| Yritän mielenkiinnosta selvittää tietoja vanhempieni hääjuhlasta Helsingistä jatkosodan aikana 13.2.1944. Löysin jäämistöistä Helsingin Osuuskaupan laskun,… |
71 |
|
|
|
Valitettavasti käytettävissämme olevista lähteistä ei löydy tietoa HOK:n tarjoiluista jatkosodan aikana. Kehoitankin olemaan yhteydessä Hotelli- ja ravintolamuseon tietopalveluun, joka vastaa ruoka- ja juomakulttuuria sekä niihin liittyviä palveluita koskeviin tiedusteluihin. Tietopalvelu löytyy seuraavasta osoitteesta: https://hotellijaravintolamuseo.fi/tietopalvelu/ |
| Löysin iäkkään isäni aarteiden joukosta kuvassa näkyvän Hämeen Heimoliiton lyöttämän Suomen Maakirja 1539 - 1939 aiheisen mitalin. En löytänyt netistä mitään… |
63 |
|
|
|
Hämeen heimoliiton historiikissa kerrotaan heimoliiton järjestämistä heimojuhlista. Vuonna 1939 juhlat järjestettiin Hämeenlinnassa ja ne liittyivät samalla kaupungin 300-vuotisjuhliin. Ensimmäisen juhlapäivänä eli juhannuspäivänä 24.6. juhlittiin ensimmäisen maakirjan 400-vuotismuistoa. Juhlaesitelmän piti fil. tri Eino Jutikkala ja juhlassa ojennettiin maakirjamitali 70 sellaiselle sukutilalliselle, joiden tila oli pysynyt suvun hallussa vähintään 200 vuotta. Maakirjamitali oli kuvanveistäjä Aukusti Veuron muotoilema ja Kultakeskus oy:n valmistama. Mitali kiinnitettiin lisäksi Jalmari Finnen hautakiveen. Finne oli selvittänyt Hämeen maatilojen omistussuhteet vv. 1539-1939, ja tämän selvitystyön perusteella saman suvun hallussa yli 200... |
| Mistä vuodesta lähtien on vietetty lasten itsenäisyyspäivän juhlaa? Onko sinne aina kutsuttu lapsia Suomen joka kunnasta? |
43 |
|
|
|
Lasten itsenäisyyspäivää on vietetty vuodesta 2017 lähtien. Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi aloitettu juhlan perinne jatkui 2024 jo kuudetta kertaa. Vuosina 2020 ja 2021 juhlat jäivät väliin koronapandemian vuoksi. Kutsu lähetetään syksyllä kaikkiin Suomen kuntiin. Jokainen kunta voi lähettää juhlaan kaksi 10-vuotiasta lasta. Kunnat päättävät itse juhlaan osallistujat ja kustantavat heidän matkansa. Juhla suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä Valtioneuvoston kanslian, Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Lapsiasiavaltuutetun toimiston kanssa.Lasten itsenäisyyspäivän juhla https://www.mll.fi/lasten-itsenaisyyspaivan-juhla/medialle/ |
| Mihin menee Linnan juhlien jälkeen ruuat, kukat... |
171 |
|
|
|
Kysyimme asiaa Tasavallan presidentin kansliasta ja sieltä vastattiin näin:"Aiempien vuosien perusteella pyritään arvioimaan menekki niin hyvin, ettei ruokaa juurikaan jää yli. Ruokahävikin määrä on todella vähäinen. Elintarvikelainsäädäntö kieltää noutopöydässä esillä olleiden elintarvikkeiden laittamisen uudelleen tarjolle, eli pöytiin jääneitä ruokia ei voida toimittaa eteenpäin. Sellainen ruoka, jota ei ole laitettu esille juhlan aikana käytetään muihin, juhlien jälkeisiin edustustilaisuuksiin. Koristeena olleiden kukkien suhteen toimitaan samalla tavalla, kukka-asetelmia käytetään saman viikon ja seuraavan viikon tilaisuuksissa. Isot asetelmat, jotka ovat kättelypaikan takana eivät ole sellaisia, joita voisi myöhemmin siirtää ja... |
| Hoi parviäly! Tarvisin uudemman esimerkin lasten kirjasta, jossa on kutsu satujuhliin. |
64 |
|
|
|
Tässä kirjavinkki:Piercey, Rachel: Vanha tammi ja syntymäpäiväkutsut (Aurinko Kustannus, 2023) |
| Askarruttaa, mistä löytäisin lapsuudessani 50-luvulla lukemani runon, josta muistan vain kohdan: ”ne ystäväni armaan, neiti metsähämähäkin kutomat on varmaan”… |
143 |
|
|
|
Muistamasi kohta on Aino Voipion runosta "Onkimadon vieraspidot", joka on julkaistu "Lasten ilo" -lehdessä (01.02.1928, nro 2, s. 9-10). Runo alkaa: "Kotipellon perukassa, vierustalla ladon". Rouva hämähäkki arvioi "uutimia": "Nuo on hyvää tekoa, ne orpanani armaan, Neiti metsähämähäkin, kutomat on varmaan."Lehti on luettavissa Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa:https://digi.kansalliskirjasto.fiVoipio, Aino: Onkimadon vieraspidot (Digi.kansalliskirjasto.fi, Lasten ilo, 01.02.1928. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot):https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/971663?term=Neiti&term=mets%C3%A4h%C3%A4m%C3%A4h%C3%A4kin&term=neiti&page=9 |
| Turun palon paraati puutorilla (kuvia) |
113 |
|
|
|
Turun palon satavuotismuistojuhlaa vietettiin 4.9.1927. Tapahtumasta kertoi Turun Sanomat 6.9.1927. |
| Itsenäisyyspäivän juhlista |
159 |
|
|
|
Pesidentin kanslian sivuilla kerrotaan kutsutuista, aveceista ja saattajista näin:Kutsu on aina henkilökohtainen, myös puolisolle. Kutsussa tulee näkyä sekä pääkutsutun että puolison nimi, jotta pääsee sisäänJos olet saanut kutsun ja sinulla on puoliso, eikä hänen nimeään näy kutsussa, ota yhteyttä tasavallan presidentin kansliaanKutsuttu voi tarvittaessa ottaa mukaansa avustajan. Asia on sovittava kanslian kanssa erikseen, sillä myös avustaja tarvitsee kutsukortin Linkki sivulleIlmoitettu kutsuvierasluku saattaa siis hyvinkin olla koko kutsuttu henkilömäärä.Siihen on varmaankin laskettu mukaan saattaja jokaiselle veteraanille ja lotalle. Hehän ovat jo hyvin iäkkäitä.Valitettavasti poisjääneistä kutsutuista ei ole saatavilla tietoa. |
| Miten tehdään "zaghrouta"? |
305 |
|
|
|
Zaghrouta eli ululointi (engl. ululation) on vuosituhansia vanha, vahva tunteen ilmaisu, jota kuulee iloisissa juhlatilaisuuksissa, esimerkiksi häissä. Kyseessä on voimakas korkea ääni, jota värisytetään kielellä. Se kuulostaa pitkältä "ulululu"-äänteeltä. Perinne elää yhä vahvana mm. Lähi-Idässä ja Afrikassa.
Suomenkielisellä Wikipedia-sivulla on kuvailu siitä sekä videonäyte. Lisää esimerkkejä löytyy Youtubesta hakusanoilla zaghrouta ja sound. |
| Ketkä henkilöt valitsevat linnan juhliin (itsenäisyyspäivän vastaanotto) osallistuvat ihmiset? |
253 |
|
|
|
Itsenäisyyspäivän linnan juhlien osallistujista päättävät presidentti ja hänen puolisonsa heille tehtyjen ehdotusten perusteella. Ehdottajina voivat toimia esim. liitot tai yhdistykset, tai myös yksityishenkilöt. Ehdotettujen on täytettävä kunakin vuonna annettavat kriteerit. Lisää tietoa Ylen uutisesta (5.12.2020):
https://yle.fi/uutiset/3-11681774 |
| Mitä tarkoittaa vanha suomalainen sana "keikkeet"? |
326 |
|
|
|
Suomen murteiden sanakirja (osa 6, s.652) kertoo, että keikkeet substantiivina tarkoittaa samaa kuin pidot, hääpidot/häät, nurkkatanssit tai karhunpeijaiset. Jonkinlaiset juhlat ovat siis tiedossa, jos saa kutsun keikkeisiin.
Adverbinä Keikkeellään tarkoittaa pystyssä, kekassa oloa, Keikkeillään taas kallellaan, kaatumaisillaan olemista. |
| Puhutaanko yhä Iliaan ja Odysseian lauluista, vai käytetäänkö niistä nimitystä kirja? |
323 |
|
|
|
Ilias ja Odysseia jakaantuvat molemmat kahteenkymmeneenneljään osaan. Näiden osien vakiintunut nimitys on yhä laulu. Nimitys tulee suurella todennäköisyydellä 500-luvulta eKr., jolloin ammattirunonlaulajat alkoivat Ateenassa esittää molempia eepoksia Suuri Panathenaia -juhlassa. Tällöin sekä Ilias että Odysseia jaettiin 24:ään rapsodiaan (ῥαψῳδία). |
| Löytyykö itsenäisyyspäivän vastaanoton vierasluetteloita netistä. Jos ei niin voiko niitä missään selata. Sähköisessä muodossa haku olisi helpompaa. … |
159 |
|
|
|
Hei!
Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanottojen vierasluetteloita ei ole digitoitu. Kansallisarkisto säilyttää Tasavallan presidentin kanslian arkistoa, josta kyseinen tieto voisi löytyä. Kannattaa siis ottaa yhteyttä Kansallisarkistoon ja tiedustella asiaa sieltä. |
| Yötön yö on Lapin erikoisuuksia. Onko keskiyön aurinko tai yötön yö keskeisessä asemassa jonkin pohjoisen taiteilijan töissä? Näkyvätkö nämä temaattisesti… |
358 |
|
|
|
Aurinko hehkuu voimakkaasti Reidar Särestöniemen tuotannossa. Karu Lapin luonto loistaa hänen teoksissa kirkkain värein.
lähteet:
Sukuni juuret ovat yöauringon maassa//Särestöniemi Reidar. Reidar särestöniemen maailma. Särestöniemen museosäätiö, 2019. s. 90-91.
Yöauringon maa kuvauskohteena// Särestöniemi, Reidar. Särestöniemi Reidar: arktisia elementtejä// Levin luontokeskus, 2008. s. 98-99.
Lisätietoa taiteesta voi saada myös Rovaniemen taidemuseosta Korundista.
Auringon jumaluus esiintyy saamelaisessa kulttuurissa epäpersonaalisena jumalana ja saamelaisten rumpujen keskellä usein esiintyvä ympyrä on tulkittu auringon merkiksi.
lähteet:
Pentikäinen, Juha. Saamelaiset : ... |
| Mistä sana varpajaiset tulee? |
2379 |
|
|
|
Entisaikaan niin sanotut vauvankatsojaiset olivat kastejuhlia merkittävimpiä tapahtumia. Vieraat kävivät tervehtimässä äitiä ja vauvaa ja toivat lahjoja, ruokaa, vaatteita tai rahaa. Vauvankatsojaisilla oli eri puolilla Suomea erilaisia nimityksiä. Karjalassa niitä kutsuttiin rotinoiksi, Pohjanmaalla pirtittämiseksi, Savossa saunaisiksi. Myös varpajaisilla on alun perin tarkoitettu juhlia, joissa äitiä ja vauvaa katsomaan tulleille tarjottiin kahvia tai viinaa.
Miehet ovat elvyttäneet varpajaiset - tai varpaiset - ja nykyisin sana tarkoittaa tuoreen isän miespuolisille ystävilleen järjestämiä juhlia, ravintolailtaa tai kotibileitä. Juhlan nimi viittaa lapsen varpaisiin. Myös Saksassa, Tanskassa, Ruotsissa ja Virossa tunnetaan... |
| Ihmettelen miten pääsiäinen tänä vuonna asettuu. Ammoin koulussa opetettiin:"kevätpäiväntasauksen jälkeisen täydenkuun jälkeinen sunnuntai". Kalanterissani… |
284 |
|
|
|
Pääsiäisen ajankohdan määrittämiseen käytetyt laskusäännöt juontavat juurensa vuonna 325 pidettyyn Nikean kirkolliskokoukseen. Nikeassa tehtyjen päätösten pohjalta pääsiäispäiväksi vakiintui kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai, joka on aikaisintaan 22. maaliskuuta ja viimeistään 25. huhtikuuta.
Tosiasiassa sääntö, että ”pääsiäinen on kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai” ei kuitenkaan ole tarkka, koska pääsiäisen ajankohta määräytyy kirkollisten taulukoiden pohjalta eikä tähtitieteen perusteella.
Taulukoissa kevätpäiväntasauksen oletetaan olevan aina 21. maaliskuuta, vaikka todellisuudessa päivämäärä jonkin verran... |
| Mustä voisi löytää tietoa Japanin uskontojen juhlaperinteistä? |
479 |
|
|
|
Japanissa on lukemattomia perinteisiä vuotuisia tapahtumia ja juhlia, joiden alkuperä on usein uskonnollinen. Tietoa näistä löytyy esim. seuraavista teoksista ja nettilinkeistä:
Vesterinen, Ilmari : Shintolaisuus : Japanin kansallisuskonto. Gaudeamus, 2012.
Helmet http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2047231
Japani : pienoishakuteos Japanista. Japanin ja Suomen kulttuurivaihdon toimeenpanokomitea, 2006. (Kirjassa esitellään myös vuotuisia juhlia.)
Helmet http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1800040
Porrasmaa, Raisa : Japani pintaa syvemmältä. Atena, 2012.
Helmet http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2066897
Japanin kulttuuri. Otava, 1994. (3.painos 2002.)
Helmet http://haku.helmet.fi/iii/encore/record... |
| Yritin googlettaa Helsingin Halloween-tapahtumia. Löysin After Dark -kauhukokemuksen, Heurekan Halloween-tapahtuman ja joitain yökerhotapahtumia samasta… |
637 |
|
|
|
Tällä hetkellä löytyi mainittujen lisäksi ainakin seuraavia Halloween-henkisiä tapahtumia:
http://www.circushelsinki.fi/esitys/halloween-open-stage-pe-28-10-2016/
http://www.runhigh.fi/helsinki-halloween-run
https://www.tiketti.fi/Halloween-po-russki-Ravintola-Kaisaniemi-Helsink…
https://www.facebook.com/events/839603262847934/
http://www.nightvisions.info/wp/
https://www.visitsealife.com/helsinki/uutiset-ja-tapahtumat/halloween/
https://www.facebook.com/events/208473219570442
http://eventerbee.com/event/teurastamo-halloween-2016,899539813508743
|
| Oliko Itäkeskuksen kirjasto lautaina 21.5.2016 auki klo 18 asti? |
565 |
|
|
|
Itäkeskuksen kirjasto oli lauantaina 21.5.2016 avoinna poikkeuksellisesti klo 18 saakka, sillä kirjastokin osallistui Idän kyläjuhlaan.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Itakeskuksen_kirjasto/…
|
| Minä vuonna oli Porissa lentäjien juhannus. Esiintyjänä mm. Vesa Matti Loiri, Kirka, Reijo Salminen, Kristian, Ernos, Kristiina Hautala, sekä Jarkko, ja Laura |
1014 |
|
|
|
Vuosi oli 1969.
Lähde: Satakunnan Kansa
|
Kysy kirjastonhoitajalta