| Kuinka monta gigatavua informaatiota ihmisen aivojen muisti pystyy säilyttämään? |
1941 |
|
17.5.2010 |
|
Ihmisen ja tietokoneen muisti eroavat toisistaan niin paljon, ettei tietotekniikan mittayksiköllä oikein voi ihmisen muistia mitata. Ihmisen muistista puhuttaessa puhutaan usein säilö- eli pitkäkestoisesta muistista. Se on tietovaranto, jossa ovat opitut asiat ja taidot, tapahtumat ja kokemukset. Ihmisellä on myös työ- eli lyhytkestoinen muisti, jossa tieto pysyy noin 10-15 sekuntia. Sinne saapuu aistien kautta tietoa, josta osa siirtyy pitkäkestoiseen muistiin.
Kiti Müllerin kirjassa Aivokutinaa (Työterveyslaitos, 2003) kerrotaan, että kahta samanlaista säilömuistia ei ole, ja että tallentaminen jatkuu koko elämän. Säilömuistin kapasiteetin rajoja ei tunneta (s. 35). Eli ihmisen muistiin mahtuvan informaation määrää ei tiedetä.
Hyvä... |
| Löytyykö kaunokirjallisuudesta (joko prosaa tai lyriikkaa) kuvauksia siitä, millaiselta psykoottisesta ihmisestä tuntuu tai millaisessa maailmassa psykoosissa… |
1347 |
|
2.5.2009 |
|
Helmet-haulla teoksia löytyy useampia:
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=kaunokirjallisuus+psykoosit&se…
Muistelen, että näistä ainakin Sylvia Plathin Lasikellon alla on teoksena kuuluisa. Maria Vaara kirjoitti 70- ja 80-luvuilla tässä mainitun (Likaiset legendat) kirjan lisäksi muitakin omaelämänkerrallisia psykoosia käsitteleviä teoksia kuten Myrkkyseitikki, Haluan löytää ja Kuuntele Johannes. Ks. myös Sini Ahosen essee kirjailijasta: http://personal.inet.fi/yhdistys/sky/sivut/etsija/jutut398/vaara.html
Myös William Whartonin Birdie on jäänyt mieleen kirjallisesti merkittävänä teoksena.
|
| Minkä nimisistä teoksista tai keneltä kirjailijalta löytyisi runoja kasvamiseen liittyen? |
2312 |
|
2.2.2009 |
|
Tässä vastauksessa oletetaan, että halutaan löytää lapsen kasvamiseen liittyviä runoja.
Kirjastossa on kirja, jossa lastenrunoja on aiheittain. Teos on Koski, Mervi: Lastenrunojen hakemisto 1 ja 2. Aiheesta kasvaminen tai kasvu on mainittu nimeltä mm. seuraavia runoja (suluissa teos): Piis piis pientä lasta (Kuukernuppi), Enkös mieheltä jo näytä (Immi Hellen: Lapsuuden lauluja), Iso ja pieni (Kaija Pakkanen: Runoretki), Kodin tyttöselle (Immi Hellen: Lapsuuden lauluja), Kukapa muu (Ester Ahokainen: Soita, soita kissankello), Pienet jalat - isot jalat (Kaija Pakkanen: Hassu noita), Päivä paistaa (Martti Haavio: Aarteiden kirja), Vuodet (Arvid Lydecken: Kotoa ja kaukaa).
Runoja on toistaiseksi asiasanoitettu hyvin vähän, joten kannattaa... |
| Mitkä ihmisen ominasuudet ovat väistyviä (resessiivisiä) ja mitkä vallitsevia (dominoivia)? Kyse on siis geeneistä. Tuleeko lapsestamme ruskeasilmäinen? Onko… |
15606 |
|
27.10.2008 |
|
Kirjassa Koulun biologia, lukio 2: perinnöllisyys ja evoluutio (1999) mainitaan dominoiviksi ominaisuuksiksi mm. pisamaisuus, hymykuopat, paksuhuulisuus, suurisilmäisyys, kärjellinen hiusten linja, kyky panna kieli rullalle, nipukallinen korva, tummat hiukset, kiharat hiukset, varhainen kaljuuntuminen, runsas karvoitus ja käyrät sormet. Resessiivisiä ominaisuuksia olisivat mm. pisamattomuus, hymykuopattomuus, ohuthuulisuus, pienisilmäisyys, suora hiusten linja, ei saa kieltä rullalle, nipukaton korva, vaaleat hiukset, suorat hiukset, pysyvät hiukset, heikko karvoitus ja suorat sormet.
Kirjan mukaan ihmisen perinnöllisyydestä saadaan tietoa mm. sukututkimuksella ja laboratoriotutkimuksilla, joilla selvitetään kromosomiston, kromosomien ja... |
| Haluaisin tietää mikä on sanan IHMINEN etymologia, mitä merkityksiä sanalla on ja miten se selitetään. |
8374 |
|
13.2.2008 |
|
Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan ihminen-sanalla on vastineita kaikissa suomen kielen lähisukukielissä; muun muassa karjalan imehnine, vepsän inehmoi, vatjan inehmiin tai viron inimene. Alkuperäisen muodon määrittäminen on hankalaa, eivätkä tutkijat ole päätyneet yksiselitteiseen tulkintaan. Joidenkin tutkimusten mukaan sana 'ihminen' saattaa johtua mordvan sanasta 'inze' (vieras). Toiset arvelut viittaavaat ilma-sanan ja ihme-sanan johdoksiin. Suomen vanhassa kirjakielessä sana on esiintynyt muodossa 'inhiminen'. Nykymuodossa sana on mainittu ensi kerran 1544, mutta yleistynyt 1600-luvulla.
Lähde: Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja, WSOY, 2004
|
| Ihmisrodut ja niiden värit. |
3348 |
|
18.5.2007 |
|
Ihmisrotu on käsite, jota käytetään luokittelemaan ihmisiä ryhmiin esimerkiksi yhteisen geneettisen perimän, maantieteellisen alkuperän tai jaettujen ulkoisten tunnusmerkkien perusteella. Luokitteluperusteet eri rotuihin samoin kuin käsitteen "rotu" eri määritelmät ovat moninaisia. Kaikki tutkijat eivät pidä ihmisrodun käsitettä tarpeellisena ja monien mielestä se ei ole biologisesti perusteltua.
Alla linkki Wikipedian ihmisrotu-artikkeliin:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ihmisrotu
|
| Haluaisin vinkkejä kuva - tekstiteoksiin, jotka käsittelevät sitä millä tavalla kirkkomaalauksen merkkikielessä ihminen nähdään suhteessa ei vaan… |
1078 |
|
22.9.2006 |
|
Seuraavista teoksista löytyy runsaasti tietoa aiheesta. Pääkaupunkiseudulla kirjat löytyvät ainakin Helmet –tietokannasta: www.helmet.fi
Nilsen, Anna: Program och funktion i senmedeltida kalkmåleri : kyrkmålningar i Mälarlandskapen och Finland 1400-1534. Kungl. Vitterhets historie och antikvitets akademien.
Pirinen, Hanna: Luterilaisen kirkkointeriöörin muotoutuminen Suomessa : pitäjänkirkon sisustuksen muutokset reformaatiosta karoliinisen ajan loppuun (1527-1718). Helsinki : [Suomen muinaismuistoyhdistys], 1996
Saartio, Rafael: Kristilliset vertauskuvat ja tunnukset. WSOY
Stigell, Anna-Lisa: Kyrkans tecken och årets gång : tideräkningen och Finlands primitiva medeltidsmålningar. Helsingfors : Finska fornminnesföreningen, 1974... |
| Mikä yhteys on sanoilla inho ja inhiminen (ihminen) ? Mikä on ihminen eskimon kielellä? |
2006 |
|
19.7.2005 |
|
Ainakaan "Nykysuomen etymologisessa sanakirjassa" (Kaisa Häkkinen, WSOY, v. 2004) ei ole mitään tietoa sanojen inho (inha, inhottaa)ja ihminen välisestä yhteydestä. Mahdollisia lisätietoja asiasta voi saada Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta (= Kotus) http://www.kotus.fi/palvelut/ .
Tanskalais-grönlantilaisen sanakirjan (v.1960) mukaan 'ihminen' on grönlanniksi 'inuk'. Eskimoiden omakielinen nimi 'innuit' tarkoittaa 'ihmiset'.
|
| Etsin Raamatun kohtaa jossa vertauskuvallisesti puhutaan ihmisen synnystä savesta. Onko savea / keramiikkaa mainittu monissa raamatun kohdissa? Jos on, niin… |
1615 |
|
3.12.2003 |
|
Sitaatti ensimmäisestä Mooseksen kirjasta: "Silloin Herra Jumala teki maan tomusta ihmisen ja puhalsi hänen sieramiinsa elämän hengen, ja niin ihmisestä tuli elävä sielu."
Löydät Raamatun kokotekstiversion Internetistä vaikkapa osoitteesta http://www.funet.fi/pub/doc/bible/html/finnish/1992/ (tässä versiossa on hakemisto - http://www.funet.fi/pub/doc/bible/html/finnish/1933,38/hae/hakemisto.ht… - josta voit vilkaista kohdan Luominen, ihminen.)
Voit myös kokeilla hakua raamatun tekstistä eri sanoilla ja niiden taivutusmuodoilla osoitteessa http://www.credo.fi/raamattu/ tai http://www.koivuniemi.com/cgi-bin/raamattuhaku
(tässä versiossa kannattaa lukea raamattuhaun käyttöohjeet, vaativatkin haut ovat mahdollisia, joskin melko työläitä).... |
| Onko teillä lastenkirjoja, jotka käsittelee terveyttä? |
1163 |
|
19.5.2000 |
|
Helsingin kaupunginkirjaston lastenosastot ylläpitävät Plussanen-hakusivua, josta löytyy tietoa ennen kaikkea lasten ja nuorten aineistosta. (Plusselin ruotsiksi, Plussie englanniksi).
Osoitteesta http://www.libplussa.fi/plussanen/minajamuut.html löydät aineistoa mm. aiheista "ihminen" ja "mistä lapset tulee", jotka näyttävät molemmat liittyvän tutkielmasi aiheeseen.
Osoitteesta http://www.libplussa.fi/plussanen/swe-ihminen.html löydät vastaavaa aineistoa ruotsiksi. Hakutuloksesta näet paitsi teoksen tiedot myös sen saatavuuden pääkaupunkiseudulla.
|
Kysy kirjastonhoitajalta
