Voiko lukea historiasta niin että se ei vaikuta puolueellisesti lukijaan? |
88 |
|
|
|
Historiantutkimuksen eräs perustavanlaatuisimmista kysymyksistä on ollut jo pitkään se, mitä tutkimuksen mahdollisuuksista puolueettomuuteen pitäisi ajatella. Keskustelun yhdessä ääripäässä ovat he, joiden mukaan historiantutkimus voi olla täysin puolueetonta, kun taas toisessa ääripäässä ovat he, joiden mukaan historiantutkimus on vääjäämättä puolueellista. Asiaa koskeviin erimielisyyksiin sisältyy kuitenkin paljon nyansseja, sillä "puolueellisuus" on käsitteenä monitulkintainen, ja puolueellisuuden voi ajatella vaikuttavan historiantutkimukseen monessa eri kohdassa. Tämän historiantutkimuksen teoreettisia lähtökohtia ja menetelmiä koskevan kysymyksen voi eräällä tavalla ajatella olevan perustavammanlaatuinen kuin historian lukemisen... |
Historianopettaja sanoi koulussa, että ennen vanhaan pidettiin huolta siitä, että koulujen historian kirjoissa Neuvostoliitosta piti puhua hyvällä, kunnes… |
414 |
|
|
|
Ainakin vielä 1980-luvulla yläkoulun historiankirjoissa Neuvostoliitosta puhuttiin myönteiseen sävyyn. Arno Kotron blogikirjoituksessa Uskomaton oppikirja https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/arnokotro/218761-uskomaton-oppikirja/ käydään läpi Historia ja me -sarjan kahdeksannen luokan kirjaa. Kotron mukaan esimerkiksi talvisodan syy jää kirjassa kertomatta.
Jos aihe kiinnostaa laajemmalti, historian oppikirjojen Neuvostoliitto-kuvasta on tehty myös gradu nimeltä Oppikirjat todellisuutta rakentamassa - Neuvostoliitto-kuva peruskoulun historian oppikirjoissa 1973-2013. http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201406121743 |
Kysymys liittyen 1600-luvun asiakirjoihin: "Ränteriräkning i Kexholms fästningsräkenskaper" |
245 |
|
|
|
Valtionarkistolla tarkoitat oletettavasti nykyistä Kansallisarkistoa, jonka nimi oli Valtionarkisto vuosina 1869–1994. Kansalliskirjaston aineistoihin voi tutustua ja niitä voi etsiä Kansallisarkiston verkkosivuilla. Kansallisarkistolla on myös digitoituja aineistoja, jotka koostuvat pääasiassa kaikkein käytetyimmästä aineistosta ja mikrofilmeistä. Digitoituihin aineistoihin voi tutustua Digitaaliarkistossa.
Tein useita hakuja Kansallisarkiston VAKKA-arkistotietokannasta, Astia-verkkopalvelusta sekä Digitaaliarkistosta, mutta en onnistunut löytämään tätä nimenomaista asiakirjaa "ränteriräkning i Kexholms fästningsräkenskaper”. Asiakirja viitannee veronmaksuun Viipurin voutikunnassa/Käkisalmen läänissä. Löysin Astia-verkkopalvelusta kaksi... |
Nykyään lumiukkoja tehdään vain huviksi. Liittyykö niihin jotain tutkittua historiaa, uskomuksia tai perinteitä Suomesta tai muista maista? Mikä on vanhin… |
2646 |
|
|
|
Ilmeisesti lumiukkoja on tehty etupäässä leikkimielellä, mutta ne ovat voineet olla myös karikatyyrejä ja eroottista tai poliittista taidetta. Vanhimmat tiedot eurooppalaisista lumiukosta ajoittuvat ilmeisesti myöhäiskeskiajalle.
Harri Nyman on kirjoittanut suomalaisia lumileikkejä käsittelevän artikkelin teokseen Leikin pikkujättiläinen (WSOY 2007). Lumiukkoja käsitellään sivuilla 228 - 232. Nykymuotoisia kolmen pallon lumiukkoja on tehty Suomessa ainakin 1800-luvulla. Klassinen porkkananenä yleistyi vasta 1900-luvun puolivälissä - aikaisemmin ruoalla leikkiminen oli tabu. Lumiukon tyypillinen varustus, harja ja silinterihattu viittaavat 1800-luvun nokikolarin virka-asuun. Nokikolari oli aikoinaan tärkeä ja arvostettu henkilö, ja... |
Luen parhaillaan Jaakko Hämeen-Anttilan kirjaa Mare nostrum. Kirjassa kerrotaan Kreetan saarelta 1908 löydetystä Faistoksen kiekosta ja yrityksistä sen kuva-… |
1193 |
|
|
|
Tiedustelin asiasta Mare nostrum-kirjan tekijä Jaakko Hämeen-Anttilalta. Hän kertoi tiedemaailman olevan tällä hetkellä sitä mieltä, että Faistoksen kiekon arvoitus jää ratkaisematta, ellei uusia vastaavia kirjoituksia löydy. Edistystä ei siis ole tapahtunut kirjan julkaisemisen jälkeen.
Hän toteaa myös, että epäuskottavia ja tieteen hylkäämiä ratkaisuyrityksiä ilmestyy kuitenkin koko ajan. Luotettavaa lähdettä asian seuraamiseen ei siis näyttäisi tällä hetkellä internetistä löytyvän.
|
Mistä löydän tietoa siitä kuka oli Ibn Khaldun ja miten hän on vaikuttanut nykymaailmaan? Löytyykö hänen teoksiaan, tai osia niistä, suomeksi? |
1362 |
|
|
|
Tästä vuosina 1332-1406 eläneestä arabihistorioitsijasta löytyy hyvin vähän tietoa suomeksi.
Factum -tietosanakirja v. 2004 mainitsee vain, että tämä historiankirjoittaja palveli useissa hoveissa ja kirjoitti uraauurtavan seitsenosaisen maailmanhistorian; erityisen arvokas historianfilosofisesti ja myös lähteenä on sen laaja johdanto-osa.
Otavan Suuressa Ensyklopediassa v. 1979 kerrotaan lyhyesti, että Ibn Khaldunin kirjoittama Muqaddima eli Historian esipuhe on kaikkien aikojen suurimpia historianfilososofisia tutkielmia.
Suomennettu tätä merkkiteosta ei ole, mutta ruotsinkielinen versio (Prolegomena: en introduktion till världshistorien) löytyy esim. Tampereen yliopiston kirjastosta. Englannin- ja saksankieliset laitokset taas kuuluvat... |