| Rajoittavia tekijöitä on monia. Esimerkiksi Kamtšatkan niemimaan tulivuorten… |
114 |
|
9.6.2022 |
|
Auringosta tulevat hiukkaset ionisoivat maapallon ilmakehän yläosan molekyylejä, niin että noin 50 - 400 kilometrin korkeuteen muodostuu sähköisesti varautuneiden hiukkasten vyöhyke, ionosfääri. Se koostuu eri kerroksista, joiden elektronitiheys on erilainen.
Ionosfääri vaikuttaa radioaaltojen kantautumiseen. Ilman sitä valtaosa radioaalloista karkaisi avaruuteen. Sen sijaan radioaallot voivat heijastua ionosfääristä takaisin maan pinnalle ja siten kulkea kauas horisontin yli tuhansiakin kilometrejä. Toisaalta osa ionosfäärin kerroksista myös vaimentaa radioaaltoja. Riippuu radioaaltojen aallonpituudesta, miten ionosfäärin kerrokset vaikuttavat niihin.
Auringon tuottama hiukkasvirta vaihtelee. Voimakkaan roihupurkauksen yhteydessä... |
| Löytyykö kirjallista tietoa siitä, että kirpeässä pakkasilmassa olisi otsonia? |
196 |
|
16.1.2021 |
|
Otsoni on kaasu, jossa tavallisen hapen kahden happiatomin (O2) sijasta on kolme (O3). Yläilmakehässä otsoni on hyödyllistä, sillä se imee auringon haitallista UV-säteilyä. Alailmäkehässä otsoni on saaste, sillä se ärsyttää hengitysteitä ja keuhkoja.
Otsonia ei ole päästöissä itsessään, vaan sitä syntyy auringonvalon reagoidessa hiilivetyjen kanssa. Kaupunkien keskustoissa otsonipitoisuudet saattavat kuitenkin olla pienet, koska otsoni reagoi niin ikään liikenteen päästöistä tulevan typpimonoksidin kanssa ja häviää sitä kautta. Tästä syystä ilman otsonipitoisuus on korkeampi maaseudulla. Otsonia voi myös kulkeutua Suomeen Keski-Euroopasta eteläisten ilmavirtausten myötä.
Otsonin muodostuminen on siis riippuvaista auringonvalosta, joten... |
| Kuinka kylmäilma kohdistuu lentokoneeseen joka lentää 11000m korkeudessa 900kmh |
998 |
|
25.6.2020 |
|
Hei!
Noin 11 km korkeudessa on ilmakehän osa nimeltä tropopaussi, jonka lämpötila on noin -60 astetta (https://www.ilmatieteenlaitos.fi/ilmakeha-ja-saailmiot). Siihen, miten paljon lentokoneen nopeus vaikuttaa koneeseen kohdistuvan ilman kylmyyteen, en ole löytänyt vielä vastausta. Olen lähettänyt kysymyksesi eteenpäin, ja otan uudelleen yhteyttä, jos saan vastauksen. |
| 1) Miksi ilma liikkuu oletetun maapallon mukana, ilmakehän sisäpuolella (tai alapuolella)? 2) Miksi edellä mainittu ilmavirtaus ei tunnu kehossamme kun… |
1855 |
|
11.5.2016 |
|
1. Ilma ei sijaitse ilmakehän sisä- tai alapuolella. Ilmakehä tarkoittaa Maata ympäröivää ilmamassaa, joka on yli sadan kilometrin paksuinen.
2. Me emme tunne Maan likettä esimerkiksi ilmavirtauksena, sillä Maan like on tasainen. Aivan kuten lentokoneessakin liikkeen voima tuntuu sen kasvaessa tai hidastuessa (nousussa ja laskussa), mutta itse tasaisen lentomatkan aikana voisi kuvtella olevansa paikallaan. Ilmakehä pysyy muodossaan Maan painovoiman takia ja siksi pysyy Maan mukana.
Tarkempia tietoja sfääreistä saat katsomalla wikipediasta:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmakeh%C3%A4
|
| Kun näytän taskulampulla taivaalle ,niin matkaako valo ikuisesti eteenpäin universumissa yhtä voimakkana ? (Einsteinin suhteellisuusteorian mukaan massaton… |
1157 |
|
31.1.2013 |
|
Eipä taida matkata. Tyhjiössä (esim. avaruudessa) valo etenee suoraviivaisesti, mutta avaruuteen pääsyä estää mm. ilmakehä, johon valo osittain imeytyy tai heijastuu siitä.
|
| Kuinka paljon painaa kuutiokilometri ilmaa merenpinnalla? |
12891 |
|
9.1.2009 |
|
Ilman tiheys vaihtelee paineen ja lämpötilan mukaan. Jos ollaan normaalipaineessa - eli merenpinnan tasolla - ja lämpötila on 0 °C, ilman tiheys on 1,293 kg/m³. Lämpötilan noustessa ilman tiheys laskee, esimerkiksi 20 asteen lämpötilassa tiheys on 1,205 kg/m³.
Yhteen kuutiokilometriin mahtuu miljardi kuutiometriä, joten normaaliolosuhteissa (normaalipaine, lämpötila 0 °C) ilmakuutiokilometrin massaksi saadaan 1 293 000 000 kg, eli vajaat 1,3 miljardia kilogrammaa.
Tähän ja muihin ilmakehän ilmiöitä käsitteleviin kysymyksiin löytyy lisää tietoa esimerkiksi Ilmatieteen laitoksen sivuilta: http://www.fmi.fi/kysymyksia/index.html
Käytetyt lähteet:
Karttunen et al.: Ilmakehä ja sää
Valtanen, Esko: Matematiikan ja fysiikan käsikirja
Seppänen et... |
| Opiskelen ympäristöbiologiaa ja teen tutkielmaa otsonikadosta. Olisikohan mahdollista löytää esim. aikakauslehdistä otsonikatoon liittyviä artikkeleita, tai… |
888 |
|
14.4.2004 |
|
Otsonikadon eturivin tutkimuskeskuksia on Cambridgen yliopiston Centre for Atmospheric Science. Osoitteessa http://www.atm.ch.cam.ac.uk/tour/ löytyy loistava The Ozone Hole Tour.
Suomessa Ilmatieteen laitos seuraa otsonitilannetta. Tutustu heidän monipuolisiin sivuihin osoitteessa http://www.fmi.fi/. Kotisivun hakukentästä voi hakea artikkeleita hakusanalla otsoni.
Tässä muutamia linkkejä tietosanakirjatyyppisiin lähteisiin, joista löytyy määritelmien lisäksi myös artikkeleita:
Ilmakehä ABC, http://www.fmi.fi/abc/index.html?C=O
Encyclopedia of the Atmospheric Environment, http://www.docm.mmu.ac.uk/aric/eae/. Hae hakusanalla ozone tai klikkaa Topic Treestä kohdasta Climate Change.
Muita hyödyllisiä linkkejä ovat:
http://www.ec.gc.ca/ozone... |
Kysy kirjastonhoitajalta
