itämurteet

9 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–9.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Osaisitteko suositella kirjaa tai kirjoja, joissa puhutaan pohjoiskarjalaista murretta? Mietä ja sietä. 103 Hei,Tietysti Heikki Turusen tuotanto on murteella kirjoitettua. Muista tulee mieleen polvijärveläisen Seppo Lappalaisen tuotanto. Vaikkei siinä samassa mittakaavassa murretta käytetäkään kuin Turusen kirjoissa, on esim. Akaton mies -kirjassa vaihtelevasti murteellista dialogia.Tuoreemmista löytyy Sanna Hukkasen sarjakuva Juuri ja Esko-Pekka Tiitisen Anjan lähes erinomainen elämä.Pienempien ja tuntemattomamapien paikallisten kirjailijoiden tuotannosta löytynee lisää. Rikhard Palm on kirjoittanut Nuukavaarasta (Nuukavaaran tarinoita sekä Nuukavaaran hulvatonta elämää) sekä  Salme Kanaselta romaani Punaiset revontulet. Pakinoita löytyy mm. Amalia Piiroisen päiväkirja : arkissii turinoita joivvarresta. Joensuun pääkirjaston Pohjois-...
Mitä karjalankielen sana minjoavani merkitsee? 756 Kotimaisten kielten keskuksen karjalankielen sanakirja löytää sanan. Minja merkitsee todellakin miniää, nuorikkoa eli pojan vaimoa pojan vanhemmille. Karjalankielessä minja voi kuitenkin olla myös veljen vaimo. Kotus Minjakset tai neveskäkset ovat veljesten vaimot keskenään.  Kotus Kälykset voivat olla veljesten vaimot keskenään (suomenkieleen siirtynyt merkitys) sekä talon tytär ja miniä keskenään. Kotus Laulussa merkitys taitaa olla juuri tuo viimeinen, koska veijoa eli veljeä odotetaan tulevaksi.
1) Missä Joensuun punaiset taistelivat 1918? 2) Miten saan ilmaistua kyseisen lauseen Joensuun murteella? Liittyy lapsen kuolemaan 1866. "Niin, niin, hän on… 282 Joensuun punaisten taisteluista sisällissodassa on todennäköisesti eniten tietoa teoksessa Moniääninen sisällissota Pohjois-Karjalassa (toim. Jenni Merovuo, 2019). Sitä ei ole OUTI-kirjastojen kokoelmissa, mutta voit tehdä siitä kaukolainapyynnön. Oulun yliopiston kirjastossa se on vapaakappaleena eli sitä ei saa kotilainaan, mutta sitä pääsee lukemaan kirjaston tiloissa. Joensuun historiaa yleisemmin käsittelee esimerkiksi Elämää entisajan Joensuussa : Joensuun kaupunki 1848-1998 sekä Joensuun kaupungin historia -kirjasarja (osat 1-5). Valitettavasti en ole Joensuun murteen asiantuntija, joten en yritä kääntää lausetta. Joensuussa puhutaan Pohjois-Karjalan murretta. Pohjois-Karjalan murreopas (Aimo Turunen, 1956) voisi auttaa lauseen...
Haluaisin tietää määritelmän sanalle nuohakka, ja mitä murretta se mahtaa olla? 287 Nuohakka on lähinnä kaakkois- ja savoilaismurteissa tunnettu sana, jolla on useita merkityksiä – käyttäjän ja tämän kotipaikan mukaan. 'Liikkeellä olevaa pölyä' se on tarkoittanut ainakin Kuopion seudulla, 'lumituiskua' suurimmassa osassa Savoa sekä Kainuussa ja osassa Karjalaa, 'nopeata liikehtimistä, telmimistä, meteliä, tappelua, riitaa' ainakin Pohjois-Savossa, mutta myös osassa Kainuuta. Adjektiivina nuohakka voi tarkoittaa jotakin sellaista, mitä kirjakielessä vastaa sana halukas. Sillä on myös sellaisia merkityksiä kuin 'kiihkeä, yrittävä, joutuisa', 'ravakka, ahkera, työssään kiitettävä, toimelias'. "Nuohakka" on sekin, jolla on hyvä huomiokyky, joka on etevä etujensa valvoja. Lähde: Lauri Hakulinen, Nuoha. -...
Kirjoissa on tullut vastaan -he päätteinen verbimuoto. Esimerkiksi "ravistihe", oikaisihe". Asiayhteydestä on ollut pääteltävissä, että kyseessä on imperfekti… 555 Suomen vanhassa kirjakielessä, kansanrunoissa ja itämurteissa on ilmaistu verbin refleksiivisyyttä erityisillä taivutusmuodoilla, joiden tunnuksena on imperfektissä –he ja  preesensissä –ksen. Taivutus koskee siis nimenomaan vain suomen kielen verbejä, joiden kohde on sama kuin tekijä. Kalevalassa näitä muotoja on runsaasti, esim. loi-he lausumaan; Siitä vanha Väinämöinen korjasta kohottele-ksen. Nykykielestä muodot ovat häipyneet ja refleksiivisyyttä ilmaistaan muilla tavoin. Voit lukea lisää aiheesta alla olevista linkeistä. https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=335 https://www.kielikello.fi/-/vanhastavien-muotojen-vaaroista https://jkorpela.fi/refl.html https://www.kotus.fi/nyt/...
Olisiko mahdollista loytaa juttuja Kainuun murteella internetista ? 1254 Alla olevien linkkien kautta voit kuunnella ääninäytteinä Kainuun murretta: http://sokl.uef.fi/aineistot/aidinkieli/murteet/aaninayt.html https://www.kotus.fi/aineistot/puhutun_kielen_aineistot/murreaanitteita/suomen_kielen_naytteita_-sarja/osat_21_-_30/osa_28_sotkamon_murretta Tästä linkistä pääset pieneen kainuu-suomi-sanakirjaan: http://www.kotinet.com/maija-leena.saaranen/SANASTO.html Kainuun Sanomista löytyy Murteella-sivusto, josta pääsee lukemaan Kaenuun kieltä -pakinoita ja, ja jossa käsitellään myös kainuulaisia sanoja ja sanontoja: https://www.kainuunsanomat.fi/kainuun-sanomat/kainuu/reahkat-olleet-assiella/ Lohjalaisen Harjun koulun sivuilta voi kuunnella mm. kainuunmurteisen Aku Ankan lukemista:  https://peda.net/...
Mistähän löytäisin Itä-Suomen murteella kirjoitettuja kirjailijoiden romaaneja, jotka on käännetty ruotsin kielelle? 1357 Itämurteisiin kuuluvat savolaismurteet ja kaakkoismurteet, joiden alue käsittää Kainuun, Pohjois- ja Etelä-Karjalan, Pohjois- ja Etelä-Savon: http://fi.wikipedia.org/wiki/It%C3%A4murteet . Syntyjään itäsuomalaisia kirjailijoita, jotka käyttävät ainakin kirjan henkilöiden puherepliikeissä itämurretta ja kirjan tapahtumat sijoittuvat Itä-Suomeen löytyy joitakin. Näistä ainakin seuraavat on käännetty ruotsiksi: Aho, Juhani: Rautatie. 1.p. 1884 (Järnvägen) Huovinen, Veikko: Havukka-ahon ajattelija. 1952 (Konsta) " Hamsterit. 1957 (Hamstrare) " Lampaansyöjät. 1970 (Fårätarna) Lehtonen, Joel: Putkinotko. 1.p. 1920. (ilmestyi aluksi kaksiosaisena) (ruotsiksi 1935 Ödemarkens barn; 1973 Putkinotko : berättelsen om...
Ainakin sodanjälkeisissä kirjoissa törmää usein emintimä- ja isintimä- nimityksiin, tarkoittavat kai anoppia ja appea? Mistähän ne on saaneet alkunsa? Jäivät… 4055 Itäinen murresana emintimä (emintämä, emäntimä) tarkoittaa äitipuolta ja isintimä (isintämä, isäntimä) vastaavasti isäpuolta. Emintimää on myös käytetty kuvainnollisesti puhuttaessä häijystä ihmisestä. Sanojen käyttöalue on ollut Karjala, Kymenlaaakso, Etelä-Savo ja Inkeri. Emintimä on johdettu vanhasta äitiä merkitsevästä sanasta emä (emi, emo), isintimä puolestaan isä -sanasta. Kantasanaan on lisätty itäisillä kielimuodoilla erikoinen "puolisukulaisuutta" ilmaiseva nomininjohdin ~ntima, ~ntimä toisintoineen. Lähteitä : Suomen murteiden sanakirja. 2. osa. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. 1988. Häkkinen, Kaisa : Nykysuomen etymologinen sanakirja. WSOY. 2004. http://fi.wikipedia.org/wiki/Emo http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/...
Onko olemassa Kainuun murteella olevaa elämänohjetta, sananpartta tai vastaavaa. 1693 Löytyisikö seuraavista pääkaupunkiseudun kirjastoissa löytyvistä teoksista iloa. Näitä voitte kysyä omassa kirjastossanne tai varata Internetissä http//www.helmet.fi 1. Sarjakuva-albumi: Hart, Johnny: Näläkämoan noeta / kirjoittanut Johnny Hart ; piirtänyt Brant Parker ; rapakon takasesta englannista kaenuuksi keäntäny Paavo Romppainen. 2001, 64 sivua. 2. Kirja: Räisänen, Alpo: Oulujärven ympäristön murrekirja 3. Kirja: Komulainen, Jorma: Kuhmo - rajapitäjä Kainuussa Kuusamon murretekstiä netissä: http://www.kirjastovirma.net/kuusamo/moksi/