| Miten tehdään "zaghrouta"? |
81 |
|
18.5.2022 |
|
Zaghrouta eli ululointi (engl. ululation) on vuosituhansia vanha, vahva tunteen ilmaisu, jota kuulee iloisissa juhlatilaisuuksissa, esimerkiksi häissä. Kyseessä on voimakas korkea ääni, jota värisytetään kielellä. Se kuulostaa pitkältä "ulululu"-äänteeltä. Perinne elää yhä vahvana mm. Lähi-Idässä ja Afrikassa.Suomenkielisellä Wikipedia-sivulla on kuvailu siitä sekä videonäyte. Lisää esimerkkejä löytyy Youtubesta hakusanoilla zaghrouta ja sound. |
| Ketkä henkilöt valitsevat linnan juhliin (itsenäisyyspäivän vastaanotto) osallistuvat ihmiset? |
120 |
|
23.6.2021 |
|
Itsenäisyyspäivän linnan juhlien osallistujista päättävät presidentti ja hänen puolisonsa heille tehtyjen ehdotusten perusteella. Ehdottajina voivat toimia esim. liitot tai yhdistykset, tai myös yksityishenkilöt. Ehdotettujen on täytettävä kunakin vuonna annettavat kriteerit. Lisää tietoa Ylen uutisesta (5.12.2020):
https://yle.fi/uutiset/3-11681774 |
| Mitä tarkoittaa vanha suomalainen sana "keikkeet"? |
140 |
|
18.2.2021 |
|
Suomen murteiden sanakirja (osa 6, s.652) kertoo, että keikkeet substantiivina tarkoittaa samaa kuin pidot, hääpidot/häät, nurkkatanssit tai karhunpeijaiset. Jonkinlaiset juhlat ovat siis tiedossa, jos saa kutsun keikkeisiin.
Adverbinä Keikkeellään tarkoittaa pystyssä, kekassa oloa, Keikkeillään taas kallellaan, kaatumaisillaan olemista. |
| Puhutaanko yhä Iliaan ja Odysseian lauluista, vai käytetäänkö niistä nimitystä kirja? |
162 |
|
17.12.2020 |
|
Ilias ja Odysseia jakaantuvat molemmat kahteenkymmeneenneljään osaan. Näiden osien vakiintunut nimitys on yhä laulu. Nimitys tulee suurella todennäköisyydellä 500-luvulta eKr., jolloin ammattirunonlaulajat alkoivat Ateenassa esittää molempia eepoksia Suuri Panathenaia -juhlassa. Tällöin sekä Ilias että Odysseia jaettiin 24:ään rapsodiaan (ῥαψῳδία). |
| Löytyykö itsenäisyyspäivän vastaanoton vierasluetteloita netistä. Jos ei niin voiko niitä missään selata. Sähköisessä muodossa haku olisi helpompaa. … |
96 |
|
13.10.2020 |
|
Hei!
Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanottojen vierasluetteloita ei ole digitoitu. Kansallisarkisto säilyttää Tasavallan presidentin kanslian arkistoa, josta kyseinen tieto voisi löytyä (Linkki tietokantaan). Kannattaa siis ottaa yhteyttä Kansallisarkistoon (www.arkisto.fi) ja tiedustella asiaa sieltä. |
| Yötön yö on Lapin erikoisuuksia. Onko keskiyön aurinko tai yötön yö keskeisessä asemassa jonkin pohjoisen taiteilijan töissä? Näkyvätkö nämä temaattisesti… |
168 |
|
25.6.2020 |
|
Aurinko hehkuu voimakkaasti Reidar Särestöniemen tuotannossa. Karu Lapin luonto loistaa hänen teoksissa kirkkain värein.
lähteet:
Sukuni juuret ovat yöauringon maassa//Särestöniemi Reidar. Reidar särestöniemen maailma. Särestöniemen museosäätiö, 2019. s. 90-91.
Yöauringon maa kuvauskohteena// Särestöniemi, Reidar. Särestöniemi Reidar: arktisia elementtejä// Levin luontokeskus, 2008. s. 98-99.
Lisätietoa taiteesta voi saada myös Rovaniemen taidemuseosta Korundista.
Auringon jumaluus esiintyy saamelaisessa kulttuurissa epäpersonaalisena jumalana ja saamelaisten rumpujen keskellä usein esiintyvä ympyrä on tulkittu auringon merkiksi.
lähteet:Pentikäinen, Juha. Saamelaiset : pohjoisen kansan mytologia. Helsinki, 1995. s. 120-123.... |
| Mistä sana varpajaiset tulee? |
872 |
|
18.3.2020 |
|
Entisaikaan niin sanotut vauvankatsojaiset olivat kastejuhlia merkittävimpiä tapahtumia. Vieraat kävivät tervehtimässä äitiä ja vauvaa ja toivat lahjoja, ruokaa, vaatteita tai rahaa. Vauvankatsojaisilla oli eri puolilla Suomea erilaisia nimityksiä. Karjalassa niitä kutsuttiin rotinoiksi, Pohjanmaalla pirtittämiseksi, Savossa saunaisiksi. Myös varpajaisilla on alun perin tarkoitettu juhlia, joissa äitiä ja vauvaa katsomaan tulleille tarjottiin kahvia tai viinaa.
Miehet ovat elvyttäneet varpajaiset - tai varpaiset - ja nykyisin sana tarkoittaa tuoreen isän miespuolisille ystävilleen järjestämiä juhlia, ravintolailtaa tai kotibileitä. Juhlan nimi viittaa lapsen varpaisiin. Myös Saksassa, Tanskassa, Ruotsissa ja Virossa tunnetaan lapsen... |
| Ihmettelen miten pääsiäinen tänä vuonna asettuu. Ammoin koulussa opetettiin:"kevätpäiväntasauksen jälkeisen täydenkuun jälkeinen sunnuntai". Kalanterissani… |
199 |
|
28.2.2019 |
|
Pääsiäisen ajankohdan määrittämiseen käytetyt laskusäännöt juontavat juurensa vuonna 325 pidettyyn Nikean kirkolliskokoukseen. Nikeassa tehtyjen päätösten pohjalta pääsiäispäiväksi vakiintui kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai, joka on aikaisintaan 22. maaliskuuta ja viimeistään 25. huhtikuuta.
Tosiasiassa sääntö, että ”pääsiäinen on kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai” ei kuitenkaan ole tarkka, koska pääsiäisen ajankohta määräytyy kirkollisten taulukoiden pohjalta eikä tähtitieteen perusteella.
Taulukoissa kevätpäiväntasauksen oletetaan olevan aina 21. maaliskuuta, vaikka todellisuudessa päivämäärä jonkin verran vaihtelee. Myös täydenkuun ajankohdan laskemiseen käytetään tiettyjä... |
| Mustä voisi löytää tietoa Japanin uskontojen juhlaperinteistä? |
341 |
|
31.10.2018 |
|
Japanissa on lukemattomia perinteisiä vuotuisia tapahtumia ja juhlia, joiden alkuperä on usein uskonnollinen. Tietoa näistä löytyy esim. seuraavista teoksista ja nettilinkeistä:
Vesterinen, Ilmari : Shintolaisuus : Japanin kansallisuskonto. Gaudeamus, 2012.
Helmet http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2047231
Japani : pienoishakuteos Japanista. Japanin ja Suomen kulttuurivaihdon toimeenpanokomitea, 2006. (Kirjassa esitellään myös vuotuisia juhlia.)
Helmet http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1800040
Porrasmaa, Raisa : Japani pintaa syvemmältä. Atena, 2012.
Helmet http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2066897
Japanin kulttuuri. Otava, 1994. (3.painos 2002.)
Helmet http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/... |
| Yritin googlettaa Helsingin Halloween-tapahtumia. Löysin After Dark -kauhukokemuksen, Heurekan Halloween-tapahtuman ja joitain yökerhotapahtumia samasta… |
536 |
|
6.10.2016 |
|
Tällä hetkellä löytyi mainittujen lisäksi ainakin seuraavia Halloween-henkisiä tapahtumia:
http://www.circushelsinki.fi/esitys/halloween-open-stage-pe-28-10-2016/
http://www.runhigh.fi/helsinki-halloween-run
https://www.tiketti.fi/Halloween-po-russki-Ravintola-Kaisaniemi-Helsink…
https://www.facebook.com/events/839603262847934/
http://www.nightvisions.info/wp/
https://www.visitsealife.com/helsinki/uutiset-ja-tapahtumat/halloween/
https://www.facebook.com/events/208473219570442
http://eventerbee.com/event/teurastamo-halloween-2016,899539813508743
|
| Oliko Itäkeskuksen kirjasto lautaina 21.5.2016 auki klo 18 asti? |
482 |
|
23.5.2016 |
|
Itäkeskuksen kirjasto oli lauantaina 21.5.2016 avoinna poikkeuksellisesti klo 18 saakka, sillä kirjastokin osallistui Idän kyläjuhlaan.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Itakeskuksen_kirjasto/…
|
| Minä vuonna oli Porissa lentäjien juhannus. Esiintyjänä mm. Vesa Matti Loiri, Kirka, Reijo Salminen, Kristian, Ernos, Kristiina Hautala, sekä Jarkko, ja Laura |
906 |
|
5.6.2015 |
|
Vuosi oli 1969.
Lähde: Satakunnan Kansa
|
| Luin kirjan Vallan juhlat: Juhlivan vallan kulttuuri antiikista nykypäivään ja kiinnostuin aiheesta. Onko olemassa muita aihetta käsitteleviä kirjoja yms… |
455 |
|
17.3.2015 |
|
Valtaa ja juhlia tai yleisemminkin vallan kulttuurihistoriaa käsittelevät ainakin alla mainitut kirjat
- The ugly Renaissance / Alexander Lee (2014)
- Ettekö te tiedä, kuka minä olen : ylimielisyyden historiaa / Ari Turunen (2014)
- Katse menneisyyden ihmiseen : valta ja aineettomat elinolot 1500-1850 / Kustaa H. J. Vilkuna (2010)
- Maintaining loyalty, declaring continuity, legitimizing power: ludi saeculares of Septimius Severus as a manifestation of the golden age / Jussi Rantala. Väitöskirja, Tampereen yliopisto, 2013, myös verkkojulkaisuna:
http://tampub.uta.fi/handle/10024/67964
Aiheesta löytyy myös artikkeli:
- Media, valta, eliitit... ja Tasavallan presidentin vastaanotto. / Kolbe Laura (Tiedepolitiikka-lehti, 2001, nro 1, s. 7-12... |
| Keitto-reseptikirjasta kyse. Noin 10 vuotta sitten. Kyseessä kirja, jossa oli koko perheen juhla-ateriat, esim. rippilapsen juhlat, tai nuorison juhlat, joulu… |
528 |
|
4.2.2015 |
|
Ehkä parhaiten kuvaustasi vastaa Kaarina Roinisen ja Eija Kämäräisen Kodin parhaat juhlat (1999). Se sisältää luvut esimerkiksi ristiäisistä, rippijuhlasta, ylioppilasjuhlasta, häistä, muistotilausuudesta sekä vuotuisjuhlista. Lisäksi siinä on yleistä tietoa juhlien valmistelusta. Kooltaan kirja ei kuitenkaan ole niin iso kuin muistelette.
Kooltaan suurempi on Juhlitaan kotona (2002), mutta sisällöltään se ei ole niin runsas kuin edellinen eikä ole jaoteltu eri juhliin selkeästi.
Molemmat kirjat ovat tällä hetkellä paikalla Hämeenlinnan pääkirjastossa, varaan ne teille tarvittaessa.
|
| Etsin teoksia, joissa olisi kuvia entisajan koulun joulujuhlista/kuusijuhlista siis esim, vuosilta 1950-1980. Osaisitteko vinkata? |
562 |
|
3.11.2014 |
|
Tällaisia kirjoja ei valitettavasti löytynyt. Kirjat ja joululehdet, joista kuvia etsiskeltiin, olivat joko kuvattomia, tai harvat kuvat olivat piirrettyjä. Yksittäisiä kuvia varmasti on esimerkiksi aikakauslehdissä, mutta niiden löytäminen on hankalaa.
Googlen kuvahaun kautta löytyi jonkin verran kuvia, esim. nämä:
https://www.google.fi/search?q=koulun+joulujuhlat&rls=com.microsoft:fi-…
https://www.google.fi/search?q=koulun+joulujuhlat&rls=com.microsoft:fi-…
Ylen Elävästä arkistosta löytyy joitakin koulujen joulujuhla -videoita:
http://yle.fi/elavaarkisto/haku/#/aihe/kansakoulu
http://yle.fi/elavaarkisto/haku/#aihe/joulujuhlat
|
| Mistä löytyy tietoa krokaanin historiasta? |
1450 |
|
26.1.2014 |
|
Tietoa krokaanin historiasta löytyy seuraavista lähteistä.
Kirjat:
Kaunisto, Tiina-Emilia: "Siksi tahdot : hääkirja" (2012), s.206-2011. (löytyy Vaski-kirjastojen kokoelmista, esim. Raision ja Turun pääkirjastoista)
"Häät = Bröllop" (2001), s.160.
(löytyy Vaski-kirjastojen kokoelmista, esim. Turun pääkirjastosta)
Lönnqvist, Bo: "Leivos : tutkielma ylellisyyden muotokielestä" (1997). Teoksessa mainitaan krokaani historiallisessa yhteydessä esim. s.87 ja 91.
(löytyy Vaski-kirjastojen kokoelmista, esim. Raision ja Turun pääkirjastoista)
Tietoa krokaanin historiasta löytyy aika niukasti kokoelmissamme olevista kirjoista. Tähän listasin ne teokset, joissa edes jollain tapaa käsitellään krokaanin historiaan tai sijoitetaan krokaani... |
| Koska joulu tulossa 24 päivä vietään joulua niin miksi sitä vietetään ? joku sanoi että jeesuksen syntymään mutta joku sanoo että jeesus syntyi kesäkuussa ?… |
1621 |
|
20.12.2011 |
|
Varsinainen joulujuhla on 25.12., vaikka ilmeisesti Suomessa aatto yleensä koetaan pyhän kohokohdaksi.
Kristityissä maissa joulua on vietetty Jeesuksen Kristuksen syntymäjuhlana. Jeesuksen tarkkaa syntymäaikaa ei tiedetä, Raamattu on tästä asiasta melko vaitonainen (tapahtumasta kerrotaan Matteuksen evankeliumin 1. luvussa ja Luukkaan evankeliumin 2. luvussa). Yleensä arvellaan, että hän syntyi muutama vuosi ennen ajanlaskumme alkua eli voimme sanoa, että "Kristus syntyi ennen Kristuksen syntymää". Ajanlaskumme on peräisin vasta 500-luvulta, jolloin Jeesuksen Kristuksen syntymän (vähän virheellisesti) oletettu ajankohta katsottiin vuodeksi 1.
Kristityt ovat ryhtyneet viettämään joulukuun 25. päivää Jeesuksen syntymäpäivänä 300-luvulla.... |
| Haluaisin tietää löytyykö kirjoja, artiikkeleita, nettisivustoja tai AV-materiaalia koskien Nuutinpäivän viettoon liittyviä vanhoja perinteitä? |
1032 |
|
15.12.2011 |
|
Kirjassa Nuutti - suomalainen karnevaali (tekijät Carsten Bregenhøj ja Urpo Vento) kerrotaan kuvin ja tekstein Nuutin päivän pukkikiertueista.
Kirjassa Vanhat merkkipäivät on Nuutin päivän perinteisiin liittyviä sananparsia, kuvauksia ja kertomuksia.
Kustaa Vilkuna kirjoittaa aiheesta teoksessa Vuotuinen ajantieto.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran jouluaiheisessa tietopaketissa on kirjoitus myös nuuttipukeista: http://www.finlit.fi/tietopalvelu/juhlat/joulu/index.htm
|
| Millaisia kunniamerkkejä itsenäisyyspäivänä voi kantaa Linnan juhlissa? Onko vieraalla lupa käyttää vain tasavallan presidentin myöntämiä merkkejä vai… |
3072 |
|
28.11.2011 |
|
Kunniamerkkejä käytetään arvokkaissa juhlatilaisuuksissa, kuten itsenäisyyspäivän juhlissa. Säännöt eivät erottele kunniamerkkejä esimerkiksi niiden myöntäjän mukaan. Tietoa kunniamerkeistä ja niiden käytöstä esim. Juha E. Tetrin kirjasta Kunniamerkkikirja (2003) tai Christer Karnilan kirjasta Kunniamerkit (1994) tai mm. seuraavilta sivustoilta:
http://www.sotainvalidit.fi/fi/kunniamerkit
http://www.teja.fi/pukeutuminen/56.html
http://www.ritarikunnat.fi/kunniamerkit/index.html
|
| Mistä maasta Halloween on kotoisin ja mitä nimityksiä siitä Suomessa käytetään? Millaisia perinteitä Hallowiiniin kuuluu sen "kotimaassa"? |
3696 |
|
6.10.2010 |
|
Halloween on muotoutunut läntisen Euroopan kelttiläisillä alueilla vietetystä sadonkorjuujuhla samhainista kristinuskon levittäydyttyä kelttiläisille alueille. Tällöin se sai uudeksi nimekseen All Hallow’s Day eli kaikkien pyhien päivä. Suomalainen sadonkorjuujuhla on ollut nimeltään kekri, mutta halloweenilla ei ole vakiintunutta suomenkielistä nimeä.
Nykyaikainen halloweenin vietto kehittyi kuitenkin vasta juhlan siirryttyä 1800-luvulla Atlantin yli Yhdysvaltojen puolelle. Siellä syysjuhla sai urbaanin karnevaaliluonteensa. Ihmiset pukeutuvat naamiaisasuihin, koristelevat talonsa kauhurekvisiitalla ja kurpitsalyhdyillä ja lapset käyvät karkki tai kepponen -kierroksilla.
Suomalaisen kirjallisuuden seuralla on hyvät syysjuhlasivut... |
Kysy kirjastonhoitajalta