| Olisikohan teillä suositella kirjoja erityisesti Alahärmän mutta myös koko härmän alueen historiasta ruotsiksi tai englanniksi? Lisäksi samoilla kielillä jos… |
123 |
|
5.7.2022 |
|
Wegelius, K. A.: För Finlands frihet : jägarrörelsen i södra och mellersta Österbotten (1937) kirjasta löytyy Isotalo, Antti (jääkäri) niin tekstissä kuin kuvassakin,
Jägarbataljonen 27 : en historik i ord och bild. [I] (1919) kirjasta löytyy vähintään Isotalo, Antti (jääkäri) kuvassa
myös Svenska Skyddskåristen –aikakauslehdessä (1.9.1920 nro 17, s. 7) kerrotaan jo edellä mainitusta henkilöstä.
Lupaavalta vaikutti myös niin englanniksi kuin ruotsiksikin oleva Ylikankaan Heikin puukkojunkkareihin liittyvä teos Knivjunkarna : våldskriminaliteten i Sydösterbotten 1790-1825 ja The knife fighters : violent crime in Southern Ostrobothnia 1790-1825, mutta niissä ei kuitenkaan tarkemmin kerrota Isoosta Antista.
Alahärmä ja Ylihärmä ovat... |
| Saksaan jääneet jääkärit |
970 |
|
26.2.2018 |
|
Saksasta jäi palaamatta keväällä 1918 yhteensä 451 jääkäriä. Lisäksi useita kymmeniä kuoli Saksassa mm. itärintaman taisteluissa, junaonnettomuudessa sekä tauteihin, joiden leviämistä edistivät ahdas leiriasuminen ja heikko ravitsemustila.
Palaamatta jääneistä, elossa olleista jääkäreistä osa jäi Saksaan poliittisen vakaumuksensa vuoksi: jääkärien joukossa oli myös sosialisteja, jotka eivät halunneet joutua taistelemaan Suomessa venäläisiä ja omia aateveljiään vastaan. Osa oli tuomittu niskuroinnista joko vankilaan tai pakkotyöhön, ja jotkut olivat karsiutuneet armeijasta soveltumattomuuden vuoksi. Heidät oli yleensä sijoitettu siviilityöpaikkoihin.
Lähteet:
Kadettikunta ry:n Veteraanien perintö -tietopankki: http://www.... |
| Kuinkahan monta jääkärikoulutukseen 1915-1918 osallistuneista siirtyi punaisten puolelle vai siirtyikö kukaan? |
475 |
|
30.12.2014 |
|
Asiaa käsitellään esimerkiksi Matti Lackmanin teoksessa Suomen vai Saksan puolesta. Tämän mukaan Suomeen haluttiin palaavan vain "sellaisia jääkäreitä, jotka halusivat taistella niiden arvojen puolesta, joita valkoiset ja Saksa yhdessä edustivat".
Matti Lauerma kirjoittaa Kuninkaallinen Preussin jääkäripataljoona - kirjassaan "Kaksi tai kolme Suomeen aikaisemmin palannutta entistä jääkäriä oli liittynyt punakaartiin, mutta heidänkään ei tiedetä osallistuneen sisällissodan taisteluihin".
Vuonna 2013 Amanita -kustannus on julkaissut laajan teoksen Jääkärien perintö. Myös tässä teoksessa kerrotaan, että Suomen sisällissodassa taistelleista jääkäreistä enemmistö taisteli valkoisen armeijan jääkärijalkaväessä tai muissa valkoisen armeijan... |
| Teen käännöstä suomenkielestä ruotsiin. Alkutekstissä käsitellään 30-luvun poliittista elämää Suomessa, mm. AKS:n toimintaa ja mukana on sitaatteja AKS… |
1141 |
|
29.4.2014 |
|
Sibeliuksen sävellykseen löytyy ainakin yksi ruotsinnos (J. O. Wegelius, joka on ilmeisesti itse ollut jääkärikapteeni), joka on julkaistu laulukirjassa Carminum liber Aboensium (Åbo Akademis Studentkår, 1934). Julkaisu on tässä edessäni ja sen tekstin saa ottamalla yhteyttä minuun. Sama teksti on julkaistu Ylioppilaskunnan Laulajien Sibelius-kokoelmassa Säestykselliset mieskuorolaulut (2003), joka löytynee monista kirjastoista helposti. Tässä julkaisussa tekstin tekijän nimi on muodossa "Jarl Olof Vegelius".
Breitkopf & Härtelin joskus 1910-luvulla julkaisemassa Sibeliuksen laulun nuotinnoksessa on myös ruotsin- ja saksankieliset sanat, mutta Viola-tietokannassa olevista luettelointitiedoista ei selviä, kenen käännöksistä on kyse.... |
| Tietoja Majuri Karl Heldt:in suvusta: Esim. isän sekä isoisän nimi, syntymäpaikka ja vuosi. |
889 |
|
27.8.1999 |
|
Mainitsitte lisätiedoissa, että majuri Karl Heldt toimi Suomen jääkäripataljoonan kokoamisen yhteydessä. Hän ei ilmeisesti ollut kuitenkaan suomalainen jääkäri, koska hänen nimeään ei löydy kirjasta Suomen jääkäreiden elämänkerrasto. Kirjassa Suomen jääkärit - elämä ja toiminta sanoin ja kuvin, hänet kyllä mainitaan, muttei esittellä sen tarkemmin.
Tietoja ei siis meidän kauttamme löydy, mutta kannattaa ottaa yhteyttä Suomen sukututkimusseuraan. Yhteystietoja ja linkkejä löytyy osoitteesta http://www.genealogia.fi . Tietoja kannattaa etsiä myös Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosta (Maurink.1 00170 Helsinki, 09 - 18126351).
|
Kysy kirjastonhoitajalta
