On kylmä, täällä palaa (2004).
Voit lukea runon myös kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasammosta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_51450
On kylmä, täällä palaa -kokoelman saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI |
| 1. Onko espanjalaisen Antonio Machadon runoa "Caminante, no hay camino..." julkaistu suomeksi? 2. Miksi Lahden kaupunginkirjaston aikaisemmin ylläpitämä… |
243 |
|
|
|
Lahden runotietokanta on valitettavasti väliaikaisesti pois käytöstä. Tietokanta siirretään Kirjasammon yhteyteen ja tämä siirtovaihe kestää jonkin aikaa.
Tietokannoista löytyi viitetiedot, jonka mukaan CD-levyllä Pidot : Ihmisen ääni kolmen sisaren vieraana on Antonio Machadon runoon sävelletty kappale Kuule kulkija. Runon on suomentanut Kristiina Hurmerinta. Kyseessä on siis etsimänne runo, mutta CD:ssä ei ole tekstiliitettä. Sanat pitäisi toisin sanoen "poimia" äänitteeltä.
Muista julkaistuja suomennoksia runosta en löytänyt.
Pidot : Ihmisen ääni kolmen sisaren vieraana -äänite Helmetissä
|
| Anderssonin runo: kesät me muistamme aina |
1779 |
|
|
|
Claes Anderssonin runon Kesät me muistimme, aina kesät (Det var somrarna vi mindes kokoelmasta Tillkortakommanden, 1981) voit lukea teoksista Vuoden viimeinen kesä : runoja vuosilta 1962 - 84 ja Runoja meren pohjalta : runoja vuosilta 1962-1993. Runon on suomentanut Pentti Saaritsa.
https://finna.fi/Record/keski.18059?sid=2999612319
https://finna.fi/Record/keski.165787?sid=2999612319
|
| Yritän etsiä virallista (kirjaan painettua) suomennosta sitaatille, jonka kirjoittajaksi yleensä mainitaan Bertolt Brecht. Ranskaksi se esitetään muodossa … |
297 |
|
|
|
Vaikuttaa todella siltä, ettei kysymyksen sitaatti ole Brechtiltä peräisin. Siinä voi kuitenkin nähdä selviä yhteyksiä Brechtin kirjoittamiin teksteihin – eritoten runoon Gegen die Objektiven (1933) ja suunniteltuun, mutta keskeneräiseksi jääneeseen Koloman Wallisch Kantate -sarjaan kuuluvaan fragmenttiin Wer zu Hause bleibt (1935). Gegen die Objektiven tunnetaan Hanns Eislerin säveltämänä lauluna, ja Eislerin oli tarkoitus säveltää myös Koloman Wallisch Kantate. Tekstit on sittemmin julkaistu Brechtin lyriikasta toimitetuissa kokoelmissa.
Gegen die Objektiven sanoo seuraavaa: "Wer kämpft, sagen sie, muß verlieren können" ('Sen, joka taistelee, sanotaan, on kyettävä häviämään'). Wer zu Hause bleibt puolestaan sisältää... |
| Missähän Tenavat-taskukirjassa tämä strippi on julkaistu suomeksi? Se on alun perin ilmestynyt vuonna 1961. |
313 |
|
|
|
Suomennos löytyy taskukirjasta Päivä paistaa, Jaska Jokunen (Tenavat-sarjan osa 2), sivulta 39. |
| Mikä on William Jamesin Sielutiede ja kasvatus -nimellä suomennetun teoksen alkuperäinen englanninkielinen nimi? |
102 |
|
|
|
Se on käännös teoksesta Talks to teachers on psychology : and to students on some of life's ideals (1899). |
| Missähän kirjassa on Pablo Nerudan runo, jossa aiheena on kuolema. |
965 |
|
|
|
Kyseessä on Pablo Nerudan runo Kuolema kokoelmasta Canto general (1950, s. 155), sarjasta Minä olen. Runon on suomentanut Pentti Saaritsa.
Voit lukea runon teoksista Pablo Neruda: Valitut runot (suomentanut Pentti Saaritsa, 1983) ja Andien mainingit (suom. Pentti Saaritsa, 1972).
https://piki.finna.fi/Search/Results?lookfor=andien+mainingit&type=AllF…
https://piki.finna.fi/Record/piki.204397?sid=2993926980 |
| Kuka on suomentanut Perez Galdosin Luonnonlapsi, ilmestynyt 1901? Onko alkuperäinen teoksen nimi Mariela? Löydän hauilla vain Joel Lehtosen 1921 suomennoksen,… |
136 |
|
|
|
Benito Pérez Galdósin vuonna 1901 suomeksi julkaistun Luonnonlapsen suomensi kirjan kustantanut Uuno A. Varis. Espanjankielisen alkuteoksen nimi on Marianela.
Luonnonlapsi : kertomus | Kansalliskirjasto | Kansalliskirjaston hakupalvelu (finna.fi) |
| Joskus pienenä olen lukenut kirjan nimeltä Perttu lähtee maalle. Montako näitä Perttu-kirjoja on kaikkiaan ja onko kaikki suomennettu? Olen lukenut myös toista… |
179 |
|
|
|
Birgitta Stenbergin ruotsinkielisessä Billy-sarjassa näyttäisi ilmestyneen 16 kirjaa, joista 13 on suomennettu – yksi jopa kahteen kertaan. Ruotsinkielisistä alkuteoksista kaksi kirjaa on julkaistu kahdella eri nimellä.
Suomentamattomat Billy-kirjat ovat sarjan kolmas, neljäs ja kuudes kirja. Kustannus-Mäkelä julkaisi kaksi ensimmäistä kirjaa ja näytti niiden jälkeen jättävän sarjan sikseen. Se kuitenkin palasi Pertun pariin kahdeksan vuoden tauon jälkeen ja jatkoi sarjan kustantamista sen seitsemännestä – siinä vaiheessa viimeisimmästä – kirjasta. Mäkelän "välivuosien" neljästä ruotsinkielisestä Billy-kirjasta yksi ilmestyi suomeksi Schildtsin kustantamana; Schildtsillä Billy oli saanut pitää alkuperäisen nimensä.... |
| Onko Robert Herrickin runoa "The Night-piece, to Julia" suomennettu? Runo on alun perin julkaistu teoksessa Hesperides (1648). |
155 |
|
|
|
Valitettavasti Robert Herrickin runoa The Night-piece, to Julia ei ole suomennettu.
https://www.gutenberg.org/files/22421/22421-h/22421-h.htm#2.p619 |
| Miksi William Goldingin meri-trilogian kustannus tapahtui suomessa kahden eri kustantajan toimesta. Onko tuo tavallista? Pidetäänkö tuota trilogiaa laadukkaan… |
220 |
|
|
|
Eihän tuo aivan ennenkuulumatonta ole, että käännösoikeudet kirjailijan tuotantoon siirtyvät kustantajalta toiselle. Goldingin meritrilogian tapauksessa menettelylle on kuitenkin varsin yksinkertainen selitys: ensimmäisen osan vuonna 1981 julkaissut Weilin+Göös luopui kaunokirjallisuuden kustantamisesta tyystin 1988 ja myi sekä kaunokirjallisuuden että lastenkirjallisuuden kustannusoikeutensa Gummerukselle, jonka kautta meritrilogian toinen ja kolmas osa sitten ilmestyivät 1990 ja 1991.
Trilogian ensimmäinen osa Rites of passage (Merimatka) sai ilmestymisvuonnaan kirjallisuusmaailman merkittävimpiin kuuluvan Booker-palkinnon, ja 1983 Goldingille myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto, joten voitaneen sanoa, että Goldingin tuotantoa... |
| Onko Lahden kirjaston hieno runohakukone lopettanut? En saa siihen yhteyttä millään. Haluaisin tietää, onko Lamartinen runoja suomennettu - olen löytänyt vain… |
878 |
|
|
|
Lahden runotietokanta on valitettavasti väliaikaisesti pois käytöstä. Tietokanta siirretään Kirjasammon yhteyteen ja tämä siirtovaihe kestää jonkin aikaa.
Alphonse de Lamartinen runon Le lac suomennos Järvi teoksesta Helikonin lähde : maailmanlyriikan suomennoksia -teoksesta (1951). Suomennos on Lauri Viljasen. Tuhat laulujen vuotta -teoksessa (1957, useita lisäpainoksia) on Aale Tynnin suomentamana Lamartinen runo Syksy.
Nämä tiedot löytyivät Finna.fi-hakupalvelusta.
https://finna.fi/ |
| WILLIAM SHAKESPEARE : SHAKESPEAREN KOOTUT DRAAMAT 1-9 vuodelta 1950 WSOY:n painamana on tullut usein vastaan. Mutta siitä on myös aiempi versio vuodelta… |
316 |
|
|
|
Hei,
Vähemmän sitä liikkuu, kuin tuota 1950-luvun sarjaa. Ei hinnat mitenkään korkeita ole - riippuu tietysti kunnosta jne. Yksittäisistä osista pyydetään ehkäpä 10 euroa, sarjasta tuskin saa 100 euroa. Oikean ostajan sattuessa tietysti voi saada hieman enemmän. Itse vuotta enemmän taitaa vaikuttaa on kyseessä kenen käännös. |
Kysy kirjastonhoitajalta